Mitä mieltä olet vihasta

hmm..Sanoisin jotta pitäisi välttää,pitkävihaisuutta ainakin.Vihastuahan saa ja pitääkin,mut sit asiat sopia jotenki. Muuten se jää kaiveleen ja kaihertaan,tekee kierteen josta on vaikea päästä eteenpäin. Asiat voi aina selvitellä vaikka vaikeeta onkin useimmiten.Jotain tällästä aatostelen.

Viha on voimakas tunne. Sitä ei yleensä tunne aivan välinpitämättömänä.
Sanotaan, että viha ja rakkaus on saman kolikon kaksi puolta; onko se sitä, että rakas ihminen voi myös satuttaa pahiten -> herättää vihaa?
Mutta: pitkävihaisuus on ehdottomasti pahasti! Ihmisellä on helpompi olla, kun ei vihaa, vaan antaa anteeksi. Joskus helpommin sanottu kuin tehty!

syö ihmistä sisältäpäin.
Harvoin se vihattava kärsii, se mennä porskuttaa vaan ja vihaaja jää usein sen vihansa kanssa niin nalkkiin että "syöpyy" sisimmästään.

Minä en osaa vihata ketään, vaan asiat setvitään aina jos siihen on aihetta.
Toki minullakin on monta tuttavaa jotka eivät tästä pidä vaan ovat enemmän tai vähemmän hiljaisia ystäviä sitten.
Mutta on myös eräs sukulainen, jonka kanssa monen vuoden jälkeen saimme asiat selviksi ja nyt taas olemme yhteyksissä lähes viikottain sähköpostitse ( pitkän välimatkan takia tapaamme harvemmin )

Hankala juttu omallakin kohdalla, mutta viha perustuu minulla useasti uhan tunteeseen/reviirin puolustamiseen/ pelkoon olla tulematta kuulluksi.

Viha kertoo aina jotakin mitä olen ja sen takia vihattava kohde ei varsinaisesti ole niin vihattava kuin itsestään tuntuisi.

Viha on kuin iso kaivinkone, joka avaa aukon mieleen ja päästää kenet tahansa kävelemään sisään. Ja silloin on hankala ajatella järkevästi provosoituessaan toisen käytöksestä/sanoista/ teoista.

Viha sitoo vihattavaan kohteeseen ja jos siitä syntyvää energiaa ei osaa suunnata mihinkään rakentavaan jää vangiksi vihansa kanssa, eikä tilanne muutu mihinkään. Yleensä olisi kannattavampaa kävellä tilanteen ohi, katsoa sitä hetken päästä kauempaa ja korjata asia edes omaksi edukseen.

Toisen vihalle ei voi mitään. Jos siihen vastaa se on kuin pingispalloilua, johon ei tule loppua etenkin jos kyseessä on suht vieraat ihmiset toisilleen.Tutun kanssa voi koettaa puhdistaa ilmaa ja asia unohdetaan (?).

Yritän minäkin olla vihaamatta ja päästä asian yli. Huh!

mutta pitkäaikainen vihaaminen ei.
Miksikö?
Se kuluttaa energiaa ja jäytää vihaajaa itseään. Mahdollisesti vihalla on vaikutusta myös sen kohteeseen, mutta ei välttämättä. Ei ainakaan sitä vaikutusta, mitä vihaaja itse toivoisi.
Vihastuminen (loukkaantuminen itsensä tai toisen puolesta) voi olla aiheellinen ja hyvä reaktio, mutta parempi olisi päästä siitä yli ja eroon toimimalla jotenkin muuten kuin jäädä vihansa vangiksi.
En tiedä onko paras ratkaisu, mutta minä vältän ihmisiä, jotka toistuvasti nostavat minussa vihan tunteita.
Pyrin kyllä selvittämään itselleni, mistä se johtuu. En ole vielä niin pitkällä, että osaisin rakentavasti käsitellä näitä tuntemuksia kohteen kanssa. Eipä ole haluakaan: nokilleen saa, most probably.

viha ja rakkaus kulje kämmenet yhes..sanovat ja pakko myöntää että tuskin voi vihata ihmistä jota kohtaan ei ole muita tunteita.ite oon aika huono vihaamaan ketään, lähinnä säälin kun vihaan ketään.