Onko tälläinen tuttua toimintaa että asiakasta uhkaillaan häädön yhteydessä huostaanotolla eikä kyseessä ole ls-tapaus varsinaisesti eikä päihteiden ym. mielenterveyden asiakas."lasten harrastustoimintaan liittyvät erityiset tarpeet"esim.
http://www.lskl.fi/showPage.php?page_id=39&submit=displayDoc&documentId=473
Voiko lapsen ottaa huostaan jos vanhemmat saavat häädön kaupungin asunnosta?
Meillä on mahdollinen häätöuhka päällä. Sosiaalitoimistoon soittaessani virkailija sanoi, että häädön tapahtuessa minut ja mieheni sijoitetaan eri asuntoloihin, ja puolitoistavuotias lapsemme otetaan huostaan lastenkotiin. Me olemme ns. "normaaliperhe" emme käytä päihteitä. Häätöuhkamme johtuu työttömyyden vuoksi maksamatta jääneistä vuokrista. Nyt olemme molemmat töissä.
Epätoivoinen äiti 06.10.2004
Vastauksemme
Puutteelliset asumisolot tai asunnon puuttuminen eivät ole huostaanoton peruste. Kun lastensuojelun tarve oleelliselta osin johtuu riittämättömästä toimeentulosta, puutteellisista asumisoloista tai asunnon puuttumisesta, on kunnan järjestettävä riittävä taloudellinen tuki sekä korjattava asumisoloihin liittyvät puutteet tai järjestettävä tarpeenmukainen asunto.
Entäs jos asunto on häädössä ylisuurten lämmön ja veden tasauslaskujen vuoksi?Vuodessa 2x noin 300-600e ylimääräinen lasku.Kuukautta kohti se tekee noin 100e ylimääräistä joka sos- ja terv. ministeriön ohjeen mukaan kuuluu kunnan maksaa jos asiakas ei halvempaan pääse asumaan.Asukkaalla velkäjärjestely ja ainainen häntä rästiä ja uutta ei silloin myönnetä mistään saati yksityiseltä puolelta.Emme tietääksemme ole ns. LS-tapaus vaikka siltä puolelta olemmme vähävaraisuuden vuoksi saaneet avustustals-perustein ja apua avioero tilanteessa puolison väkivaltaisuuden vuoksi.
http://pre20031103.stm.fi/suomi/pao/toimeentulotuki/osa6.htm
Kunnilla on oikeus harkita asumismenojen tarpeellista suuruutta. Useissa kunnissa on kunnan sisäisin ohjein määritelty eri kokoisten kotitalouksien kohtuullisten asumismenojen suuruus. Ministeriö korostaa, että toimeentulotuessa tämä kohtuullisuusharkinta on perinteisesti tuen luonteesta johtuen väljempi kuin asumismenojen kohtuullisuusnormit asumistuessa. Pääsääntö on, että asumismenojen perusosaan sisältyvä osuus sekä lisäosassa huomioon otettava osuus lasketaan henkilön tai perheen todellisista asumismenoista kohtuullisuusharkintaa noudattaen. Kunnan ohjeistusta suuremmat asumismenot on perusteltua ottaa huomioon todellisen suuruisina, jos toimeentulotuen hakijalla ei ole tosiasiassa mahdollisuutta saada paikkakunnalta asuntoa, jonka menot olisivat sen suuruiset kuin kunnassa on arvioitu kohtuulliseksi. Uudelle toimeentulotukiasiakkaalle on myös annettava riittävä aika hakeutua edullisempaan asuntoon, ennen kuin asumismeno voidaan ottaa tukea myönnettäessä kohtuullistettuna huomioon.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että kun valittajan asunnon käyttömenot kuukaudessa olivat vain noin 115 markkaa suuremmat, kuin mitä kunnan peruspalvelulautakunta oli ottanut huomioon tarpeellisen suuruisina asumismenoina, ei valittajan asumismenoja ollut pidettävä kohtuuttomina. (KHO 31.12.1999, taltio 4312.)
6.4.3. Asumistukilain 6 §:ssä tarkoitetut asumismenot
Asumistukilain 6 §:ssä tarkoitettuja asumismenoja ovat toisaalta vuokra-asunnoista, toisaalta omistusasunnoista aiheutuvat menot. Milloin asunnossa asuu eri perheisiin kuuluvia henkilöitä (esim. vanhemmat ja heidän 18 vuotta täyttänyt lapsensa), jaetaan asumiskustannukset pääluvun mukaisesti, ellei erityisestä syystä muuta johdu.
Vuokra-asunnossa asumistukilain 6 §:ssä tarkoitettuja asumismenoja ovat vuokra sekä erikseen maksettavat lämmityskustannukset ja vesimaksut asunnosta.
Onko tämä salaista tietoa vai saako asiakas halutessaan tämän tiedon sosiaalityöntekijältään?Minulle on sanottu että tätä ei asiakkaalle sanota.
"Kunnilla on oikeus harkita asumismenojen tarpeellista suuruutta. Useissa kunnissa on kunnan sisäisin ohjein määritelty eri kokoisten kotitalouksien kohtuullisten asumismenojen suuruus."
Entäs lisäosien määrät ym. ehkäisevät yms.tuet ovatko salaista tietoa.Mielestäni ei.
http://www.lskl.fi/showPage.php?page_id=39&submit=displayDoc&documentId=473
Voiko lapsen ottaa huostaan jos vanhemmat saavat häädön kaupungin asunnosta?
Meillä on mahdollinen häätöuhka päällä. Sosiaalitoimistoon soittaessani virkailija sanoi, että häädön tapahtuessa minut ja mieheni sijoitetaan eri asuntoloihin, ja puolitoistavuotias lapsemme otetaan huostaan lastenkotiin. Me olemme ns. "normaaliperhe" emme käytä päihteitä. Häätöuhkamme johtuu työttömyyden vuoksi maksamatta jääneistä vuokrista. Nyt olemme molemmat töissä.
Epätoivoinen äiti 06.10.2004
Vastauksemme
Puutteelliset asumisolot tai asunnon puuttuminen eivät ole huostaanoton peruste. Kun lastensuojelun tarve oleelliselta osin johtuu riittämättömästä toimeentulosta, puutteellisista asumisoloista tai asunnon puuttumisesta, on kunnan järjestettävä riittävä taloudellinen tuki sekä korjattava asumisoloihin liittyvät puutteet tai järjestettävä tarpeenmukainen asunto.
Entäs jos asunto on häädössä ylisuurten lämmön ja veden tasauslaskujen vuoksi?Vuodessa 2x noin 300-600e ylimääräinen lasku.Kuukautta kohti se tekee noin 100e ylimääräistä joka sos- ja terv. ministeriön ohjeen mukaan kuuluu kunnan maksaa jos asiakas ei halvempaan pääse asumaan.Asukkaalla velkäjärjestely ja ainainen häntä rästiä ja uutta ei silloin myönnetä mistään saati yksityiseltä puolelta.Emme tietääksemme ole ns. LS-tapaus vaikka siltä puolelta olemmme vähävaraisuuden vuoksi saaneet avustustals-perustein ja apua avioero tilanteessa puolison väkivaltaisuuden vuoksi.
http://pre20031103.stm.fi/suomi/pao/toimeentulotuki/osa6.htm
Kunnilla on oikeus harkita asumismenojen tarpeellista suuruutta. Useissa kunnissa on kunnan sisäisin ohjein määritelty eri kokoisten kotitalouksien kohtuullisten asumismenojen suuruus. Ministeriö korostaa, että toimeentulotuessa tämä kohtuullisuusharkinta on perinteisesti tuen luonteesta johtuen väljempi kuin asumismenojen kohtuullisuusnormit asumistuessa. Pääsääntö on, että asumismenojen perusosaan sisältyvä osuus sekä lisäosassa huomioon otettava osuus lasketaan henkilön tai perheen todellisista asumismenoista kohtuullisuusharkintaa noudattaen. Kunnan ohjeistusta suuremmat asumismenot on perusteltua ottaa huomioon todellisen suuruisina, jos toimeentulotuen hakijalla ei ole tosiasiassa mahdollisuutta saada paikkakunnalta asuntoa, jonka menot olisivat sen suuruiset kuin kunnassa on arvioitu kohtuulliseksi. Uudelle toimeentulotukiasiakkaalle on myös annettava riittävä aika hakeutua edullisempaan asuntoon, ennen kuin asumismeno voidaan ottaa tukea myönnettäessä kohtuullistettuna huomioon.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että kun valittajan asunnon käyttömenot kuukaudessa olivat vain noin 115 markkaa suuremmat, kuin mitä kunnan peruspalvelulautakunta oli ottanut huomioon tarpeellisen suuruisina asumismenoina, ei valittajan asumismenoja ollut pidettävä kohtuuttomina. (KHO 31.12.1999, taltio 4312.)
6.4.3. Asumistukilain 6 §:ssä tarkoitetut asumismenot
Asumistukilain 6 §:ssä tarkoitettuja asumismenoja ovat toisaalta vuokra-asunnoista, toisaalta omistusasunnoista aiheutuvat menot. Milloin asunnossa asuu eri perheisiin kuuluvia henkilöitä (esim. vanhemmat ja heidän 18 vuotta täyttänyt lapsensa), jaetaan asumiskustannukset pääluvun mukaisesti, ellei erityisestä syystä muuta johdu.
Vuokra-asunnossa asumistukilain 6 §:ssä tarkoitettuja asumismenoja ovat vuokra sekä erikseen maksettavat lämmityskustannukset ja vesimaksut asunnosta.
Onko tämä salaista tietoa vai saako asiakas halutessaan tämän tiedon sosiaalityöntekijältään?Minulle on sanottu että tätä ei asiakkaalle sanota.
"Kunnilla on oikeus harkita asumismenojen tarpeellista suuruutta. Useissa kunnissa on kunnan sisäisin ohjein määritelty eri kokoisten kotitalouksien kohtuullisten asumismenojen suuruus."
Entäs lisäosien määrät ym. ehkäisevät yms.tuet ovatko salaista tietoa.Mielestäni ei.
Vastaukset 2
Vanhimmat
toimeentulotukia miten mieleen juolahtaa ja sen seurauksena saadun häädön perusteella voivat ottaa lapset huostaan. Hyvä keino kun vanhempien asenne kaipaa koulutusta ja muuten ei löydy tarpeellisia perusteita huostaanotolle.
Kyllähän sosiaalitoimen pitäisi asumiskustannukset maksaa, vaikka kyse olisi ylisuurista lämpö- ja vesilaskuista. Varmasti lasten huostaanotto tulee yhteiskunnalle maksamaan enemmän kuin asumismenoista aiheutuneet laskut, mutta taitaa sosiaalityöntekijöiden oikeudet simputtaa köyhää kumota kaikki lait ja ohjeistukset.
Tällaitahan se on tänä päivänä. Syitä etsitään suurennuslasin kanssa, millä perusteilla voidaan kumota avun anto ja ottaa lapsi tekosyihin vedoten johonkin sijoitusperheeseen, joille huostaanotot tietää toimeentuloa. Siitä huolimatta oikeus kyllä voittaa, kun vain jaksaa taistella. Itse tastelin
kaikenlaista vääristelyä vastaan, kun kärpäsestä tehtiin härkänen ja päinvastoin. Ei muutakuin lääninhallitukseen valitusta ja tutkintapyyntöä, tai sitten oikeuskanslerin virastoon. Syyt lapsen huostaanottoon pitää olla hyvin perustellut. Kyllä oikeuskanslerin virastosta tutkitaan ne "salaisetkin " paperit, kun te esim. asianosaisina sitä vaaditte. Niin salaisia ne ei kyllä ole, etteikö oikeuskansleri voisi tutkia niiden oikeellisuutta. Yleensähän ne määrätään salaisiksi siksi, ettei asiaa voitaisi tutkia. Siitähän siinä useinmiten on kysymys. Kun itse tiedetään, että ei ollakaan toimittu asioissa oikein ja tuettu sitä perhettä oikeilla tavoilla niinkuin pitäisi, tai sitten ollaan vääristelty asioita, niin sitten toimitaan näin. Kyllä se laki ja oikeus näillekin löytyy, mutta pitää jaksaa taistella. Voin sanoa kokemuksesta, että se on uuvuttavaa, mutta lopussa kiitos seisoo. Älkää siis heittäkö toivoa, sillä köyhyyden vuoksi ei lapsia saa vanhemmilta viedä, vaan pitäisi auttaa ja tukea. Taistelkaa ja menkää vaikka esim. seurakunnan diakoniatyöntekijältä pyytämään neuvoa ja apua, jos ette itse osaa hoitaa asiaa. Jokaisella paikkakunnalla toimii sellaisia.