on asiat menny hyvin sukupuolenkorjsusleikkauksen jälkeen, siis ystävät pysyny js perhe hyväksynyt? mulla ainaski ystävät pysyny samana, mutta perheestä osa ei hyväksy. Musta tuntuu,että täällä monet ei kerro miten asiat todellisuudessa ovat, siis kaunistelevat asioita.
kuinka
monella
131358
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Mun äitini kielsi mua menemästä leikkaukseen, mutta minähän menin. Nyt hän on hyväksynyt minut tyttärenään ja suhteet on paremmat kuin koskaan ennen. Ystäviä on nyt enemmän kuin aikaisemmin, mutta se selittyy sillä, ettei niitä monia ollutkaan ennen prosessia.
Ystävät ottivat aivan OK - he tykkäsivät minusta enemmän elävänä kuin kuolleena, sillä he näkivät, millaista nuorallatanssia elämäni ovat.
Sensijaan vanhempieni kanssa minulla oli 10 v välit poikki (siihen liittyi muutakin kuin tämä issue), ja rakkaan hirttämättömän pikkusiskoni (hell-und-die-lainen) kanssa en ole vaihtanut sanaakaan viiteentoista vuoteen.
Luulitko, että perhe ottaa sun neiteilyt kevyesti ja hyväksyy ne? Onhan se kauhistus, kun oma poika tahtoo leikkauttaa itselleen pimpin ja alkaa syömään hormoneita. Olit vielä varsin äijä ja kapiainenkin niinä miesaikoina. Poika veti maton perheensä jalkojen alta.
Mutta kyllä sä vielä ehdit alkaa syömään mieshormoneita ja silleen.
!!!!!!
vielä ottamaan ne neuroleptinsä ennenkuin hoitaja tulee ja lyö piikin pyllyyn.
en minä ole koskaan ollu miehen näköinen, olen ollut aina tytönnäköinen ja -kuulonen ja mua on aina kohdeltu tyttönä, en siis muuttunut yhdessä yössä ja mun vanhemmat on aina tienny, että menen korjausleikkaukseen.
No kova paikkahan se niille näytti olevan. Enkä ole mikään taneli.
Kappas vain, herkkähipiäinen "taneli"!
Tuollaista tekstiä suoltava on selvästi taneli, vaikka ei olisikaan juuri kyseinen henkilö.
Tanelille ominaista on juuri tuollaiset väärät väittämät ihmisistä, joita ei ole ikinä nähnyt eikä taatusti tunne.
että olet tästälähtien taneli, sillä en minäkään koskaan ollut kapiainen.
Ja sitten täällä vielä suututaan, kun minä väitän ihmisiä valehtelijoiksi!
Kyllä tuo hyväksyminen tai hylkääminen ym. tapahtuu jo paljon aiemmin kuin leikkauksessa, näin minullakin. Oma perheeni hyväksyi tilanteen jo prosessiin lähtiessäni, muu suku käytännössä sitä mukaa kun ehdin kertoa. Joku joutui kypsyttelemään pidempään, mutta nyt on kaikki lähisukulaiset hyväksyneet. Joillekin äidin serkuille tms. en ole kertonut, koska en ole ennenkään ollut heidän kanssaan pahemmin tekemisissä. Tottahan vanhempani ensin kauhisteli korjausleikkaukseen lähtöäni, mutta myöntyivät kun näkivät että olin tosissani. Syynä oli lähinnä kuolemanpelko, vanhemmille on kova paikka haudata lapsensa, senhän pitäisi mennä toisin päin.
Ystävät ovat säilyneet ja uusiakin tullut. Juuri äsken kaupungilla suunniteltiin erään rouvan kanssa koska taas tavattaisiin kahvikupin ääressä.
Eipä tätä elämää tarvitse kaunistella. Se on sellaista tavallisen naisen elämää, mitäpä muutakaan.
En usko kenenkään enää muuttavan suhtautumistaan korjausleikkauksen jälkeen, jos on pysynyt kuvioissa hormonihoitojen, RLE:n, nimen- ja hetunvaihdoksen etc ajan. Kyllä ihmisistä tulee esiin se todellinen suhtautuminen aika pian.
"Kyllä ihmisistä tulee esiin se todellinen suhtautuminen aika pian."
Loputtomiin ei pidä kärvistellä huonossa ihmissuhteessa.