IStuin yön pimeydessä sängylläni. Huoneen hiljaisuus oli painostavaa. Kylmäviima puhalsi ikkunasta. Laskin jalkani pehmeästi lattialle ja hiivin ikkunalle. Pistin sen kiinni ja sujahdin takaisin sänkyyni. Kiedoin peittoa paremmin ympärilleni. Luomeni tuntuivat ainakin kilon painavilta möhkäleiltä. Ajatukseni katkesivat ja samassa olin pilvilinnojen yläpuolella.
" Mari, herätys ", Sanna sanoi ja ravisti olkapäätäni. Murahdin ja hautasin pääni tyynyn alle. " Tule nyt syömään aamiaista ", hän jatkoi. Nousin istumaan ja katsoin Sannaa tuimasti. " Ja en varmana tuu, jos sä katot ku mä puen ! " Sanna kavahti taaemmas ja postui huoneesta nokka pystyssä. Puin nuhruiset farkkuni ja t-paidan päälleni. Meikit jäivät sikseen ja viiletin käytävällä Liisan huoneen kohdalle. Siellä minua odotti täydellinen tyrmistys. Tyhjä huone. Vuodekin oli sijattu ja tavarat poissa kaapeista.
Juoksin ruokalaan ja etsin hätääntyneesti Liisaa. " Missä Liisa on ! " Kiljuin täyttä kurkkua. Kaikki tuijottivat minua. Sanna tuli luokseni ja laski kätensä olkapäilleni. Riuhtaisin sen pois: " Missä hän on ? Mitä te olette tehneet hänelle ?" Lyhistyin maahan itkien hysteerisesti. Sanna raahasi toisen hoitajan kanssa minua pois ruokalasta huomiota herättämästä. " Mari, katso nyt minuun ", Sanna sanoi, kun pureskelin hermostuneena kynsiäni hengitys koko ajan kiihtyen. " Tuijotin ikkunasta ulos ja kaikki pysähtyi kun seinään. " Hän siis ", sanoin ja katsoin Sannan vihreitä silmiä. " Kyllä, hän teki itselleen todella rumaa jälkeä. Sinä et tule näkemään häntä enää ikinä. Hän ei ole kuollut mutta on siirretty vakavimpien sairauksien osastolle ", Sanna sanoi ja otti käteni käsiinsä. " Minä haluan nähdä hänet ", kuiskasin ja päätin, että viimisenä asiana ennen kuin lähtisin täältä pois lopettaisin Liisan tuskat.
" Mari, herätys ", Sanna sanoi ja ravisti olkapäätäni. Murahdin ja hautasin pääni tyynyn alle. " Tule nyt syömään aamiaista ", hän jatkoi. Nousin istumaan ja katsoin Sannaa tuimasti. " Ja en varmana tuu, jos sä katot ku mä puen ! " Sanna kavahti taaemmas ja postui huoneesta nokka pystyssä. Puin nuhruiset farkkuni ja t-paidan päälleni. Meikit jäivät sikseen ja viiletin käytävällä Liisan huoneen kohdalle. Siellä minua odotti täydellinen tyrmistys. Tyhjä huone. Vuodekin oli sijattu ja tavarat poissa kaapeista.
Juoksin ruokalaan ja etsin hätääntyneesti Liisaa. " Missä Liisa on ! " Kiljuin täyttä kurkkua. Kaikki tuijottivat minua. Sanna tuli luokseni ja laski kätensä olkapäilleni. Riuhtaisin sen pois: " Missä hän on ? Mitä te olette tehneet hänelle ?" Lyhistyin maahan itkien hysteerisesti. Sanna raahasi toisen hoitajan kanssa minua pois ruokalasta huomiota herättämästä. " Mari, katso nyt minuun ", Sanna sanoi, kun pureskelin hermostuneena kynsiäni hengitys koko ajan kiihtyen. " Tuijotin ikkunasta ulos ja kaikki pysähtyi kun seinään. " Hän siis ", sanoin ja katsoin Sannan vihreitä silmiä. " Kyllä, hän teki itselleen todella rumaa jälkeä. Sinä et tule näkemään häntä enää ikinä. Hän ei ole kuollut mutta on siirretty vakavimpien sairauksien osastolle ", Sanna sanoi ja otti käteni käsiinsä. " Minä haluan nähdä hänet ", kuiskasin ja päätin, että viimisenä asiana ennen kuin lähtisin täältä pois lopettaisin Liisan tuskat.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hoitaja ei antanut minulle lupaa mennä katsomaan liisaa, mietin pääni puhki kuinka pääsisin liisan luo...Tunsin sydämmessäni kuinka liisa tarvitsi minua...Olin päivän huoneessani, sain kehitettyä suunnitelman jonka avulla pääsisin liisan huoneeseen.
Illalla kun hoitajat olivat tehneet tarkastukset, nousin vuoteestani hiljaa, lähdin käytävälle, hiivin hiljaa..kylmyys tavoitti minut.Minua alkoi pelottaa, mutta tiesin että minun oli mentävä...Liisan takia..olin päässyt liisan osastolle niin että kukaan ei ollut huomannut minua...kop...kop..kop...kuulin askeleet joku lähestyi minua, sydämeni löi todella lujaa tahtia...pian näin taskulampun valon kajastavan käytävän päässä..."apua" kuiskasin hiljaa...askeleet lähenivät, piiluoduin käytävän varrella olevaan siivous komeroon. Pidätin henkeäni...
Heiii!!
Täähän oli hyvä alku..
Jatka ihmeessä!!!