Harmittaa

hänet huostaanotetaan. Jos kuvitellaan, että hän tulee minimituloilla eläneestä perheestä, jota yhteiskunta ei ole pitänyt tarpeellisena tukea taloudellisesti, niin sijaisperheelle kyllä syydetään rahaa moninkertainen määrä siihen verrattuna.

Kyllä minun mielestäni yhteiskunta saa jälkihuoltona maksaa nuorelle töppäilyistään, mutta siihen varmaan tarvittaisiin oman vanhemman tiukkaa ohjausta kuitenkin oikean rahan käytön suhteen ja muutenkin. Siis se järkyttävän huonoksi leimattu vanhempi on kuitenkin avainasemassa monen nuoren jälkihuoltotilanteessa.

Itse olen seurannut parhaillaan tapausta, jossa 7 v kestäneen aiheettoman huostaanoton aikana tapaamiset onnistuttiin estämään tiiviisti ja poika kotiutui äidin luo täytettyään 18. Pojalla oli koulut suorittamatta, diagnoosin mukainen kuntoutus saamatta jne. Ja kelvoton äiti sai järjestettyä pojan asiat muutamassa kuukaudessa oikealle tolalle, kun hänellä vain oli mahdollisuus hoitaa lapsensa asioita. Kummallista, eikö?

samaa, vaikka asia ei meillä vielä ole ajankohtainen. Tuttavapiirissä on ollut nuoria, jotka ovat lähteneet omilleen jälkihuollon tukemana. He ovat todellakin saaneet kalustuksen asuntoon astioita myöden ja asuntokaan ei ole pienin mahdollinen. Ruoka-, harraste-, koulutavara- ja käyttörahaa tarvittavat lääkkeet on tullut automaattisesti. Kesätöissä näistä kolmesta nuoresta ei ole kukaan koskaan ollut.
Mitä nuori tästä oppii? Sen, että rahaa tulee aina jostain hanasta eikä sen eteen tarvitse tehdä mitään. Ja todellakin; se loppuu kun täyttää 21.
Normaalisti kun nuori muuttaa pois kotoaan, hän on jo kerännyt jotakin tulevaan kotiinsa. Sukulaisilta ja kotoa saa usein jotain käyttökelpoista ja niitä vaihdellaan sitten myöhemmin uusiin kun on rahaa(esim.kesätöistä). Nuori oppii siten, että jos haluaa jotain saada niin ehkä joutuu jostain muusta tinkimään(esim. lehtitilaus). Samaten asumislisä sekä opintotuki ovat katkolla kesällä koulun loman ajan. Jos siis haluat pitää asuntosi niin töihin on mentävä, että pystyy maksamaan vuokransa ja ruokansa.
Mitä oppii tämä nuori? Sen, että mikään ei tule ilmaiseksi ja asioiden eteen on itse tehtävä jotain.

Olen samaa mieltä, että jälkihuolto on karhunpalvelus nuorelle. Enkä tarkoita, ettei näitä nuoria saisi auttaa, vaan että autettaisiin mahdollisimman vähän. Jos nuori ei voi tilata lehtiä, muuta kuin siinä tapauksessa että itse hankkii rahat, niin silloin ollaan oikeilla jäljillä. Onhan Suomessa kirjastoja, joissa voi lukea lehtiä.

otapa välillä vaikka keksi.

että näyttäisi olevan ihan trendi nykyään tuo opiskelijoiden työnteko "ahneus". Opintolaina ei oikein riitä ainakaan Helsingissä, kun kaikki asumiset ym. kustannukset on kalliita.
Oma tyttäreni teki kolmeakin hommaa yhtäaikaa opiskelun ohella. Rankkaa se oli, mutta onneksi otti aina välillä kunnon loman, että sai ladata akkujaan.
Ei hänellä ainakaan ollut syynä se, että olisi oppinut liian hienolle elämälle. Ei saanut sossuilta koskaan mitään, eikä meillä kotona ole yhtäkään lasta opetettu kuvittelemaan itseään tai meitä varakkaammiksi, kuin olemme. Kun ei ollut mahdollisuutta olla töissä kuin iltaisin ja viikonloppuisin, niin ei niitä ansioita kovin paljon kuitenkaan kertynyt. Tyttäreni on mielestäni aina ollut tarkka rahankäytön suhteen, mutta silti vaan lisää piti saada.
Positiivisena oman nuoresi kohdalla näkisin kuitenkin sen, että vaikka tähän asti on raha tullut automaattisesti, niin hän ei jäänyt odottelemaan, että jatkossakin joku hänet elättää, vaan on hommannut itselleen töitä, eli sikälis kuitenkin terveellä pohjalla.
Kun kovalla työllä itse rahat ansaitsee, niin tuskinpa jatkossa raaskii liian kalliisiin meikkeihin ym. enää tuhlailla. Kyllä se järki sieltä tulee ihan itsestään, kun maltat vähän odottaa. Nuorena kuitenkin jaksaa ihan eri lailla, kuin vanhempana.
Joutuu varmaan hetken päästä ihan itse laittamaan asioita tärkeysjärjestykseen, kun annat hänen rauhassa hoidella asioitaan.
Todella monet opiskelijat tekevät montaa työtä, että pärjäisivät taloudellisesti edes jotenkin.
Niiden ansioiden kanssa pitää kyllä olla tarkkana, ettei ylitä sitä rajaa, mistä lähtee opintotuet. Niin monet ovat joutuneet maksamaan Kelalle takasin, kun ovat tienanneet liikaa. Siinä mennään sitten ojasta allikkoon.