Miten koet ystävyyden?

Olen ilmeisesti aika erakko, koska en kaipaa tuttavien seuraa. Minulla on vain pari todellista ystävää, ja heidän kanssa pidän säännöllisen epäsäännöllisesti yhteyttä =)
Ystäväksi koen ihmisen, joka on henkilönä minulle tärkeä, haluan tietää onko kaikki hyvin, ja jos joku painaa mieltä, haluan olla edes kuuntelevana korvana, jos en muuten voi auttaa. Samaa toivon ystäviltäni.
Yksi ystävistäni on sellainen jonka olen tuntenut 1 vuotiaasta asti (kun hän oli ½ vuotias) =) hän on kuin pikkusisko minulle.
Kaksi ystävää sain, kun luimme yhdessä ammattikoulussa aikuisina. Siinä punnittiin ystävyyttä, kun yhdessä tuskan hikeä väännettiin tehtävien parissa. =D
Työpaikallani olen saanut ison kasan tuttuja, joiden seurassa en vietä vapaa-aikaani, mutta jotka olemassa olollaan piristävät arkeani.
Yhden ystävän olen saanut netissä, mutta vaikka pitkään olemme tunteneet, emme koskaan ole tavanneet.
Elämän aikana tulee vastaan paljon ihmisiä, mikäköhän joistain tekee niin erityisen rakkaita?

no hyvät ystävät ovat harvassa ja läheisiin ystäviin on hyvä pitää erittäin hyvät välit koska ne auttavat aina hädäntullen =) kokemusta on

Jenniinahh esittää tärkeän kysymyksen ystävyydestä.Monetkaan eivät välitä miettiä tälläistä, ovat vain miten ovat, itsekeskeisesti, eivätkä kysy itseltään, miten kohtelevat toisia. Ehkä ystävää haluavan pitäisi itseltään vaatia hyviä tapoja, hyvää toisten kohtelua, sitä että itse on hyvä ystävä, jolloinka voi odottaa samanlaista kohtelua joltakulta toiselta?

Yli 200 ihmistä on lukenut tämän viestin, mutta vain harva on vastannut. Mistähän tämä johtuu?
Onko aihe niin arka? Onko niin harvalla ystäviä?
Tai jostakin muusta syystä? Nimimerkillä kirjoittaminen vielä kun suojaa kirjoittajansa yksityisyyden..

Ihmiset ovat kiireisiä ja itsekeskeisiä, täynnä omaa työtään tai työttömyyttään. Onko täällä enää kellään todellisia ystäviä?

Tänään olen ystävä itselleni: jos huomaan ajattelevani kielteisesti itsestäni, vaihdan ajatukseni myönteisemmiksi. Jos huomaan hermostuvani ja tuskastuvani työn paljoudessa, rauhoitan itseäni. Ja ehkä keksin vielä muutakin.

joka päivä voi harjoitella olemaan parempi ystävä itselle, ja sitä kautta myös muille!