Itkisin jos pystyisin, mutta mitään ei edes irtoa. Miten tyhmä sitä voi olla, että sen jälkeenkin kun on jo tajunnut tilanteen, toivoo yhä uudelleen jotain suurempaa jokaisesta pienestä "merkistä" ja vihjeestä mitä toinen antaa. Sitten romahdus - kaikki se aika minkä on käyttänyt toiseen, kuvitellen että se on merkinnyt tälle toisellekin jotain - kaikki on ollut niin turhaa kuin vain voi olla.
Päädyin kuuntelemaan hänen tilitystään ihanasta ja vaikeasta ihastuksestaan (joka en ole minä), joka on vienyt hänen sydämensä täysin. Koko sen ajan, jonka olen sydän karrella ryöminyt maassa ja kuvitellut kaikkea hänen käytöksestään, minkä hän on niin monin tavoin osoittanut ja joskus myöntänytkin. Olin vain leikkikalu, jos sitäkään, todennäköisesti kaikki pyyhittäisiin pois tapahtuneiden kartalta, jos esiin ottaisin. All this time when i thought you were mine...
Päädyin kuuntelemaan hänen tilitystään ihanasta ja vaikeasta ihastuksestaan (joka en ole minä), joka on vienyt hänen sydämensä täysin. Koko sen ajan, jonka olen sydän karrella ryöminyt maassa ja kuvitellut kaikkea hänen käytöksestään, minkä hän on niin monin tavoin osoittanut ja joskus myöntänytkin. Olin vain leikkikalu, jos sitäkään, todennäköisesti kaikki pyyhittäisiin pois tapahtuneiden kartalta, jos esiin ottaisin. All this time when i thought you were mine...
Vastaukset 14
Vanhimmat
sellaista kuuntelemaan? Voihan surkeus sentään, mutta nyt sinun ei ainakaan enää tarvitse ryömiä maassa kenenkään takia. Häntä pystyyn, ja mars ihmisten ilmoille vapunviettoon!
tavalla tai toisella. En tiedä teidän (kolmen??) tilannetta, mutta jollain käsittämättömällä tavalla ymmärrän sinua. Jospa tämä ihastuksesi on ollut ihastunut sinuun OIKEASTI ja tajunnut myöhemmin, että teistä ei olisi tullut kuitenkaan mitään. Jospa olette liian samanlaisia, että elämänne olisi ollut hankalaa "sillä tavalla".
Ja vaistothan harvoin pettää näissä jutuissa. Veikkaisin, että merkitset hänelle kuitenkin paljon, ehkäpä olette sielunkumppaneita, mutta silleen kaverillisesti. Teissä on mitä luultavimmin niin paljon samanlaisia piirteitä, että älä ihmeessä päästä tätä naista kuitenkaan elämästäsi. Uskon, että hän välittää sinusta kovasti, usko pois! Teillä saattaa olla edessänne antoisa ystävyyssuhde.
Elämä on kohtaloa, myös tämäkin. Tiedät sen.
Hymyä huuleen, ystäväiseni :)
Että näin =) =)
En usko että pystyn hänen kanssaan ystävyyteen, tuskin siitä tulisi muutenkaan mitään, tuskin edes kaveruudesta. Eniten ahdistaa, että oikeasti käsitin, että välillämme oli ollut pitkään jotain, mistä on joskus tavallaan puhuttukin ihan suoraan. Ja nyt hän vetää maton altani ja jättää minut kaaokseen, kaiken tämän ajan hän onkin siis ollut sydämensä menettäneenä eräälle miehelle. Suoraan silmieni edessä. Olenko tosiaan ollut näin tyhmä, vai onko minulta oikeasti mennyt jotain jossain vaiheessa ohi?
En usko, että tämä mulkvistinainen on edes tajunnut sinun pitävän hänestä, vaikka vaistot on puhunut toisin. Varmasti hän on pitänyt sinusta todella paljon ja elätellyt myös toivoa. Mutta yllättävät tunteet ovat vieneet häneltä jalat alta. Elämä on niin yllättävää. Kaikella on silti tarkoitus.
Ja jos et suostu edes kaveruuteen tämän naisen kanssa, niin voit varautua pistäviin katseisiin.
:)
Alusta lähtien puhuimme siitä kuinka sielumme löysivät toisensa, kuin tunnettaisiin jo edellisistä elämistä. Hän kertoi unistaan mitä oli minusta nähnyt. Hän oli ihanan fyysinen, tanssimme, kävelimme käsi kädessä, suutelimme.... olimme niiiiin läheiset ystävät.... hän kertoi jopa olevansa mustasukkainen.... Hän sai minun rakastumaan itseensä!!
Tuska hänen menettämisestään on vielä elävästi mielessäni. Hän kertakaikkiaan unohti minut. Vaihtoi toisiin ystäviin. Teki liian monta oharia. Lähti lopulta kokonaan. En tajua.
Kyse ei ole kommunkaatiovirheestä, hän todellakin tiesi kuinka paljon kaipaan hänen vierelleen. Hän sai minut rakastumaan - ja häipyi elämästäni. Testasi viehätysvoimaansa eikä halunnutkaan minusta mitään sen kummempaa.
Kiitos että teit minusta haavoittuvan ja rikoit minut. Koska nyt kun olen parantunut, olen ehjä, kokonainen ja ennenkaikkea itsestäni ehdottoman varma.
voi olla tuskallista olla ihastuksen kaveri ja kuulla ja nähdä hänen hehkutusta siitä miehestä. varmaan voi tuntee olonsa aika huijatuksi.
On sinullakin ollut ikävä tilanne. Onneksi vahvistuit ja nousit takaisin jaloillesi, vahvempana. Toivottavasti minäkin nousen jonain päivänä, nyt vielä koskee ja sattuu ihan kamalasti. Toisaalta on myös sellainen petetyksi (tai paremminkin nenästä vedetty) olo. Miksi annoin kenenkään tehdä näin!!
varmempi kuin koskaan. Mutta niin pahoillaan. Miten tämmöistä voikaan sattua. Tunteet tarttuvat pelottavan nopeasti ja salakavalasti. Sekä vaistot saattavat välillä myös pettää.
Tämä kaikki on niin hämmentävää, koska itseasiassa mitään ei ole tapahtunut, vaikka päällä on täysi kaaos.
Tiedän naisen, joka luultavasti sekoitti korttipakkaa, jolloin kaikki oli yhtä kaaosta..eikä särkyneiltä sydämiltä vältytty :( Oli sydäntä särkevää kuunnella tätä. Ilmassa oli sähköä, väärinkäsitystä, riitoja, sisarillisia tunteita ja ennen kaikkea rakkautta.
Rakkaus ja viha kulkevat käsi kädessä. Vastakohdat täydentävät toisiaan. Samanlaiset ymmärtävät toisiaan välillä liian hyvin, niin hyvin, että sukset menevät ristiin. Kukaan ei ole pohjimmiltaan paha, eikä tarkoita pahaa missään nimessä. Minkäs rakkauden kohteelle mitään voi. Kaikille on joku jossain, ja kaikki asiat tapahtuvat omalla painollaan.
Olen huomannut, että toisilleen tarkoitetut ihmiset yrittävät lähestyä toisiaan samalla tavalla..... hassua.
että vasta kohdat täydentää...tai miten samanlaisuus voisi olla haitta?Eihän kukaan toisen kanssa ole täysin samalainen, mutta varmaan suhteessa on antoisampaa jos on yhteisiä intressejä ja arvoja.
Ja vaistothan paljastaa totuuden.
Joo juuri tuolta musta jotenkin tuntuu. Huijatulta, ja samalla nöyryytetyltä jollain tavalla. Tuntuu, että hän halusi vain testata viehätysvoimaansa, ja näki lävitseni jotenkin, aavistaen, että minulla on kapasiteetti alkaa tuntea jotain häntä kohtaan. Minua kaduttaa, hävettää ja samalla raivostuttaa, että osoitin hänelle jossain vaiheessa tunteitani, paljastin sisimpäni, ja annoin tehdä itsestäni haavoittuvaisen - ja rikkoa sisimpäni tällä tavalla.
Olen huolestunut myös siitä, mitä hän minusta kertoilee toisaalle, ihmisille jotka eivät tiedä taustoista ja totuuksista mitään. Vaikkakin hän itse oli sopassa varsinainen dynamo ja jutun ylläpitäjä koko ajan. Tai oikeastaan en edes enää tiedä, oliko mitään "juttua". Ehkä kaikki oli vain omaa kuvitelmaani ja mikään ei merkinnyt hänelle niin yhtään mitään missään vaiheessa. Kunpa saisin tehdyn tekemättömäksi ja voisin kääntää omankin menneen käytökseni esimerkiksi niin, että huumoriahan se vain lopulta oli omaltakin puoleltani...Todella v:mäinen olotila!!!
ehdottomasti. Tuntuu niin levottomalta, etten jaksa odottaa rakkaani tapaamista.
Jos sielunkumppanin löytää kerran elämässä, niin häntä ei tule ikinä päästää menemään!
Piste. :)
Kohtapuoliin nähdään.
kauneimman asian sinusta: olit aito ja elossa 100%! Riskillä meni ja syteen meni, mutta uskalsitpa yrittää- sinusta tulee voittaja!
Voittajia ovat ne jotka uskalsivat yrittää vielä kerran - siis vieläkin kerran-ja katsoa.
Hyvät muistot ota esille ja niitä ei sinusta kukaan vie.
Auttaisiko tämän kuunteleminen n 100 -500 kertaa:
Minne mennä voi, lohtua nyt saamaan.
En tiedä miksi tuntuu näin, ei ole hyvä yksin olla.
Valheet ja tuska nyt päästää mut pois,
Yhden pyynnön jos mulle nyt sois.
Että tuulet puhaltais, sadepilvet poistais.
Valaisis tän maan, ja uusi aika koittaa,
että tuulet puhaltais, uuden mahdollisuuden sais.
Valokuva muistuttaa, sydäntäni polttaa.
En öisin unta mä saa, maailma vie multa voimaa.
Valheet ja tuska nyt päästä mut pois,
Yhden pyynnön jos mulle nyt sois.
Että tuulet puhaltais, sadepilvet poistais.
Valaisis tän maan, ja uusi aika koittaa,
että tuulet puhaltais, uuden mahdollisuuden sais.
Meren aallot mua kuljettaa,
en kiinni mistään saa(kiinni mistään saa).
Sun kanssas kun vain vois(kun vain voisi),
matkustaa vaikka parempaan.
Missä tuulet puhaltais, sadepilvet poistais.
Valaisis tän maan, ja uusi aika koittaa,
missä tuulet puhaltais, uuden mahdollisuuden sais.
Missä tuulet puhaltais, sadepilvet poistais.
Valaisis tän maan, ja uusi aika koittaa,
missä tuulet puhaltais, uuden mahdollisuuden sais.
Sydän hakkaa,
posket punoittaa,
soitatko ollenkaan.
Tähän taas ajaudutaan
vaikka et kai pahaa tarkoittanutkaan.
En sinuun enää ajatustakaan tuhlaa
ja jatkan matkaa.
Vähän tommosissa tunnelmissa eilen... *snif*