... siitä onkin jo aikaa, kun viimeksi nähtiin. Olikos se ****n
hautajaisissa? Nämäkin hautajaiset ovat niin ...
Monasti harmittaa, ettei näe - jos sittenkään - viimeisen
portin juhlissa sukulaisen, jota on ajatellut, mutta ei ole
saanut aikaiseksi pistäytyä kylässä.
Kummassakohan näkee enemmän sukulaisia, häissä vai
maahanpanijaisissa?
hautajaisissa? Nämäkin hautajaiset ovat niin ...
Monasti harmittaa, ettei näe - jos sittenkään - viimeisen
portin juhlissa sukulaisen, jota on ajatellut, mutta ei ole
saanut aikaiseksi pistäytyä kylässä.
Kummassakohan näkee enemmän sukulaisia, häissä vai
maahanpanijaisissa?
Vastaukset 13
Vanhimmat
tasasen tappavasti. Eikös se oli ihan normaalia ja aina samaa asiaa taivastellaan niissä juhlissa!!!!
Omissa "juhlissa" taitaa häähumu voittaa sataprosenttisesti, ellei sitten usko katselevansa hautajaisiaan yläilmoista...
Asiaan: hautajaisissa kaiketi tapaa enemmän iäkkäitä sukulaisia ja häissä niitä nuorempia - ystävien lukumäärä kaiketi "yksilökohtaisesti" vaihtelee
tuppaa enemmän ystäviä, ystävän ystäviä, kuokkavieraita
ja niitä, joita pyrkii karttamaan.
tapaa vain ja ainoastaan hautajaisissa. Viime vuosina meikäläisiä onkin kuollut kuin kärpäsiä, joten hyvin pysytään sukulaiset kontaktissa...
Häissä en ole ollut moniin, moniin vuosiin - eihän ne nuoret nykyään mene naimisiin, senkun muuttaa kimppaan ja sillä sipuli. Niin tekisin kyllä minäkin.
pistetään maan talous kerralla kuntoon. Ei maajussille
morsianta eikä turhaa kerskakulutusta häihin. Erotkin
tulevat halvemmiksi ja tunteet säästyvät suuremmilta
kolhuilta.
Hippiaate voisi tehdä paluutaan.
turhat hässäkät pois häistä ja sen täydellisen haku ympär Suomen.
Mennyt aika keinotekoiseksi..yhyy kaipaan vanhaa-aikaa..
Hetki sitten eräs naimisiin menevä kaveri kiroili silleen nätisti kun häiden kustannuksista puhuttiin.
Tuumaili tai halusi purkaa mulle turhautuneisuuden tunteen,ettei mikään enään maksa niiden häissä mitään,eli oli jo ylitetty järkevän ja kohtuullisen kustannuskysymyksen raja.
Haloo hei metsän kansa;D
maksoi minun häät, se oli maistraatin taksa vuonna 1982. Kakun leivoin itse. Sitte saatiin häälahjoja vanhemmilta ja kavereilta sen verran että jäätiin REILUSTI voiton puolelle.
tästä tuli mieleen kun radiossa soitettiin laulua joskus silloin ennen
"kakstoista markkaa mä päivässä hankin,ostaa en sillä sua vo-ooi..kakstoista markkaa sä saat rikkaammankin.."jne.
Tykkäsin:)
Mutta eihän se ole tarkoituskaan ostaa ketään..pitäisi olla kahden kauppa!
Tuttavapiirissäni on meneillään avioliitto-buumi ja hääkutsuja satelee kun muinoin räntää Vappuna. 4-kymppiset haluavat kaikkien meidät ikätoverinsa todistavan tätä True Love (osa 2) koska ensimmäinen tahdon sanottiin pikaisesti peiton alla - jos sanottiin sielläkään, ilman suurempia juhlallisuuksia. Nyt on kimellystä, kaasohössötystä, häämessua, -karkkia, -humua ja piirakkaa, kakkua, yltäkyllä ja anopinryöstöä ihan riesaksi saakka.
Mutta onhan se mukavaahan nähdä teinivuosien sydänystävä onnellisena, vihdoinkin tyveneen satamaan päässeenä, astelemassa kirkonkäytävää urkujen mahtipontisesti puhaltaessa Ruususen marssia morsian niin hehkeänä rimssuhameessaan (huntu on näiltä moriammeilta onneksi jätetty vuokraamon hyllyyn) ja sulhanen komeana shaketissaan (hiuslisäke juhlankunniaksi asennettuna) pienten lastenlasten juostessa morsiustyttöinä ja -poikina, kun mummi kerrankin pääsee "isoihin naimisiin".
olekin mukavaa, kun pääsee syömään ja juomaan sekä
tanssimaankin pikkurahalla?
Tukusta voi ostaa valmiiksi usean tukkupakkauksen
jonkin sortin käyttötavaraa häälahjoiksi.
Muutamat häät sitten lahjaideana oli sedeli muuten tyhjässä silitysrautalaatikossa, kun se sähkösilityslaite tuntui olevan jonkinlainen 60-70-lukulainen "toive"lahja. Laatikoita emme valitettavasti löytäneet tarpeeksi mistään, olisi ollut mukava jippo sellainen 40 silitysrautalaatikon lahjarivistö. Jälkeenpäin ajateltuna, miksei sähköhammasharjaloota olisi ajanut saman asian.
Viime häihin pestasimme "alkuorkesteriksi" (jota morsiuspari luuli hetken järkyttyneenä omavalitsemakseen) lähes soittotaidottoman "bändin", ja sopimuksen mukaan musiikki ja esiintymisasut olivat karmeat! Sulhasen sukulaiset eivät oikein ymmärtäneet vitsiä, vaikka illan pääorkka oli loistava viihdekokonaisuus.
Orkestereita on kuultu jos jonkinlaisia, mutta kun seura ja ruoka on hyvää, (ja juomaa riittävästi) ei pientä epävireyttä ja ohjelman toistoa niin huomaa ;)
Mielestäni paras tervetuloa juhlasaliin morsiuspari -kappale on ollut Irwinin; Vain elämää, ei sen enempää, on kaikki tää.. jne :D
Pilaorkka...loistojuttu. Olisin itsekin tehnyt samanlaisen,
mutta oma tinkimättömyyteni pakottaisi soittamaan kunnon
musaa.
Huumorintajuttomuus on huono enne...
Ihminen harvoin vääntäytyy paikalle,jos ei ole odotettavissa mitään ns. hyötyä itselle. Hautajaisiin mennään jos on ihan läheinen tai muuten vaan suvun kautta pakko. Sori jos olen kyyninen. Mutta kyllä se näin menee.