Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Elämä menettää merkitystään...

    On kevät ja yleensä olen keväisin hirmu onnellinen ja iloinen. Viime kevät varsinkin oli ihanaa aikaa, kun rakastuin, oli hyviä ystäviä ja innoissani odotin peruskoulun päättymistä.

    Nyt olen surullinen ja itsetuntoni on heikompi kuin koskaan aiemmin. Poikakaveri valittaa minulle muutamasta asiasta, ja hänellä on siihen hyvä syy. Kaikki on vain mun syytäni. Mun syytä, että menee huonosti...
    Vielä ainakaan hän ei ole päästänyt musta irti, mutta odotan vain sitä hetkeä kun hän sen tekee.
    Menettämisen pelko on tuskaista. Mulla ei koskaan ole ollut tällaista tunnetta ja mua niin pelottaa...

    Monet suree tän tyylisiä asioita, tiedän sen...
    Halusin vain vähän purkaa ajatuksiani enkä keksinyt muuta kuin tämän paikan, sillä ei ole oikein sellaisia ystäviäkään kenelle osaisin kertoa huolistani...
    Ihmettelen että miten saan kaiken hyvän kaikkoamaan luotani?
    2179
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 2

    Vanhimmat

    ...Paistaa aina aurinko :) Ikävilläkin tapahtumilla on aina hyviä puolia : Useimmiten ne huomaa vasta vähän ajan kuluttua...

    Joku luotettava ihminen/kaveri olis sulle hyvä,kenen kans vois jutskata kaikista asioista :)

    Äänestä

    Hei...

    Kuten varmaan huomasit, kun on paha mieli, purkaa mieluusti ajatuksia puhumalla/kertomalla ... Näin myös minä ...
    Ei voi muuta sanoa, kuin että iso kiitos kaikille, ketkä minua kuuntelevat ja ketkä välittävät, kun on huono olla ...

    Eli kaikille, älkää padotko huonoa oloanne, vaan puhukaa siitä, kertokaa jollekkin, se auttaa, uskokaa pois ...!

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Päivi kirjoitti:

    On kevät ja yleensä olen keväisin hirmu onnellinen ja iloinen. Viime kevät varsinkin oli ihanaa aikaa, kun rakastuin, oli hyviä ystäviä ja innoissani odotin peruskoulun päättymistä.

    Nyt olen surullinen ja itsetuntoni on heikompi kuin koskaan aiemmin. Poikakaveri valittaa minulle muutamasta asiasta, ja hänellä on siihen hyvä syy. Kaikki on vain mun syytäni. Mun syytä, että menee huonosti...
    Vielä ainakaan hän ei ole päästänyt musta irti, mutta odotan vain sitä hetkeä kun hän sen tekee.
    Menettämisen pelko on tuskaista. Mulla ei koskaan ole ollut tällaista tunnetta ja mua niin pelottaa...

    Monet suree tän tyylisiä asioita, tiedän sen...
    Halusin vain vähän purkaa ajatuksiani enkä keksinyt muuta kuin tämän paikan, sillä ei ole oikein sellaisia ystäviäkään kenelle osaisin kertoa huolistani...
    Ihmettelen että miten saan kaiken hyvän kaikkoamaan luotani?

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu