Niin itse olen lesbo mutta hyvä ystävä on jo nyt kauan miettinyt miten kertoa äidilleen ettämyös naiset kiinnostavat.. Ja itse en oikeastaan osaa neuvoa miten sen vois ottaa puheeksi.. Ja eniten se tietysti mikä pelottaa tuossa ulos tulemisessa on että se toinen sanoo ettei hyväksy tai ei halua enään pitää yhteyttä jne.. Joten miten kertoa, mieti/leiki että olet tähän asti ollut "kaapissa" vanhemmiltasi ja nyt haluat sen kertoa, miten tekisit sen?
Miten kertoa?
Ystävän puolesta
51018
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Itse asiassa olen yhä kaapissa, sillä minusta ei saa kukaan hetero pihdeillä kiskomallakaan irti sitä, että minä olen lesbo.
Mutta kyllä he ihmettelevät jo pelkästään minun naistuttavieni lukumäärää ja miesten puutetta. Ja kun vielä kävi niin, että Kullannuppu I kerran avasi oven kun minun isäni päätti tulla yllätyskäynnille.
Joten kyllä he tietävät, jokaisen riidan yhteydessä ottavat esille, jolloin minä puolestani sanon, että olenko minä koskaan asiaa kertonut heille, en.
Eniten he pelkäävät, että kerron asiasta julkisesti, ryhdyn lesboaktivistiksi tms. ja heidän maineensa kärsii.
He ovat antaneet minulle porttarin koko lääniin ja ovat ilmeisen tosissaan kanssa.
huttua :) Itse olen puoleksi vielä kaapissa, ystäväni tietää, veljeni tietää, mutta jotenkin tuntuu että he eivät halua uskoa sitä. Ovat jollain tapaa onnessaan aina kun mainitsen jostain miespuolisesta kaveristani, jäädät ikäänkuin odottamaan että "niin, mitä seuraavaksi?". Se on aika huvittavaa, mutta onneksi itse tiedän mitä olen ja hyväksyn itseni sellaisena.
Vanhemmillani on ilmeisesti epäilyksensä, koska ovat kyselleet/pohtineet tuttavien kanssa että olenkohan minä lesbo kun minulla ei ole kuin naispuolisia kavereita :) Eivät ilmeisesti osaa kysyä suoraan minulta...
Mulle on ihan herttaisen yhdentekevää mitä minusta ollaan mieltä ja hyväksytäänkö minut, mä itse elän oman elämäni ja olen sitä mieltä että jokainen huolehtikoon omista asioista, mun lesbous ei kuulu muille.
vaikka en ole kertonutkaan heille.
Ei se mielestäni heille kuulu.
Olen asunut muutaman naisen kanssa ja melkein kaikki tyttöystäväni olen heille esitellyt.
25v sitten, muistaakseni, äiti kysyi, että miksen miehiä koskaan tuo. No vein sitten viikonlopuks yhen homppelipojan ja äitee tuli kysyyn, et etkait sä ton kans seurustele? Sanoin että kamuhan tuo on.Eipä o senjälkeen kyselly :]
se vaan on sanoa rehellisesti, että on kiinnostunut tytöistä? Ei kai siinä muutakaan tietä ole? Itse ainakin kerroin vanhemmille ja ne ovat onneksi suhtautuneet hyvin.. :) vaikka oma asiahan se on eikä vanhemmil kuulu oikeastaan, mutta kun on niin läheiset välit ja oon muutenkin niin avoin.. Ei sit myöskään tule yllätyksenä jos on jonain päivänä tyttöystävä kuvioissa ;)
Kannattaa tunnustella maaperää ja tuntea ne ihmiset joille aikoo kertoa. Mun mielestä se ei aina kannata, voi menettää enemmän kun saa, niin väärin kun se onkin.
Ite olen kaapissa mut kyllä moni arvaa. Naisia vaan pyörii nurkissa, miehiä ei. Mun äidistä tiedän että sen mielestä homoseksuaalisuus on friikkiä, mut ei se sitä pahalla sano, se ei vaan tajua. On antanu ymmärtää että rakastaa mua silti eikä silleen tuomitse vaikka ei tajuakaan lesboutta ite.
Mulle hyvä näin, ei ole tarvetta sateenkaarilippua heilutella.
Mut jokainen tyylillään, tajuan kyllä senkin jos jollain on pakottava tarve tulla kaapista. Sehän on hienoa.