MTK:n ex-3.puheenjohtaja Antti Franssila esittää mielenkiintoisen laskelman tämän päivän MT:ssa: " Tilastokeskuksen mukaan kansamme elintarvikemenot vuonna 2005 olivat n. 17 miljardia euroa, josta jakaantui maataloustuloksi viljelijöille 0,9 miljardia sekä arvonlisä- ja alkoholiveroa valtiolle 4 miljardia euroa. Muille elintarvikeketjun osapuolille (tuotantopanokset=lannoitteet yms, kuljetukset, elintarviketeollisuuden ja kaupan kulut ja palkat sekä tuontituotteet) menivät loput eli 12 miljardia euroa. Alkutuotannon tuet ovat alentaneet ruokalaskua n. 1,8 miljardia euroa.Kansallisesti maksettava tuki ,0,6 miljardia, on n. 6,5 prosenttia ja EU-tuki,0,77 miljardia, n. viisi prosenttia ruokalaskustamme."
Tietojeni mukaan tuet jakautuvat hieman eri tavalla (kts.ao.linkki), mutta viesti on selvä. Maataloustuet ovat vähäinen osa koko elintarviketalouden rahavirroista ja kuluttajien ruokalaskusta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Maataloustuki
Samassa jutussa siteerataan MTT:n tutkijaa Jyrki Niemeä, jonka mukaan EU-ajan maatalouspolitiikasta koituu vuosittaista hyvinvointihyötyä kuluttajalle ja valtiolle n. 1,3 miljardia euroa. Samalla maataloudelle koituu n. 0,6 miljardin vuotuinen hyvinvointitappio.
Jutun juoni on siinä, että Franssila perää yhteiskunnallista tasa-arvoa. Hän kysyy Olisiko mahdollista , että tuosta 1,3 miljardin hyvinvointivoitosta siirrettäisiin tuntuva osa paikkaamaan maatalouden vuotuista 0,6 miljardin hyvinvointitappiota. Maataloustulon reaalinen alentuma on ollut 2000-luvulla 4,1 prosenttia vuodessa.
Asioiden vääriä mittasuhteita EU:ssaa kuvaa hyvin vielä yksi kuriositeetti. Kuukausittainen EU-parlamentin kokouspaikan vaihto Brysselistä Strasbourgiin maksaa 0,2 miljardia euroa ja tuottaa 20 000 tonnnia hiilidioksidia vuodessa. Samalla EU:n määräyksestä Suomen pelloilla mitataan viivoittimella onko suojakaista valtaojan vieressä 90 vai 100 senttiä. Tai onko kyntöviilu 9 vai 10 senttiä. Samalla hukataan mielettömään byrokratiaan miljardeja euroja.
Tietojeni mukaan tuet jakautuvat hieman eri tavalla (kts.ao.linkki), mutta viesti on selvä. Maataloustuet ovat vähäinen osa koko elintarviketalouden rahavirroista ja kuluttajien ruokalaskusta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Maataloustuki
Samassa jutussa siteerataan MTT:n tutkijaa Jyrki Niemeä, jonka mukaan EU-ajan maatalouspolitiikasta koituu vuosittaista hyvinvointihyötyä kuluttajalle ja valtiolle n. 1,3 miljardia euroa. Samalla maataloudelle koituu n. 0,6 miljardin vuotuinen hyvinvointitappio.
Jutun juoni on siinä, että Franssila perää yhteiskunnallista tasa-arvoa. Hän kysyy Olisiko mahdollista , että tuosta 1,3 miljardin hyvinvointivoitosta siirrettäisiin tuntuva osa paikkaamaan maatalouden vuotuista 0,6 miljardin hyvinvointitappiota. Maataloustulon reaalinen alentuma on ollut 2000-luvulla 4,1 prosenttia vuodessa.
Asioiden vääriä mittasuhteita EU:ssaa kuvaa hyvin vielä yksi kuriositeetti. Kuukausittainen EU-parlamentin kokouspaikan vaihto Brysselistä Strasbourgiin maksaa 0,2 miljardia euroa ja tuottaa 20 000 tonnnia hiilidioksidia vuodessa. Samalla EU:n määräyksestä Suomen pelloilla mitataan viivoittimella onko suojakaista valtaojan vieressä 90 vai 100 senttiä. Tai onko kyntöviilu 9 vai 10 senttiä. Samalla hukataan mielettömään byrokratiaan miljardeja euroja.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mutta tuo idioottimainen paperien siirtely onkin Ranskan halu ja tahto!
Kun Saksa ei voi ja Englannille ei koidu kuluja, niin tilanne säilyy.
Saksaa syytetään heti "revanssihengestä", jos se uskaltaa rajallaan käännyttää yhdenkin mustalaisen tms. Ranskan uhmaamisesta nyt puhumattakaan.
Se että Franssila esittää jonkunlaisen laskelman, on vähän kuin NL:n keskuskomitealta olisi kysytty, onko kommunismi aiheuttanut viattomia kuolonuhreja ja kuinka paljon:)!
Ei kannattaisi vedota ihan noin puolueelliseen lähteeseen, sitä usko naapurin koirakaan ja silti tuli kipeeksi!
En sitten tiedä missä se teidän elintasonne oikein luuraa, mutta näen sen eron vaan jokaikinen päivä!
Olen itse tehnyt kovaa työtä ja opiskellut myös työn ohessa 4 vuotta.
Silti en voi tarjota lapsilleni mönkijää, kaupunkiosaketta opiskelun ajaksi jne. jne.
Enkä minä siitä ole katkera tai kateellinen, että joillakin menee paremmin.
Mutta siitä olen ja siihen on saatava joskus muutos (vaikka lapsen lapseni aikana) että joukko hyväosaisia makaa suurimman osan vuodesta ja veroamaksavat maksavat!
Kyllä jonkunlainen oikeudenmukaisuus periaate pitää olla Suomessakin, vaikka mikä olisi!
Että pidät toista mieltä olevia kommunisteina ja samanlaisina kuin NL:n keskuskomitea.
Täytyypä todeta että on mielenkiintoinen tapa kirjoittaa itse asian sijaan kirjoittajasta.
Ilmeisen puolueettomasti väität, että jokaisella viljelijällä löytyy mönkijä ja kaupunkiosake.
En voi mitään sille että en todellakaan usko sinun väitettäsi, sillä olen nähnyt liian monta tilaa joissa ei ole kumpaakaan mainitsemistasi asioista.
"Mutta siitä olen ja siihen on saatava joskus muutos (vaikka lapsen lapseni aikana) että joukko hyväosaisia makaa suurimman osan vuodesta ja veroamaksavat maksavat!"
Siis ketkä? viljelijät?
Oletko asiasta aivan varma? Luulen että väittämäsi on samaa tasoa kuin mitä on mönkijä väitteesi.
"Olen itse tehnyt kovaa työtä ja opiskellut myös työn ohessa 4 vuotta."
Jokainen tekee kovaa työtä jos sitä tekijältä kysytään, joillekin toinen työ on kovempaa kuin toiselle johtuen tekijän kyvyistä.
Näin ulkopuolisena en pysty arviota työsi kovuudesta määrittelemään koska siitä ei ole harmainta aavistustakaan, mutta jos väittämäsi on samalla luotettavuus kertoimella tehty kuin mönkijä väittämä niin olkoon niin.
"Kyllä jonkunlainen oikeudenmukaisuus periaate pitää olla Suomessakin, vaikka mikä olisi!"
Nyt tulee kulunut klisee; miksi et itse rupea maanviljelijäksi kun siellä vain maataan ja ollaan niin hyvä osasia ja rikkaita, että osakkeita on niin paljon ettei sormet riitä niiden laskemiseen?
Elävässä maailmassa on kyllä niin että ne joilla on kykyä ja osaamista tekevät mitä haluavat ja ne muut taas....
"Ei kannattaisi vedota ihan noin puolueelliseen lähteeseen, sitä usko naapurin koirakaan ja silti tuli kipeeksi!"
Niin mikä olikaan sinun lähteesi? en nähnyt sitä.
Franssilan laskelmat perustuvat MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) professorin Jyrki Niemen tutkimustuloksiin. Ao. linkissä Niemi kolumnoi suomalaisesta elintarvikekulutuksesta ja sen taloudesta, kannattaa lukea:
http://ktkblog.kuluttajatutkimus.fi/vastuu/?p=73
Kolumnin keskusteluosassa tulee selvästi esille myös se, että alkutuotteen hinnat ovat niin matalia, että niillä saa täpärästi maksettua vain tuotantopanokset. Siis viljan myynnillä saa ostettua lannoitteet , polttoaineet, siemenet ja kasvinsuojeluaineet. Jokainen käsittää, että tällä yhtälöllä ei voi jatkaa viljelyä, koska se ei tuota mitään. Vasta tuet mahdollistavat viljelyn. Jokainen käsittää myös sen, jälleen kerran, että tukien avulla ruoka pidetään halpana myös kuluttajille. Jos tuottajalle maksettaisiin viljasta myös kate, niin ruoka olisi kuluttajille vähintään saman verran kalliimpaa.
Tuottajana en olisi tukiriippuvainen sekunttiakaan jos se olisi mahdollista, täysi hinta ruualle ympäri maapallon. Se ei tosin olisi eettisesti oikein ajatellen köyhiä ihmisiä.
Ei kannata seurailla naapurin omaisuutta, et voi millään tietää sen kaikkia tulonlähteitä. Sitä paitsi Suomi on vapaan yrittämisen maa, älä syytä ihmisiä vaan talouslainsäädäntöä.
pääosin aivan muusta kuin elintarvikkeiden tuottamisesta, sen tulos on lähes nolla tuet huomioidenkin. Tulot tulevat sivutöistä (sekä urakointi että palkkatyöt), metsästä ja mahdollisesti muista sijoituksista. Maanviljelijän tulonmuodostus ei siis poikkea oikeastaan ollenkaan esimerkiksi palkansaajan tulonmuodostuksesta. Taloudelliselta kannalta maanviljelys on pelkkä harrastus, johon tosin käytetään aivan hirvittävästi aikaa.