Tilanne on tämä:
Meidän perheeseemme (minä avomies) liittyi vast´ikään noin kolmivuotias sekarotuinen uroskoira. Koira aloitti välittömästi meidän molempien "testaamisen". Mies pisti koiran samantien ruotuun (pannasta kiinni, pieni nykäisy ja päättäväinen EI!). Tämän jälkeen koira on kiltisti totellut miestäni ja selvästi kunnioittaa häntä, pitää isäntänään.
Minua kohtaa koira käyttäytyy edelleen epäkunnioittavasti, leikin päätteeksi hyppää yleensä jalkaani nylkyttämään. Tähän minä en suostu vaan työnnän koiran pois kieltäen sitä. Koira aloittaa vihaisenoloisen haukkumisen minulle ja on purevinaan (kertaakaan ei ole oikeasti purrut). Tämän jälkeen yleensä kiellän sitä uudelleen. Joskus koira kääntää katseensa pois, jolloin minä käännän sille selkäni ja kävelen muualle. Jos koira ei lopeta suosiolla, otan pannasta kiinni ja "kurmotan" hieman. Ja myös tämän jälkeen täysi huomioimattomuus.
Tämän jälkeen koira käyttäytyy kovin katuvaisesti. Seuraa minua kuin hai laivaa ja yrittää kerjätä rapsutuksia.
Kuitenkin kerta toisensa jälkeen sama kaava toistuu.
Kertokaa siis hyvät ihmiset, mitä teen väärin tai mitä voisin tehdä toisin? Tilanteet alkavat olla mielestäni pelottavia, vaikka teenkin kaikkeni, etten näyttäisi koiralle pelkoani. Mieheni en anna tulla väliin, koska asia on minun ja koirani välinen. Tosin koira on ollut luonamme vasta hyvin lyhyen aikaa, onko mahdollista, että käytös poistuu ajan myötä?
Hyvät neuvot ovat nyt tarpeen, kun ei oma koulutusnäkemys näytä tuottavan tulosta.
Meidän perheeseemme (minä avomies) liittyi vast´ikään noin kolmivuotias sekarotuinen uroskoira. Koira aloitti välittömästi meidän molempien "testaamisen". Mies pisti koiran samantien ruotuun (pannasta kiinni, pieni nykäisy ja päättäväinen EI!). Tämän jälkeen koira on kiltisti totellut miestäni ja selvästi kunnioittaa häntä, pitää isäntänään.
Minua kohtaa koira käyttäytyy edelleen epäkunnioittavasti, leikin päätteeksi hyppää yleensä jalkaani nylkyttämään. Tähän minä en suostu vaan työnnän koiran pois kieltäen sitä. Koira aloittaa vihaisenoloisen haukkumisen minulle ja on purevinaan (kertaakaan ei ole oikeasti purrut). Tämän jälkeen yleensä kiellän sitä uudelleen. Joskus koira kääntää katseensa pois, jolloin minä käännän sille selkäni ja kävelen muualle. Jos koira ei lopeta suosiolla, otan pannasta kiinni ja "kurmotan" hieman. Ja myös tämän jälkeen täysi huomioimattomuus.
Tämän jälkeen koira käyttäytyy kovin katuvaisesti. Seuraa minua kuin hai laivaa ja yrittää kerjätä rapsutuksia.
Kuitenkin kerta toisensa jälkeen sama kaava toistuu.
Kertokaa siis hyvät ihmiset, mitä teen väärin tai mitä voisin tehdä toisin? Tilanteet alkavat olla mielestäni pelottavia, vaikka teenkin kaikkeni, etten näyttäisi koiralle pelkoani. Mieheni en anna tulla väliin, koska asia on minun ja koirani välinen. Tosin koira on ollut luonamme vasta hyvin lyhyen aikaa, onko mahdollista, että käytös poistuu ajan myötä?
Hyvät neuvot ovat nyt tarpeen, kun ei oma koulutusnäkemys näytä tuottavan tulosta.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Vaikea sanoa mitä kaikkea koira on joutunut kokemaan, kun noinkin käyttäytyy. Voi olla ihan pelkoakin, vastaa kuritukseen puolustautumalla.
Muistathan, että johtajuuteen kuuluu koiran silmissä paljon muuta kuin fyysinen alistaminen. Kova koira sietää kyllä oikeudenmukaiset kovemmatkin otteet isännältään/emännältään, mutta ei ymmärrä kovaa kuritusta "johtamiseksi". Tuo mainitsemasi huomioimattomuus nimenomaan on tärkeää, koiraa ei ikinä silitellä sen vaatiessa sitä, vaan kutsutaan luokse rapsuteltavaksi. Hyvä johtaja on myös johdonmukainen, kieltää aina samoista asioista. Hyvä johtaja pitää myös huolen siitä, että laumalla on turvallinen olla. Toivottavasti molemmat miehesi kanssa myös ruokitte koiraa ja vietätte muuten sen kanssa aikaa. Nämä perusasiat on hyvä hoitaa kuntoon, kun alkaa koiralle johtajaksi..
Tietysti teet selväksi koiralle, että huonoa käytöstä ei hyväksytä, nimenomaan napakasti kieltämällä ja vaikka niskasta nappaamalla. Muista itse säilyttää rauhallisuus ja ainakin käyttäytyä itsevarmasti (vaikka olo olisikin kaikkea muuta kuin itsevarma). Johtajan ei tarvitse eikä kannata alentua fyysiseen tappeluun. Muista sitten rauhallisesti kehua koiraa kun se rauhoittuu ja lakkaa ärinänsä -koirat elävät tässä ja nyt, jos se jo käyttäytyy nöyrästi ja nätisti, se ei ymmärrä miksi sille vielä kiukutellaan.
Jos miehesi on jo ansainnut paikkansa koiran silmissä, hän voi myös ihan hyvin näyttää koiralle että tämä rouva on minun tasollani eikä koiralla ole oikeutta käyttää hampaitaan sinuun.
Olen joskus törmännyt koiriin, jotka ovat tulleet uusiin perheisiin perheistä, missä niitä on kaltoin kohdeltu. Näilläkin koirilla on ollut aluksi käytöstavat hukassa, mutta koira luovuttaa kyllä pomon paikan mielellään pois -se on koiralle ihan liian stressaava virka.
Jos koiran käytös ei ala muuttua, varmasti hyvä on kysyä apua ongelmakoiriin perehtyneiltä ammattilaisilta. Kärsivällisyyttä ja onnea.
Jos miehesi on jo koiralle pomo, kyllä pääset varmasti helpoimmalla, kun miehesi tekee noissa tilanteissa koiralle selväksi, että myöskään emännän pompottelu ei ole sallittua. Ei se heikennä sinun johtajuuttasi koiraan nähden.
Tuo haukkuminen ja hyppiminen ja riekkuminen on ihan selvää leikkiin komentamista, ei ainakaan näin luettuna kyllä kuulosta mitenkään aggressiiviselta käytökseltä. Mieti, minkälaisia pakotteita käytät. Niskasta kiinni nappaamalla ja pikkaisen vääntämällä saat paljon parempia tuloksia kuin läpsimällä, lyömällä tms. keinoilla, joita koira ei koiran silmin voi ymmärtää.
Jos koira on ollut miehen koira, tai vastaavasti on aiemmassa kodissa huomannut, että naisia ei tarvi totella, voi ongelman poiskitkemiseen mennä aikaa. Muista, että hyvä johtajuus on paljon muutakin kuin komentamista ja alistamista, se on leikkimistä ja yhteistä hauskanpitoa.
...meillä kaksi ja puoli vuotta kesti aivan samanlaista meininkiä. Olimme ihan kuutamolla että miten pitäisi toimia, täältäkin tuli vaikka mitä neuvoja. Vaimon täti osti Koirankorjauskirjan, lainattiin se häneltä ja meillä muuttui meininki sillä. Katso kun sinä "haiset" pelolle kun pelkäät. Vaimollani oli sama. Opeteltiin uusi johtajuus, ja vaimo sai neuvot pelkoonsa. Ihme juttu. Mutta meillä tosin OLI ongelmakoira, ettei tämä kaikille tepsi.