Haluan jakaa sellaisen neuvon, joka minua on auttanut jaksamaan ja jonka myötä olen kasvanut paljon. Nyt tunnen olevani "voitolla" lasten asioissa ja valmis kohtaamaan monenlaisia lapsia ja heidän ongelmiaan. Tosin on tähän kasvuun muutkin asiat vaikuttaneet, mutta tästä on ollut paljon apua.
Sain tämän neuvon aikoinaan yhdeltä ihmiseltä, joka on pitkään tehnyt tätä arvokasta työtä.
-Kun lapsilla ei ole mitään käsitystä siitä miten missäkin tilanteessa tulisi toimia ja nyt nuorimmainen on sotkenut itsensä ja kaiken muunkin ketsupilla.
Vinkki: Istu alas ja huokaise! Ota lehti käteen ja selaile sitä hetki tai kiikustele kiikkutuolissa!
Onhan päivä huomennakin. Kaatuuko se tähän kaikki? Ei todellakaan.
Tällaista sattuu, "paremmissakin piireissä" ;)
Kun olet rauhoittunut, niin laita sankoon pesuvettä ja anna luuttu nuoren "taiteilijan" käteen ja eikun siivoamaan yhdessä.
Voisin vielä lisätä vinkin 2. tänne, mutta sopii vain syrjäseuduille ;)
Käy juoksemassa pari kertaa talon ympäri kun tuntuu, että seinät kaatuu tai kilju hetki rappusilla -auttaa muuten kummasti.
Vaihtoehtoisesti voit ehdottaa lapselle, että hän kävisi purkamassa ylimääräistä energiaa juoksemalla taloa ympäri.
Meillä tämä oli oikein harrastus yhdessä vaiheessa. Kun lapsilla meni ylikierroksille, niin itse halusivat juosta kilpaa taloa ympäri vähän aikaa. Tulivat sitten sisälle onnellisina ja läkähtyneinä ja taas leikit sujuivat :)
Mukavaa kesän odotusta kaikille sijareille ja bioille!
Sain tämän neuvon aikoinaan yhdeltä ihmiseltä, joka on pitkään tehnyt tätä arvokasta työtä.
-Kun lapsilla ei ole mitään käsitystä siitä miten missäkin tilanteessa tulisi toimia ja nyt nuorimmainen on sotkenut itsensä ja kaiken muunkin ketsupilla.
Vinkki: Istu alas ja huokaise! Ota lehti käteen ja selaile sitä hetki tai kiikustele kiikkutuolissa!
Onhan päivä huomennakin. Kaatuuko se tähän kaikki? Ei todellakaan.
Tällaista sattuu, "paremmissakin piireissä" ;)
Kun olet rauhoittunut, niin laita sankoon pesuvettä ja anna luuttu nuoren "taiteilijan" käteen ja eikun siivoamaan yhdessä.
Voisin vielä lisätä vinkin 2. tänne, mutta sopii vain syrjäseuduille ;)
Käy juoksemassa pari kertaa talon ympäri kun tuntuu, että seinät kaatuu tai kilju hetki rappusilla -auttaa muuten kummasti.
Vaihtoehtoisesti voit ehdottaa lapselle, että hän kävisi purkamassa ylimääräistä energiaa juoksemalla taloa ympäri.
Meillä tämä oli oikein harrastus yhdessä vaiheessa. Kun lapsilla meni ylikierroksille, niin itse halusivat juosta kilpaa taloa ympäri vähän aikaa. Tulivat sitten sisälle onnellisina ja läkähtyneinä ja taas leikit sujuivat :)
Mukavaa kesän odotusta kaikille sijareille ja bioille!
Vastaukset 23
Vanhimmat
Lastenhoito on vähän kuin autolla ajo, eli ennakoi tuleva tilanne. Näin ei tarvitse rangaista pikkuista eikä kenenkään tarvitse siivota sotkua. Mikä pakko on aiheuttaa nolo tilanne lapselle antamalla hänen töppäillä, jotta sitten voi rangaista, opastaa ja siivotuttaa. Jälkiviisas on niin helppo olla ja aikuinen pääsee käyttämään valtaa jälkikäteen, vaikka kaikki valta aikuisella on ennakolta estää lasta sotkemasta. Missä olit, kun ketsuppi suihkusi, MISSÄ???
Arvasin, että kirjoitat tähän ketjuun taas tällaisia. Hyvä niin, niin pääsen kanssasi vielä kerran sanoja vaihtamaan, sillä en aio tulla tälle palstalle pitkään, pitkään aikaan, sen jälkeen kun olen tämän ketjun loppuun katsonut.
Meillä ei ole tapahtunut tuollaista ketsuppi sotkua, mutta se olisi hyvin mahdollista ihan kenenkä tahansa kodissa -sinunkin ja minunkin. Onhan sinun käytävä esim. joskus vessassa.
Eikö lapsesi ole koskaan piirtänyt seinään tai lattiaan tms. löydettyään kynän tai tehnyt muuta vastaavaa?
Nyt meillä onkin kyse erittäin "vioittuneista" lapsista, joille ei ole opetettu lapsuudessaan mitään sellaista mitä olisi. On kyllä opetettu paljon sellaista mitä ei olisi pitänyt.
Kun työskentelee erityislasten kanssa, niin kaikkea sattuu ja tapahtuu, vaikka sulla ois silmät lapsen niskassa lähes koko ajan. Vaatii muuten aika paljon voimia!
Esim. yhteen aikaan ihmeteltiin, kun aamulla paloi valot joka paikassa, vaikka lasten piti olla nukkumassa.
Sitten selvisi, että yksi lapsista valvoi öisin, koska hänelle ei ollut opetettu minkäänlaista vuorokausi rytmiä. Meillä on mm. hälyttimet ovissa öisin tällaisten lasten vuoksi.
Mitä tämä lapsi teki yöllä. No keksit hävisi kaapeista, piirrustuksia oli kaikkialla muualla missä ei pitänyt jne.
Ja miten uskomaton tämä lapsi oli siinä, että osasi liikkua aivan hiljaa. Yleensä herään aina kun joku vähän liikahtaakin.
Kukaan ei ole täydellinen, uskotko? Et edes sinä, enkä minä -ei kukaan? Ei lapselle ole noloa, että hän joutuu oppimaan mitä ei saa tehdä. Etkö itse tehnyt lapsena mitään väärää?
Istu alas ja huokaise, onhan se päivä huomennakin!
Opetustyylisi, joka perustuu sijaislapsen nolaamiseen ennaltaehkäisyn sijaan nolaa paitsi lapsen myös sinut. Ei lasta saa nolata siksi, että hän on tietämätön. Aloituksesta sai sen käsityksen että tuo teillä ollut nuorimmainen oli ihan taaperoikäinen, ja sellainenhan ei sinun metodeilla opi muuta kuin että häntä rangaistaan luontaisesta tutkimisesta ja luovuudestaan. Sen ikäistä pitää vahtia ihan joka perheessä, ei ainoastaan sijaisperheissä. Ja jos teillä on erityislapsia, jotka ovat taaperoikäisen asteella, niin heitä ei tule rankaista siitä, että eivät ole kehittyneet samaan tahtiin ikätovereidensa kanssa. Eikö näitä asioita opetettu teille valmennuksessa. Ei taapero tai taaperon asteella oleva tahallaan halua olla tuhma, miksi häntä pitää nolata ja opettaa nolaamalla sijarin, jolle on uskottu hänen hoitonsa ja jolla ei ole kunnon tunnesiteitä pikkuiseen näköjään. Ja jos lapsi lähtee yöllä hakemaan salaa keksejä, niin hän on varmaan jäänyt vaille riittävää iltapalaa teillä. Tästä kielii se, että itarana lasket keksit. Onko nekin kortilla sijaistaloudessa. Kamalaa että sijaislapset joutuvat varastamaan itselleen salaa ruokaa yöaikaan.
kerran ketsuppi kun olin ottamassa maitoa jääkaapista. Pulloa oli "niin kiva puristaa.." totesi Neiti ViisVee.
Miten se on lapselle noloa jos joutuu jälkiään siivoamaan? Jos sotkee niin jonkun se on siivottava, eikä meillä ainakaan asu ketään jolla siivoojan titteli olisi.
Joten pienikin lapsi vain siivoushommiin, ei se vaarallista ole. Päinvastoin se on kasvattavaa.
lapsesi otettiin pois?
Kertoisitko sen?
Et sinä ymmärrä yhtään näiden lapsien hoidosta, on se niin erilaisen mukavaa kuin omien kanssa, vaikka hassutuksia sattuu aina ja kaikkialla, se on sitä elämän menoa ja iloa!
Jälkiviisautta jakelet aina muille!
Eikös olis kannattanut olla etukäteen viisas aikoinaan?
Olishan se valta ollut itselläsikin aikoinaan!
Nyt vaan haukutaan sijareita, olisi pitänyt tehdä sitä ja tätä niin ei olis tapahtunut sitä ja tätä!
Voihan kaikki tietävä!
Sitä mennään ajassa tapahtumien mukaan, eikä sinun ohjeiden mukaan, ikinä!
Uskoisit jo sen! Ärsyttävää ohjeiden antamista, aina!
tuo paskan jauhaminen Helinä!Saatko jotain kiksejä vai miksi osaat olla noin pirun ilkee? Näillä sivuilla ei kohta ole kuin sinä Helinä hyvä.Saat sitten itsekseen riidellä.Toivotaan todella ettei sinulla ole lapsia ja jos on ollut niin en yhtään ihmettele miksi ne on huostaanotettu!Sairasta, liekkö sitten pilaa vai todellista totta jota suollat aina tuutin täydeltä.
Helinä, pilaat tämän palstan. Suomessa tehdään kyllä runsaasti huostaanottoja ihan aiheestakin. Sijaisperheet tekee hyvää työtä, olen omassa suvussa todistanut! Tuon sukulaisen esimerkki on saanut minutkin kiinnostumaan asiasta.
Olisi hienoa, jos olisi joku foorumi jossa voisi keskustella aiheesta ilman kaltaisiasi ihme hyypiöitä! Ja saman sanon kuin tuo edellinen, että ei sulla ole ihan kaikki kotona (mikä pistää miettimään muka aiheettoman huostaanottosi perusteita toisenkin kerran.)
Olette haukanneet liian ison palan, kun noin uuvuttaa että pitää istua välillä rauhottumaan tai juosta talon ympäri ja esittää voimien keräämistä marttyyriäitiyteen. Tuommonen huokailu, jos lasten nähden tapahtuu, on henkistä välivaltaa. Liikaa ootte haalinu vieraista oloista lapsia kotiinne. Tukahdutatte lapset ja itsenne. Siivous on myös sossuilla number one ainakin telkkarin mukaan, ja sen tärkeyttä ei näköjään sijaritkaan yhtään vähättele. Mielestäni sijaisvalmennuksessa pitää vähentää siivouksen merkityksen korostamista ratkaisevasti.
meidän sijareiden ei kannattaisi edes yrittää selittää ns. ulkopuolisille arkista pakertamistamme näiden lasten kanssa. Se näyttää olevan heille ihan mahdotonta ymmärtää mikä on meille aivan normaalia arkea ja joka huushollissa lähes samanlaista. Me ymmärrämme täysin mitä toinen tarkottaa, mutta kyllä se niin on, ettei kukaan, ei kertakaikkiaan kukaan muu voi sijaria ymmärtää kuin toinen sijari, joka elää sitä samaa todellisuutta kaikkine iloineen ja murheineen. Kyllä varmasti jokaisella on välillä hermot millin pätkinä, kellä vain useampi ja vielä ylivilkas lapsi on. Olkoon sitten omat tai hoidokit. Väsyminen, hermostuminen, suuttumus, suru, vaikka ovatkin negatiivisia asioita ovat täysin inhimillisiä tuntemuksia myös sijareille. Jos olisimme täysin vapaita em. tunteista emme olisi inhimillisiä ihmisiä, vaan robotteja. Eniten minua kauhistuttaakin sellaiset ihmiset, jotka kieltävät tuollaiset tunteet itseltään ja muilta. Mielestäni on myös lasten kannalta haitallista, jos saavat sellaisen aikuisen mallin, jolla on pelkästään positiivisia tunteita, siten eivät saa minkään laista mallia ikävien tunteiden käsittelyyn ja häkeltyvät, kun itselle tulee niitä "kiellettyjä" tunteita.
Koko tunteiden kirjo kuuluu normaalielämään ihan kaikilla.
Olen onneksi jo siinä vaiheessa, että voin lähinnä nauraa sille ajalle, mitä te nyt elätte pienten lastenne kanssa.
Silloin aikanaan oli nauru aikas tiukassa, ei ihan ekana tullu mieleen, kuin joskus.
Yleensä ne raivostuttavimmat jutut sattukin aina sillon, kun oli kiire ja kädet muutenkin täynnä työtä.
Ketsuppia meillä oli katossa asti, kun jo melko isot lapset itse ottivat ja ravistivat pulloa niin kovin, et lensi joka puolelle. Katosta ei muuten lähteny edes pesemällä pois ja ihan itse yritin putsata.
En rankaissut lapsia siitä, mutta räpätin kyllä, kun ei tapahtunut vaan yhtä kertaa, vaan lähes joka kerta jotain sotkua. Kyllä te sijarit ymmärrätte mitä tarkotan, eikä enempiä tarvinne selitellä. Hellu saa ajatella ihan mitä lystää, kun ei koskaan ole sijarielämää elänyt, ei ymmärrä edes lähelle minkälaista se on.
"Nyt meillä onkin kyse erittäin "vioittuneista" lapsista, joille ei ole opetettu lapsuudessaan mitään sellaista mitä olisi. On kyllä opetettu paljon sellaista mitä ei olisi pitänyt.
Kun työskentelee erityislasten kanssa, niin kaikkea sattuu ja tapahtuu..."
Miten IHMEESSÄ sinä muka pystyt sanomaan erityislapsen käytöksestä, mitä hänelle on opetettu ja mitä ei? Sitä ei kyllä totuuden nimessä, yleensä kukaan pysty!
Ja toivottavasti olet myös siitä tietoinen, että on olemassa ryhmä erityislapsia, jotka saattavat nukkua vain 2-3 tuntia yössä. Eli ei tosiaan kaikki lasten valvominen ole kiinni siitä, että kotona ei olisi opetettu vrk-rytmiä!
Mutta teillähän nyt tietysti on kaikki toisin kuin normaalisti perheissä. Te kun näette seinien läpi ja satojen kilometrien päähän lastenne koteihin, millaisista oloista he tulevat. Ai niin ja kun lapset kertovat niin yksityiskohtaisesti kaiken, varsinkin pienempien kertomukset ovat totta joka sana.
sekä sijari että bio: eli äiti jolta lapsi sijoituksessa. bio ei tarkoita synnyttäjää(jota taas tarkoittaa sana äiti) tällä keskustelupalstalla biovanhemmilla tarkoitetaan huostaanotetun vanhempia . kiitos!
sanassa ja arvatkaa mitä?
Leipomani sokerikakku oli syöty sillä aikaa.
Onneksi olin ollut saunassa ja saanut oikein rentoutua ei ihme ja kumma tullut edes kiukkua.
Leivoin hiljaisuudessa uuden, keitin kahvit ja voi kinka se maistuikaan hyvältä. Söin yksin koko sokerikakun.
No vielä hassumpaa kun viimeisiä siinä suuhuni olin tukkimassa niin lapsi kysyy että enkö mää saa ollenkaa. Käskin hänen tehdä itse kakun jos haluaa.
No ei tehnyt mökötti vaan.
Seuraavana päivänä lapsi tulee kakku kädessä ja kysyy mitä sinä eilen söit?
Oli nääs piilottanut sen sokerikakun minulta ja sitten luuli että olin löytänyt ja syöin sen.
Luuletko että nauroimme ja nauramme vieläkin 8 vuotta jälkeen päin kun lapsi käy meillä ja muistellaan menneitä.
Mitä opin siitä joo että on hyvä olla levännyt ja ajatella ennen kiukunpuuskaa.
Lastenkasvatusta voi verrata autolla ajamiseen sekä koirankasvattamiseen.
Olen hyvin levännyt ja hyvin syönyt joka päivä.
Hymyä huuleen :D
ja hämmästyin? Pitääkö pientä lasta rangaista tai opettaa, jos hän sotkee ketsupilla itsensä ja vähän muutakin. Haloo, onko kaikki kotona?
Luovissa päiväkodeissa oikein opetetaan näihin "sotkemisleikkeihin" ja kannustetaan lasta luovuuteen.
Sinä kuulut ilmeisesti niihin ihmisiin, jotka lyövät lasta, jos maitolasi kaatuu vanhingossa?
Kovin oudoista asioista teet ongelmia? Mitä hiton väliä tuolla jutulla on?
Lapsi kylppäriin ja vaatteet ja penska pesuun. Sen jälkeen siivoat TIETENKIN aikuisena lapsen sotkun.
Siis sairasta. Varmasti ei kaatele ketsuppia päälleen 15-vuotiaana, mutta voi olla ylisiisti, neuroottinen suihkussa hyppääjä.
Arvaa, monta ketsuppipurkkia meillä meni muualle kuin suuhun?
Kun puhuin psykologille jostakin kasvatustilanteesta, hän käski nauraa lapsen touhuille. Lisäksi hän kertoi, että itsellä on samanikäinen ja kun hän "käänsi selkänsä", oli eteisen käytävään levitetty 6 wc paperirullaa, koska se on hauskaa.
Toisen perheen lapsi keksi, että imuri vetää mukavasti wc-paperia. Hän imi koko 12-rullan säkin imuriin.
Molemmat äidit olivat koulutettuja ihmisiä.
Ei herrantähden lapsia tule rangaista asiasta, jonka lapsi kokee leikkinä!
Tietty voi neuvoa, että ruoka on tarkoitettu suuhun, eikä puserolle.
Taidatte kostaa väsymyksenne viattomille lapsille
ja silti niitä on vain haalittava?
Voi hel...., että ottaa pattiin lasten puolesta!!
joka oli helisemässä siihen pisteeesn asti että pinna paloi tuon suloisen lapsukaisen kanssa ja lapsi joutui lastensuojeluasiakkaaksi. varo ettei itselläsi pinna pala!!!! ei sossutkaan loputtomiin voi suojella sijaria...enempää kuin sitä pahamaineista tukistajaäitiäkään!!!
Olen ymmärtänyt, että valtaosa sijareista on sitä ikäluokkaa, että heidän aikanaan ruumiillinen kuritus ei ole ollut rikos. Nyt he ovat joutuneet sijoitettuja lapsia kasvattamaan toisin yleismetodein kuin mitä silloin, kun heidän omat lapsensa olivat pieniä. Onko siis niitä valmiuksia tosiaan olemassa vanhana oppia uudet kuviot ja suhtautuminen lapsiin. Ainakin puheet ja äitirooli on kuin suoraan 30-luvulta?
ne lukemattomat tapaukset, joissa lapsi lähtee vahvalla AS-epäilyllä psykiatrian yksikköön tutkimuksiin, mutta laitetaan sieltä ulos ilman, että vanhempien ja lähettävän lääkärin toivetta neurologisesta arviosta kuunneltaisiin. Epikriisiin kirjataan, että lisätutkimusten tarvetta arvioidaan myöhemmin. Sossut ovat äidin jo siinä vaiheessa leimanneet huonoksi kasvattajaksi, koska lapsella on ongelmia koulussa ja hän on hyvin vaikeahoitoinen tietysti kotonakin.
Lapsi sijoitetaan sijaisperheeseen ja kaiken huipuksi sossu jättää lapsen tapaamiset sovittaviksi perheiden välillä! Sijariäiti vastustaa rajusti tapaamisia, koska kuulema "lapsi oirehtii kotiloman jälkeen vastustamalla annettuja sääntöjä"!
Lapsi ei siis ole saanut vanhempien vaatimia ja koululääkärin suosittamia tutkimuksia, asioita tuntevan mielestä hän on selvästi AS-lapsi, mutta sijaisperheessä häntä kohdellaan vain huonon ja rajattoman kasvatuksen tuloksena, joka pitää 'opettaa oikeille tavoille'.
Järkyttävää, sanon minä!
Ja sossu se ottaa pääntävallan itselleen julistamalla, että "lisätutkimuksia ei tarvita, mutta lapsi on sijoitettava ympäristöön, missä koulunkäyminen on mahdollista". Silti kotioloista ei todellisia puutteita ole löytänyt sossukaan, jäljelle jäävät vain lapsen ongelmat. Todellisuudessa tässäkin tapauksessa muutaman kuukauden jatkuneen sijoituksen jälkeen lapsi ei ole kyennyt käymään koulua yhtään sen paremmin kuin kotoakaan käsin. (ei tietysti, koska ongelmien syynä ei ole huonot kotiolot tai puutteellinen kasvatus)
Yhtä järjetöntä on leimata kaikki vanhemmat alkoholisteiksi ja mielenterveysongelmaisiksi, koska sillä tehdään monesti hallaa pelkästään lapselle! Eihän vanhempia tarvitse kuunnella, he kun eivät NÄE omia virheitään lapsen kasvatuksessa, näin lasta kohdellaan niin väärin kuin ikinä voi kohdella.
Seuraan taas yhtä tuollaista tapausta ja äiti kertoo, miten hän ei saa lapseensa edes puhelinkontaktia, tämä kun on vähän väliä huonearestissa milloin mistäkin asiasta. Ja kun järkikin sanoo, että erityislapsen kohdalla kasvatusotteet pitäisi olla mukautettu ottamaan huomioon EDES lapsen kyky vastaanottaa ja noudattaa annettuja ohjeita. Mutta tällä vanhempia turhaankin syyllistävällä ajattelulla riistetään vanhemmilta kaikki vaikutusmahdollisuudet, että lapsi saisi ymmärtävää ja oikeaa tukea sen lisäksi, että hänet on aiheetta erotettu vanhemmistaan.
eriotyoslapset pit'isi jonkin lain nojalla sijoittaa kotiin. Myos psykologit suositteleevat rauhallista kotihoitoa.Yrita ottaa yhteytta johonkin kansanedustajaan.
toiveikkaana avasin tämän viestiketjun, odottaen että saan vinkkejä miten pääsen ahdistuksesta eroon. koko viestiketjua en lukenut, kun en jaksa, koska joku tietty nimimerkki saa aina tappelun aikaiseksi, tai koko aloittajan pointti menee hukkaan.
mutta ikävä omaa lastani kohtaan on mieletön. ikävä saa usein yliotteen ja lopulta ahdistun. siis todellakin hulluuden partaalle.
olen itkenyt, olen siivonnut, tiskannut, selaillut sitä lehteä, juoksen (siis lenkillä), nostelen kevyitä painoja, mutta ikävä ei vain hellitä. olen ottanut joskus jopa siideriä. mikään ei tunnu auttavan.
tilanteessa, vaikka sinun tilannettasi on kyllä pitkitetty järjettömän kauan.
Minusta siitä on kuitenkin suoraan sanottuna turha tänne kirjoittaa, koska tämän palstan asenne on se, että vanhemmat ovat ahdistuksensa ansainneet, koska "eivät ole lapsestaan ajoissa huolta pitäneet". Näillä asennevammaisilla kirjoituksilla vaikutetaan siihen yleiseen mielipiteeseen, että viranomaiset ovat aina oikeassa ja vanhemmat aina väärässä. Toisin sanoen lasten jopa rikollinen kohtelu ja hoidotta jättäminen yhteiskunnan taholta on oikeutettua, eikä vanhempia tarvitse kuunnella.
Ja lisäksi tänne kirjoittavat ainakin väittävät, että heille ei ole sijoitettu muuta kuin alkoholistien tai vaikeista mielenterveysongelmista kärsivien lapsia. Jos vanhemmasta hullu halutaan, niin kyllä hänestä äkkiä hullu saadaan aiheettomalla huostaanotolla ja laittomalla lapsestaan erottamisella tai loputtomalla sijoituksen jatkamisella. Mutta minullekin vastasi jokin aika sitten joku sijari, miten on "mahdotonta asettua bio-vanhemman asemaan". Siis täydellistä empatiakyvyn puutetta, mikä tuntuu oudolle lapsia hoitavan ihmisen kyseessä ollen.
Nuo ihmiset, jotka ovat uskovinaan viranomaisten ja hallinnollisten oikeuksien oikeudenmukaisuuteen pitävät omalta osaltaan yllä systeemiä, jossa lasten etu ja vanhempien oikeudet sivuutetaan pahimmillaan täysin. He julistavat valehteelijoiksi kaikki kansanedustajia myöten, jotka uskaltavat arvostella nykyistä huostaanottohysteriaa.
Sinun lapsesi on EDES siinä onnellisessa asemassa, että ilmeisesti hänellä on suht hyvä sijaishoitopaikka. Kaikilla lapsilla ei ole edes sitä.
Itse en aina pysty tätä palstaaa edes lukemaan, on niin järkyttävää jo pelkästään erityislapsiin suhtautuminen, minkä tiedän käytännön elävästä elämästä näiden palstojen ulkopuoleltakin.
viela tuoreena mielessa, unessani lapseni nuokkui sairaan nakoisena hiekkalaatikolla ja tuli hoitajatantta joka laimaytti naamalle juoksin auttamaan ja meinasin lyoda hoitjaa, joka oli minuun selin mutta sitten luovutin ja ajattelin unessani etta han tietaa lasten hoitajana miten lapsia kasitellaan!!!! onneksi oli vain painajainen!
elämää kun lasta pahoinpideltiin sijaishuoltopaikassa. Onneksi pääsi kotiin.
miten nyt tuolla lailla teidän lasta lyötiin?Ja sitten lapsi pääsi kotiin, turvaan josta oli huostaanotettu. Niin ja tietysti ilman pätevää syytä huostaanotto tapahtui!Ajatella ,että lapsi parka annetaan hyvästä kodista hulluille sijaisvanhemmille, jotka sitten pieksää lasta.On tää yhteiskunta mennyt ihan ihmeelliseksi.Eihän sossuille ole mitään seulaa kelle lapsi annettaan huostaan, siinä sossuluukulla on lista johon voipi laittaa nimen jos haluaa ottaa lapsen perheeseensä. Niinkös tää menee????!!!