Täällä

Teille punaniskat kirjoitti:

Vapaustaistelija
Pohjalainen oikeustieteen opiskelija Ida Asplund haluaa suomenruotsalaisten kansalle itsehallinnon.

Mutta ei Ida Asplundkaan tunne suomenkielisiä. Hän on elänyt koko elämänsä pelkästään ruotsinkielisessä ympäristössä.

Molemmin puolin Pohjanlahtea kasvaneen Asplundin kutsumuksena on suomenruotsalainen asia. Hänen mielestään suomenruotsalaiset ovat enemmän kuin vain ruotsia puhuvia suomalaisia. He ovat kansa, joka periytyy sekä ruotsalaisista kolonialisteista että Pohjanlahden rannikon ruotsalaisista.

"Näen suomenruotsalaiset omana etnisenä ryhmänään ja enemmänkin. Me olemme kansa, meillä on oikeus kieleemme ja kulttuuriimme eikä meillä ole mitään velvollisuutta assimiloitua. Me täytämme kansallisuuden kriteerit, ja täytämme etnisyyden kriteerit varmasti."

Sitä paitsi, "uusi tutkimus osoittaa, että Pohjanmaata on asuttanut germaaninen väestö jo tuhansia vuosia sitten."

Pitäisikö suomenruotsalaisilla siis olla oma valtio? Asplund empii hetken. "En usko, että se on mahdollista, asumme niin hajanaisesti. Mutta sen ratkaisun puolesta työskenneltiin vielä alle sata vuotta sitten."

Sen sijaan Asplund ja Finlandssvensk samling ajavat suomenruotsalaista organisatorista itsehallintomallia. "Meidän on keskityttävä toiminnallisen autonomian kehittämiseen."

Liinatukkaista Asplundia ei nolota kulkea Espalla Munsalan kansallispuvussaan. "Jotkut suomenkieliset luulevat, että kun kuljen kansallispuvussani, minä jotenkin vähättelen heitä. Se on suuri väärin käsitys. Ei voi koskaan olla väärin muita kohtaan vahvistaa identiteettiään! Ei koskaan!

Juuristaan tietoinen Asplund ei ole halukas myöntämään suomenruotsalaista kansallisuutta ihan kenelle tahansa. "Suomalaisen lain mukaan riittää, kun panee rastin ruutuun 'haluan saada kaiken viranomaisten informaation ruotsin kielellä. sitten on suomenruotsalainen. Mutta vaikka kuka tahansa kutsua itseään suomenruotsalaiseksi, se ei tarkoita, että he saavat saman vähemmistön suojan kansainvälisen oikeuden mukaan."

Pelkkä kieli ei riitä. Pitää olla suomenruotsalaista geeniperimää. "Suomenruotsalaisiin kansanryhmänä ei tietenkään voi sisällyttää kaikkia, jotka vain sanovat olevansa suomenruotsalaisia, vaan pitää pystyä esittämään todisteita sukulaisuudesta."

Asplundin mielestä on ärsyttävää ja väärin, että suomalaiset pyrkivät omimaan suomenruotsalaisen kansan kulttuuria itselleen. Esimerkiksi käy Tove Jansson.

"Tove Jansson on suomenruotsalainen eikä suomalainen. Sen sanominen ei tarkoita, että tekee jonkun vääryyden jotain toista kohtaan, se tarkoittaa vain, että tämä henkilö on suomenruotsalainen eikä suomalainen, piste!" Tove Jansson ei siis ollut yhtään suomalainen?

"Ei, miksi olisi ollut?" Asplund kiihtyy. "On ihan sama, jos minä julkaisisin kirjan ja sitten joku tulisi sanomaan, että minä olen suomalainen. En ole! En ole!" "Suomenkielisillä ei ole ehkä niin komeaa historiaa eikä niin kuuluisia kansalaisia kuin kenties toivottaisiin. Mitä he siis tekevät? Esittelevät suomenruotsalaiset henkilöt suomenkielisinä."

Asplundin mielestä Suomen valtiolla ei ole oikeutta hyväksikäyttää suomenruotsalaista kulttuuria kuten omaansa. "On hyvin raskas rikos kansanryhmää kohtaan sanoa, että teidän kulttuurinne ei ole teidän", Asplund sanoo.

Ja tiedoksi: Runeberg ei ole suomalainen vaan suomenruotsalainen kansalliskirjailija. "Runeberg itse määritteli itsensä ruotsinkieliseksi suomalaiseksi, mutta se johtui siitä, että hän oli aikansa lapsi. Hän kirjoitti Maamme ja kaiken muunkin ruotsiksi, hän vaikutti ruotsin kielellä. Modernin määritelmän mukaan hän on suomenruotsalainen."

Asplundin ajatukset vetoavat moniin suomenruotsalaisiin. Ei ole kauan siitä, kun suomenruotsalainen kuoli, koska hätäkeskuksessa ei ymmärretty ruotsinkielistä katuosoitetta ja ambulanssi lähetettiin väärään paikkaan. Sellainen ei ole omiaan rakentamaan luottamusta yhteis-kunnan toimivuuteen.

Asplundin yhdistys on kannellut oikeusasiamiehelle Vaasan hovioikeudesta, jossa rikosasian käsittely ruotsiksi vie huomattavasti pidempään kuin suomeksi. "Perustuslaissa sanotaan, että kummallakin kielellä asioita pitää käsitellä samoin perustein ja ehdoin. Se kestää 80 prosenttia kauemmin, jos puhuu ruotsia."

Eikä viranomaisten ruotsissa muutenkaan ole kehumista. "Helsingissä saa melkein olla iloinen, jos saa palvelua joskus ruotsiksi", Asplund sanoo.

Suomenruotsalaisten ahdinko johtaa siihen, että yhä useampi muuttaa Ruotsiin. Asplund kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan vain joka kolmas heistä palaa.

Mutta toisella puolellakaan asiat eivät ole niin kuin pitäisi. Ruotsikaan ei kohtele suomenruotsalaisia erillisenä vähemmistönään, koska suomenruotsalaisten kieli tai kulttuuri eivät eroa tarpeeksi riikinruotsalaisista.

"Nyt me saamme kuulua ryhmään, jonka nimi on ruotsinsuomalaiset, sverigefinnar, vaikka tietääkseni yksikään suomenruotsalainen ei halua kuulua tähän ryhmään."

Katja Martelius

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä