Varasimme ajan tuhkaamosta ja saimme olla rakkaan "jaane" koiramme tuhkauksessa mukana! Saimme odotellessamme kahvin kera vaihtaa kokemuksia koiristamme ja hevosista.Oli ihana saada niin ystävällistä palvelua sen kaiken surun keskellä. KIITOS mänsälän tuhkaamolle! Siellä heillä on itsellään 2 isoa rottweileria rapsuteltavina. Nyt on "Jaane" uurnassa takan päällä kotona. Suru ja ikävä on vielä kova... mutta helpottaa vähän kun tavallaan "jaane" on kotona... muilla kokemuksia?
tuhkauksessa mukana
helpottunut
4351
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Oma koirani pääsi eilen ikuiseen uneen,vein sen piikille.Se sai elää ihanan pitkän ja rakkaan 16 vuoden elämän.Me kaikki rakastimme sitä niin kovin kovin paljon ja ikävä on hirmuinen,itkulle ei näy loppua.Perjantaina rakas vanhuksemme matkaan kohti grematorioo ja 2 vkon kuluttua saapuu takaisin kotiin.Ei sitä menetyksen tuskaa voi sanoin kuvata,aivan kauheaa.Mielessä pyörii pelottava ajatus että jos koiramme ei saakkaan oikeasti yksilötuhkausta vaan yhtaikaa poltetaan 10 koiraa ja tuhkaa ripotellaan uurniin ja jaetaan omistajille.Me luulemme sitten että uurnassa on rakas perheenjäsenemme mutta todellisuudessa siellä onkin 10 koiran jäänteet.
Ajatukset ja mieli on vielä niin kovin sekava,on kurja olla kun tietää että kukaan ei silitä ja koira joutuu olemaan aivan yksin.Toivottavasti ne nostaavat koiramme hellin käsin loppuun saakka,sen se on ansainnut.Se kulki pitkän tuskaisen matkan ennen kuin löysi tien meidän perheeseen jossa sillä oli hyvä olla.Voimia teidän perheelle!Nyt meidän talossa on hiljaista, ei kuulu kynsien rapinaa eikä kukaan ole aamulla vastassa=(
Oma koirani pääsi eilen ikuiseen uneen,vein sen piikille.Se sai elää ihanan pitkän ja rakkaan 16 vuoden elämän.Me kaikki rakastimme sitä niin kovin kovin paljon ja ikävä on hirmuinen,itkulle ei näy loppua.Perjantaina rakas vanhuksemme matkaan kohti grematorioo ja 2 vkon kuluttua saapuu takaisin kotiin.Ei sitä menetyksen tuskaa voi sanoin kuvata,aivan kauheaa.Mielessä pyörii pelottava ajatus että jos koiramme ei saakkaan oikeasti yksilötuhkausta vaan yhtaikaa poltetaan 10 koiraa ja tuhkaa ripotellaan uurniin ja jaetaan omistajille.Me luulemme sitten että uurnassa on rakas perheenjäsenemme mutta todellisuudessa siellä onkin 10 koiran jäänteet.
Ajatukset ja mieli on vielä niin kovin sekava,on kurja olla kun tietää että kukaan ei silitä ja koira joutuu olemaan aivan yksin.Toivottavasti ne nostaavat koiramme hellin käsin loppuun saakka,sen se on ansainnut.Se kulki pitkän tuskaisen matkan ennen kuin löysi tien meidän perheeseen jossa sillä oli hyvä olla.Voimia teidän perheelle!Nyt meidän talossa on hiljaista, ei kuulu kynsien rapinaa eikä kukaan ole aamulla vastassa=(
nuku rauhassa pieni koiraenkeli,joka sipiään maailmassa kokeili .lennä takaisin koirien maailmaan,sinne mistä tulitkin aikanaan.On ikävä suuri loputon,sinun onneksi yksin tärkeintä on.Tule uniini tuulenhenkäyksiin tule elämäin illan ja aamun ruskotuksiin. Rakkaudella Koiraystävä
Vappuaattona minunkin koira veti viimeiset henkäykset. Viimeisillä voimilla eteiseen ja siihen matolle hän sitten jäi. Sydämestä loppui virta ja tuntuu, että omakin sydän on ollut kovilla viime päivät. Enpä muista itkeneeni aikoihin näin paljon. 16 v. olisi tullut täyteen parin viikon kuluttua l. kyllähän rakas haukkuni sai elää pitkän elämän. Tätä ikävää ja surua on vaan niin vaikea kestää. Tuhkattavaksi hänet lähetin ja kesällä vietämme hautajaiset mökillä. Sinne hän pääsee, missä vietti niin monet kesät.