Miten se voi olla mahdollista, että kun sopimusta ei saa aikaiseksi muualla kuin oikeudessa, niin sitäkään ei tunnu ex pystyvän noudattaa, vaan aina on ehdottelemassa muutoksia.
Onko muilla vastaavia vaikeuksia sopimusten suhteen? Kyseessä lasten tapaamiset.
Onko muilla vastaavia vaikeuksia sopimusten suhteen? Kyseessä lasten tapaamiset.
Vastaukset 16
Vanhimmat
on kokemuksia. Täällä on palsta täynnä kokemuksia sopimuksista ja sopimusrikkomuksista ja tapaamisongelmista. Ne ovat vakiokamaa yksinhuoltajien kokemusmaailmassa. Ei niillä sopimuksilla ole mitään merkitystä käytännössä. Jos niiden laatiminen on vaikeaa niidennoudattaminen on täysin utopistinen oletus. Asiasta saa tapella niin kauan kuin laset ovat alaikäisiä. Koita keksiä tapa saada elämä asettumaan jonkinaliseen kauhuntasapainoon mahdollisimman pitkäksi aikaa. Se on kaikkein paras ratkaisu. Turha sopimusten perään on haikailla siitä tulee vain paha mieli ja rahaa menee hukkaan.
Jonkinlaisesti tilanne rauhoittui sillä, että lopetin neuvottelun ja toistin kuin papukaija, että "lue sopimusta" ja tapaamiset sujuu jotenkuten nyt, mutta ihan suorasanaisesti piti ilmoittaa, että kotiintuloaika on se ja se kuten sopimuksessa lukee ja jos ei tuoda, niin tulen vaikka poliisien kanssa hakemaan.
Tilannehan on ikävä sinäänsä, että se sopimus sitoo lähiä, mutta ei etää. Etä voi hakea lapset tai olla hakematta, mutta lähin pitää periattessa ola aina kirjallisen sopimuksen mukaisesti tekemässä. Suullista sopimusta jollekin muutostapaamiselle voi olla aika vaikea näyttää toteen tiukan paikan tullen.
Näin olen itsekin ajatellut, että kun kerran ollaan vihdoin saatu mustaa valkoiselle, niin toimitaan sit kans sen mukaisesti. Mut ilmeisesti exän on vaikea hyväksyä sitä, että sopimus sitoo myös häntä.
Suullisiin sopimuksiin en enää lähde, vaikka kuinka hänen mielestään joku asia olisi lapsille parempi (toisinsanoen, olisin hänelle lastenvahtina että hän pääsisi "juhlimaan") Sitä kun ei voi mitenkään suunnitella niitä menemisiä silloin, kun lapset eivät ole hänen luonaan =)
Jotekin tää on omituista kädenvääntöä kun kummankin pitäisi olla aikuisia. Ja kun minulla ei ole _niin hyvin_ asiat (naurua) kuin hänellä, eli hänellä on jo uusi kumppanikin, niin silti pitää pelata. Ei sillä, itse en tähän sotkuun ketään kaipaakaan. Mut se kai sit tuntuu rassaavan, kun minä saan mennä ja tulla kuten itse haluan?? En tiedä, nämä on vain hulluja arvailuja miks hän toimii siten kuin toimii, mut elämä on joskus tällaista =)
Mitä tarkoittaa että ehdottelemassa muutoksia? Eikö hän ole tyytyväinen sopimukseen? Oletko sanellut sen? Hyvä jos et.
Olen isä ja haluaisin tavata lastani vuoroviikoin. Pitäisin sopimuksesta 100 %:sti kiinni, kuten olen pitänyt tähänkin asti saamistani "armonpaloista". Ongelma minulla se että äiti sanelee sopimuksen ehdot. Ei kai kukaan halua allekirjoittaa huonoa sopimusta???!!
Epäilen että monien isien tapaamisvaikeudet johtuvat siitä että äiti sanelee isän kannalta, asemaansa väärinkäyttäen, isälle epätasa-arvoiset tapaamis ym. sopimusehdot (ja itselleen isoimman ajan, parhaimmat ajat, mahd. isot elarit jne.jne.) ja siitä syystä isä katkeroituu (sýystä!). Lapselle niin toimimalla ei pitäisi kostaa kumpikaan vanhempi, mutta ei tietenkään aiheuttaakaan tilannetta!
Näissä kuvioissa olisi myös tärkeää ajatella vanhaa viisautta: Tehkää toiselle se jonka itsellenne haluaisitte tehtävän. Ja ilman "hurskastelevaa lapsenetu-asennetta" ajatella oikeasti lasta joka oikeasti tarvitsee molempia vanhempiaan jos he oikeasti ovat kunnollisia.
Tosiasiassa lapsen avulla vedätys on tehokas kostokeino( menneestä paskasta) monelle "lähille" ja joillekin kusipääisille tapaamisten laiminlyönti tms.
- vedätetty isä-
tilanne, että olen sopimuksesta huolimatta puolestani luvannut vapaat tapaamiset silloin kun lapset haluavat ja saavat isän kanssa järjestymään. Tästä huolimatta isä on sitä mieltä, että häntä vedätetään, sopimus on väärin ja kirjoittelee kirjeitä, joissa haukkuu ja arvostelee ja siteeraa sopimusta. On vienyt asian sossuunkin, kun ei ole tyytyväinen tapaamisiin. SOssussa vähän ihmeteltiin mistä on kyse. Mutta ennen kuin selvisi, että minun puolesta tavatkoot kun heille sopii, sain kuulla kunniani ja uhkailut siitä miten käy jos estää tapaamisia. Meillä isä ei noteeraa tapaamisia, jotka tapahtuvat sopimuksen aikojen ulkopuolella. Hän listaa vain ne tapaamiset, jotka osuvat sopimuksen mukaisiin päiviin ja toteaa, että ei tapaa lapsiaan. Tämä on hankalaa. Säännöllisin väliajoin isä ottaa sosussa uusinnan ja taas mennään... ja tämä on se "pienempi paha".
Sama minulla..olen 2 lapsen etäisä.Eikä ole ollut mahdollista SOPIA yhteisistä pelisäännöistä vaan ne on saneltu minulle.Eli joka toinen viikonloppu ja parilliset ti ja to ja parittomat keskiviikot...kuulostaakin niin vaikealta etes muistaa,heh...plus sitten vielä äidin vaatimat lisäyöt...ja sen pitäs aina onnistua tai ei ole asiaa tavata lapsia kun en muka voi nuin vaatimuksia vain joustaa.
JA elatusta pitäs maksaa MAKSIMI määrä.Ja miksi sitten vielä kaikista kalleimmat harrastukset ja vaatii siihenkin rahaa kun elatusapu ei muka ole tarkoitettu sellaiseen..in my ass...kuule.
Kivapa ois osallistua mut eip paljo tee mieli nuin vaikeen ihmisen kanssa.Heti pitäs jääkiekkoon ja ratsastukseen lapset laitta 3 ja 4 vee,,,tuntuu minusta jo niin kauhean aikaselta alkaa ...ja kalliit harrastukset.Ja kun olen kysynyt lapsilta et mitä haluisivat harrastaa niin se on jotain muuta kuin jääkiekko ja ratsastus..
Teidän yh äitien korvaan kuulostan tietenkin katkeroituneelta ja miltä lieneenkin isältä.Mut kun teidän vaatimuksilla ei tunnu olevan rajaa..ja puhumattakaan lopusta.
muutoksilla sitä, kun olemme yhdessä sopineet ja yhdessä hyväksyneet asianajajien välityksellä tehdyn sopimuksen (koska emme keskenään saaneet sopimuksia aikaiseksi ainaisen kinastelun takia), niin sit ex haluaakin olla muuttelemassa OMIEN menojen mukaan sopimusta.
Minä en ole yhteisten lastemme ns. lastenvahti silloin kun hänellä lapset ovat, vaan jos hän suunnittelee menoja ajalle, jolloin lapset ovat hällä, niin _kai_ normaalisti aikuinen ihminen osaa huomioida sen siten, että hommaa lastenhoitajan, ilman että siihen aina tarvitsee kysyä ex-puolisoa. Olenhan minäkin oikeutettu niihin vapaisiin, jotka on jo edeltä käsin sovittu ja hyväksytty yhdessä. Se vain ei exälle tunnu menevän perille.
tussilla kalenteriin ne päivät että sinun olisi helppo niitä seurata. Ja että äiti vaatii lisäöitä, et tietenkään ota, sinullahan menee rahaa haaskuuseen jos yhtään ylimääräistä otat. Se on Suomessa niin paskaa että joutuu lapsista elatusta maksamaan. Kuinkas paljon on se maksimimäärä? Tarkoitatko sitä 129€kk per lapsi?
In your ass, niin mitähän sieltä löytyy.. Minun korvaan ei kuulostanut isältä ollenkaan vaan joltain katkeralta kusipäältä.
Tuo mies puhui asiaa. Onko niin vaikeaa ymmärtää oikeasti? Sinäkö olisit hänen tilanteessaan...niin millainen????!
Sua kyllä. En voi kuin toivoa että teidän tilanne helpottuu mahd. nopeasti.
-vedätetty isä-
Hyvä ettei jäänyt epäselväks. Sitähän sitä itsekin toivoo, että asiat helpottuis, mut en maalaile mitään haavekuvia vielä.. Mutta eiköhän se aurinko paista risukasaanki vielä joskus =)
Tsemppiä sinullekin!
meillä etäisä maksaa nihkeästi elatusturvan suuruisen elarin ja senkin myöhässä. Ei osallistu millään tavalla lasten elämiseen puhmattakaan, että voisi kuvitella kysyvänsä osallistumista harrastusmaksuihin. Meidän isä haluaa että minä maksan koulukuvat ja hän ottaa niistä ilmaiset kopiot, meillä isä antaa lapsille lahjaksi vanhoja romuja, joita on kiikuttanut eron aikana yhteisestä kodistamme. Lapset saavat rikkinäisiä kameroita ym. kaatiskamaa. Rahaa kaverilla olisi suurempaan taloudelliseen osallistumiseen mutta ultrapihinä ja itsekkäänä ei halua satsata lapsiinsa mitään. Jos joskus vie pizzalle ostaa kolmelle teini-ikäiselle yhteisen pizzan. Paras oli reissu, jossa osti lapsille pikkuiset jäätelöt ja itselleen unelmien annoksen pikkuisine sateenvarjoineen. Olivat muuten lapset aika kiukkuisia kotiin tullessaan. Kerran yritti maksattaa yhden lapsensa mummonperinnöstä omansa ja siskojensa matkan Keski-Eurooppaa. Oliat olevinaan juonikkaita, mutta kun tuli lista mitä kaikkea tyttö olisi joutunut maksamaan se käsitti mm. hotellihuoneen, jossa tietenkin tädit voisivat asustaa varauoteilla...
Tätä isukkia ei voisi kuunaan pyytää lapsenvahdiksi. Kaikkien tapaamisten aikana olen joutunut olemaan takapassissa jos joku menee pieleen. Usein on mennyt. Yhden ainoan kerran kävin tapaamisen aikana kaupungilla musiikkiFazerilla ja kotiin tullessa mukulat seisoivat oven takana odottamassa, että sillälailla. Miten se olikaan niiden vaatimusten kanssa? Ai rajattomia ja loputtomia vai?
Tartuitpa pieneen lauseeseen joka oli ns.huumorilla jo sanottu mutta eihän sitä saa huumoria.Hui apua sehän on laitonta.
Maksimilla en tosiaan tarjoita 129e..se tuntuisi jo mitättömältä...300e per lapsi.Eli 600e yht.Vieläkö minun pitäisi olla lisää rahaa antamassa.Silläkö äiti vakuuttuu minun isyydestä.Jos joku jolla ei vara maksaa työttömyyden tai jonkun muun vastaavaan takia niin ei saa tavata kun ei maksa.Eli raha ratkaisee kaiken teille yh äideille.Ja turhaa pulikoitte vastaan.
Jos minulle kävisi tapaaminen lapsille joka toinen viikko ma-ke ja joka toinen pe-su.Niin ei käy.Koska sen täytyy olla viikonloppu plus ne ti ja to ja ke...Mutta kun ei käy työni vuoksi.Minulla vuorot menee nuin.Ei voi mitään.Mutta kun ei ollut hänen idea niin eihän se tietenkään käy.
Ja hei sinä joka valitit säälittäväksi..että kaikkien kaa lapsia tekevät...Niin en minä isänä niitä yksin ole tehnyt!!
Mut isät on paskoja teiän mielestä niin ookoo.
Kerran jopa ehdotin että otan lapset itselleni.Ja hän maksaa ja ottaa joka toinen viikolppu.Niin siitähän se sota nousi ET MILLÄ RAHALLA mä niitä elatusapuja sit maksasin ymv..
Tää on niin tätä...
noista tapaamisista! Jestas, mitä sinä oikein haluat? Tiedätkö kuinka moni isä joutuu syystä tai toisesta tyytymään joka toinen viikonloppu -tapaamisiin??? Herää ja ole onnellinen, kun saat olla lastesi kanssa!
Minulla ei ole mahd nuihin tapaamisajankohtiin.Teen kuitenkin vuorotyötä niin se ei aina käy.Läheskään aina.Ja saaan kauheat syytökset siitä.
Haluaisin järkevämmät ajankohdat minulle ja lapsilleni.
on ajat, jotka perustellusti eivät käy on ainoa oikea vaihtoehto mennä tekemään uusi sopimus. Etenkin jos ex ei anna mitään myönnytyksiä on parasta vain marssia sossuun ja tarvittaessa oikeuteen, että tapaamissopimus koskee teitä eikä jotain mielikuvitusolentoa. Eikö se nyt ole ihan selvä, ettei sellainen sopimus ole minkään arvoinen, jossa on tapaamisajat silloin kun sinä olet töissä??