Pari on puhunut jo asiasta ja mies on maininnut aikovansa kosia.. muttei halua pilata yllätystä kertomalla milloin tuo tapahtuu.
Mitä mieltä olette siitä että mies haluaa yllättää naisen kosimalla?
Kuinka hyvin miehen täytyy tuntea nainen jotta osaa valita oikean hetken ja oikeanlaisen sormuksen?
Koska huonolla hetkellä tehty kosinta voi pilata koko jutun.. ja vääränlainen sormuskaan ei tietenkään miellytä... Tietenkin uskon että sormuksen voi käydä vielä vaihtamassa mikäli se sattuu olemaan vaikkapa väärää kokoa... Miten voi saada tietoonsa nimettömän sormen koon, jonka perusteella sormus on valittava??? Tiedän ainoastaan että rakkaallani on pieni käsi... minun käteeni verrattuna... (tuntuu toivottomalta)
Tietenkin yritin lainata vaivihkaa kultani sormuksen.. mutta ei ollut kulunut edes kymmentä minuuttia, kun nainen jo etsi sormusta joka paikasta peläten hukanneensa sen.. Lopussa se hupsu oli jo lähdössä aamutakki päällä työpaikalle etsimään sitä joten minun oli pakko kertoa valkoinen valhe ja sanoa että löysin sen kaapin alta... Sormuksen lainaaminen ei siis onnistu, se on liian tärkeä hänelle=(
Entäpä millaisessa paikkassa voisi olla hyvä kosia? Tietenkin asiasta voi keskustella rakkaansa kanssa.. mutta nainenhan arvaa mistä on kyse!!!! Nainen pitää luonnosta ja kauniista historiallisista rakennuksista. Lapin maisematkin ovat hänen mieleensä. Siis kaiketi vaikea tapaus??
Tosin olen miettinyt että pitäisikö hän siitä jos veisin hänet vanhaan kauniiseen kirkkoon... ja kosisin sielä... tai ravintolaan..
Asiaa hankaloittaa se, että naiseni on kaiken lisäksi niin... niin.. vaatimaton eikä halua että maksan hänen vuokseen edes kahvia, puhumattakaan ravintola reissusta. Hän on liian kiltti. En halua että hän huolehtii siitä kuinka paljon minulla kuluu rahaa tai kuinka paljon näen vaivaa kosimisen vuoksi. Hän on kaiken sen arvoinen... Siksi ajattelin yllättää hänet näin että hänkin käsittäisi kuinka paljon rakastan juuri häntä.
Mitä mieltä olette siitä että mies haluaa yllättää naisen kosimalla?
Kuinka hyvin miehen täytyy tuntea nainen jotta osaa valita oikean hetken ja oikeanlaisen sormuksen?
Koska huonolla hetkellä tehty kosinta voi pilata koko jutun.. ja vääränlainen sormuskaan ei tietenkään miellytä... Tietenkin uskon että sormuksen voi käydä vielä vaihtamassa mikäli se sattuu olemaan vaikkapa väärää kokoa... Miten voi saada tietoonsa nimettömän sormen koon, jonka perusteella sormus on valittava??? Tiedän ainoastaan että rakkaallani on pieni käsi... minun käteeni verrattuna... (tuntuu toivottomalta)
Tietenkin yritin lainata vaivihkaa kultani sormuksen.. mutta ei ollut kulunut edes kymmentä minuuttia, kun nainen jo etsi sormusta joka paikasta peläten hukanneensa sen.. Lopussa se hupsu oli jo lähdössä aamutakki päällä työpaikalle etsimään sitä joten minun oli pakko kertoa valkoinen valhe ja sanoa että löysin sen kaapin alta... Sormuksen lainaaminen ei siis onnistu, se on liian tärkeä hänelle=(
Entäpä millaisessa paikkassa voisi olla hyvä kosia? Tietenkin asiasta voi keskustella rakkaansa kanssa.. mutta nainenhan arvaa mistä on kyse!!!! Nainen pitää luonnosta ja kauniista historiallisista rakennuksista. Lapin maisematkin ovat hänen mieleensä. Siis kaiketi vaikea tapaus??
Tosin olen miettinyt että pitäisikö hän siitä jos veisin hänet vanhaan kauniiseen kirkkoon... ja kosisin sielä... tai ravintolaan..
Asiaa hankaloittaa se, että naiseni on kaiken lisäksi niin... niin.. vaatimaton eikä halua että maksan hänen vuokseen edes kahvia, puhumattakaan ravintola reissusta. Hän on liian kiltti. En halua että hän huolehtii siitä kuinka paljon minulla kuluu rahaa tai kuinka paljon näen vaivaa kosimisen vuoksi. Hän on kaiken sen arvoinen... Siksi ajattelin yllättää hänet näin että hänkin käsittäisi kuinka paljon rakastan juuri häntä.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Moi,
Minun mieheni kosi minua "yllättäen", oltiinhan me paljon asiasta puhuttu. Mutta homma oli viimeistä piirtoa myöten suunniteltu, ja olin aivan otettu että mies näki "vaivan".
Eipä sun tartte sitä sormusta etukäteen ostaa. Olishan se varmasti hienoa... Mutta on myös ihana lähteä yhdessä sormusostoksille. Kierrellä rauhassa eri liikkeissä ja välillä käydä vaikka syömässä ja höpötellä tulevista häistä.
Uih, tuli oikein kyynel silmäkulmaan kun kävin muistelemaan nuita ihania päiviä menneisyydessäni... Toki niitä ihania romanttisia juttuja on vielä tänäkin päivänä... Mutta eipä noi sukat samalla tavalla enää jalassa pyöri kun aikanaan...
Oikein paljon onnea ja menestystä tulevaan avioliittoon!! Ottakaa kaikki mahdollinen irti tossa vaiheessa!
Tuli mieleen sellanen idea että jos et voi sormusta lainata niin ota pala pahvia ja laita sormus sen päälle. Piirrä sitte tarkkaan sen sormuksen sisäreunaa pitkin rengas. Kultaseppä mittaa sitte koon. Muistat vaan sanoa että on sisäreunaa pitkin mitattu. :)
etkä tarvitse kuin pari sekuntia.
...pysyy niin sanotusti muotissa kun se on sormukseen painettu??? Ei mitenkäänxD Täytyyhän se ottaa irtikin siitä sormuksesta että kulta ei ala ihmetellä...
"Joo.. tuota ongin sen tuolta kaapin takaa sinitarralla... " heheh hyvin uskottavaaxD
kun käytät riittävän paksua sinitarrapalaa, ja tokihan sen nyt survomatta osaat säilyttää kauppaan asti? Kovakourainen ja kömpelöhän sinä olet jos et sitä tarrapalaa osaa vaikkapa rasiaan matkan ajaksi laitta. 100 kertaa tarkempi se on kuin piirretty malli.
tuota sinitarralla kaapin alta onkimista en oikein tajunnut. Minkäs takia sen puolisollesi aiot kertoa?
kannattaa olla tarkkana sen sormuksen kanssa, ellette ole kihloissa niin nainen tuskin pitää sormustaan juuri vasemmassa nimettömässä?? Ainakin itselläni on oikean ja vasemman käden nimettömillä kokoeroa. Keskisormesta puhumattakaan. (siis ei näkyvää eroa, mutta se vaikuttaa sormusten käyttömukavuuteen... olipas hankala selittää..)
Ja myös kaiverrusjuttu.. paha mennä etukäteen kaiverruttamaan jos ei koosta tiedä.
Voithan sinä kosia vaikka tuohisormuksella (näinkin on tehty elävässä elämässä, ja aika romanttiselta kuulostaa. Kyseinen mies oli itse vääntänyt kys.sormuksen ja sormus on varmasti vieläkin tallella, muistona korurasiassa.) Persoonallisuutta peliin, pääasia että kosiminen on omannäköisesi tapahtuma:)
käytte sitten valitsemassa ne lopulliset sormukset yhdessä myöhemmin.
Onnea jo etukäteen :)
OHo.. en edes tajunnu ajatella tuota.. Mutta muistaakseni kultani pitää tuota kyseistä sormusta oikean käden nimettömässä... Kiitos=) Ongelma on vain siinä että en ole yhtään käsityö ihminenxD Kannattaako joltakulta.. kultani sukulaiselta kysyä avuja...? Vai onko hössöttävä tuleva anoppi pahastaxD
kurkkasin nopeasti linkkejä tuohisormuksesta. Jos ei sinulle, niin jollekin muulle voi olla hyödyksi nämä linkit jossain vaiheessa. (siis riippuu ihan siitä mihin tulokseen itse päädyt) aika helppo pitäisi olla tehdä..
http://www.tyrvanto.net/pihka/teema3.htm
(tässä on kuvat)
http://kotisivu.mtv3.fi/virrantila/tuohityot.htm
(täällä on tekstiä)
en tiedä arvaako anoppia sotkea sormustus-asiaan mukaan.. osaakohan äidit pitää tällaisen asian salassa ettei tyttösi arvaa että jotain on tekeillä.:) Vaikka onhan se aika romanttinen ele kysyä 'sormustuslupa' tulevilta appivanhemmilta.. sillai vanhanaikaisesti.. ;)
..Tuli sellainenkin hassu ajatus mieleen.. että jos luulet että kihla /vihkisormukseen tulee kivi/kiviä.. Ja mahdollisesti teetätätte sormukset kultasepällä joka istuttaa kivet.. niin voithan hankkia kiven/kivet valmiiksi ja kosia niillä..? silloinhan sinulla on jo se sormus 'tavallaan' olemassa, (se kultamateriaali täytyy vain rakentaa sen kiven ympärille myöhemmin;)..
On hienoa että mies suunnittelee ja miettii tällaisia asioita tyttöystävälleen. Onnentyttö. Jännittääkö kosiminen jo?
Onhan sitä ehtinyt jo miettimään sitäkin että jos kultani ei olekaan valmis kosittavaksi... Tietenki odotan hänen sanovan kyllä.. tai ainakin pyrin toimimaan niin ettei hän voi muuta sanoaxD
Kiitos vinkistä.. tuota kiviasiaa voisi miettiä... Anoppini tai tuleva anoppini on herttainen, mutta en tiedä kuinka hän pystyisi pysymään hiljaa sellaisesta yllätyksestä.. kun on kyse hänen tyttärestään. (joka on liian tarkka silmäinen nainen) Anoppi on muutenkin sellainen iloinen pulpattaja=) Appiukolta voisi kysyä "sormusluvan", mutta voin jo arvata, että mies sanoo "Ei kai tuollaista nyt nykymaalimassa tarvitte kysyäxD"
Kyllä... on huono tuuri.. Olin unohtanut että anoppi tulee tänään käymään...Rakkaani vaati että jonkun on saatava käydä katsomassa minua sillä välin kun hän on töissä.. Koska yhteen väliin olin niin heikko että hävettää myöntää kaatuneensa ja kultani löysi lattialta...
Kun olen ollut kipeä ja kotona, on ollut aikaa suunnitella kosintaa. No.. istuin sängyssä ja napsuttelin kannettavaa tietokonetta ja etsin sivuja missä kerrotaan erilaista sormuskivistä. Olinkin juuri löytänyt hyvän sivun ja keskityin lukemaan sitä. Olin niin keskittynyt etten kuullut kun anoppi tuli sisälle...
Hän löysi minut pyjama päällä istumasta sängystä(onneksi oli sentään jotain päällä) tietokone sylissä... "No mitä se täälä naputtaa ei nyt töitä tehdä kun ollaan kipeänä. Laita se kone nyt pois ja anna sen olla rauhassa. Kai sekin lomaa kaipaa." Häkellykseltäni vain ihmettelin miten anoppi on sisälle tullut. Kasvot niin valkoisina että anoppi kysyi onko minun huono olo... Tokaisin että anoppi voisi nyt mennä keittämään itsellensä kahvit.. halusin sen naisen ulos makuuhuoneestani ennen kuin hän päättelee jotain.. Anoppi ei joko ymmärtänyt, tai sitten halunnut ymmärtää vihjettä... "Kuules nyt nuorimies, laita se kone nyt pois ja laita maate, et sinä töitä tekemällä parane." Sanoin laittavani ja katselin anoppiani myönnetään ehkä hiukan samoin kuin eläin jonka reviirille on tullut jokin ei toivottu...
"Hyvä haluatko jotain syömistä... Keittiö näyttää liian siistiltä että olisit muka syönyt kunnon aamiaisen." Sanoin anopille että en ole niin kipeä enää ettenkö itsekin pystyisi tarvittavan hakemaan. Ovela nainen oli kuitenkin huomannut että minulla on jotain salaista menossa tietokoneella eikä aikonut poistua huoneesta ennen kuin olisi saanut selville mitä tietokoneella teen. Hän astui lähemmäs sänkyä koettaakseen kädellä otsaani vilkuillen samalla tietokonetta... Ja ennen kuin ehdin tajuta mitä hän aikoi.. Anoppi kävelikin jo kohti makuuhuoneen ovea sanoen keittävänsä kahvia itselleen, kysyen haluanko teetä. Ja se hymy joka hänen huulillaan oli.. se oli liian.. voitonriemuinen... ja myönsin hiukan alakuloisena että kyllä tee kelpaisi.. Ja taas tajusin että varsinainen kysymys mitä anoppini kysyi.. ei ollut "Haluatko teetä?" vaan "Haluatko naimisiin tyttäreni kanssa?" Ja senkin ymmärsin vasta kun tuo ovela nainen oli kävellyt pois makuuhuoneesta kasvot aurinkoisina...
En uskalla kysyä että tietääkö hän nyt aikeeni hänen tytärtään kohtaan koska silloin ainakin paljastun! Sanokaapa te.. voiko nainen todella päätellä asiat noin vain??? Pelkäämpä että anoppini on juuri sellainen nainen joka kykenee siihen.. kumpa vain hän ei vihjaisi mitään...
Nyt se nainen puuhailee keittiössä lauleskellen minulle aamiaista.. jota en pyytänyt... Miksi naisten täytyy olla niin hemmatun ittepäisiä???!!!! Miksi juuri anoppini täytyy olla noin ovela, fiksu ja itsepäinen olento....???!!!
järki oikeesti riitä tohon hommaan.
Teillä siis anoppi(kokelas) marssii omilla avaimillaan teille kotiin? Vai oliko ovi auki?
Olisit vetässyt äkkiä läppätin kannen kiinni vai ehtikö hän seisoskella takanasi kauankin...?
No tämä nyt ei liittynyt sinänsä asiaan. Helpointa mielestäni kuitenkin olisi niin, että hankitte ne sormukset yhdessä kosinnan jälkeen. Tai otat reilusti isomman koon ja toivot, että liikkeessä on vielä samaa sormusta pienempänä ja sen voi vaihtaa. Toki se ei ole sitten enää sama sormus kun millä kosit...
Tarinointi sulta ainakin sujuu, joten eiköhän luovuutta riitä kosintaankin.
Olen ehdottomasti puolellasi tässä yllätys asiassa. Oma mieheni kosi minua yllättäen, siintä onkin tuolla ketjussa muutama kohta alaspäin kertomus.
Eikä varmasti tule unohtumaan :)
Meillä avoni pyöritteli joskus "mukamas hajamielisesti" sormuksiani käsissään ja testaili "mukamas huvikseen" omiin sormiin. Se katsoi mihin kohtaan sormea ylti menemään ja marssi korukauppaan ja sovitteli :D Jouduin pienennyttämään vähän, kun testatut sormukset olivat oikeaan käteen eikä vasempaan ;) Kaiverruskin oli tehty etukäteen, mutta sen sai tehtyä uudestaan pienennyksen yhteydessä.
Että älä stressaa sen suhteen :)
Valitse sellainen paikka joka on teille yhteinen, eli jossa teillä molemmilla on ollut hauskaa tai jotain ja sellainen paikka jonne voitte halutessanne palata muistelemaan jne.
Rohkeutta, jos olet varma rakkaudestanne niin anna palaa!! :)
Osa naisista voi olla hyvinkin kranttuja ja kuvitelleet ja unelmoineet päässään miten he haluaisivat kosinnan menevän. Ja voivat pettyä pahasti. Toiset taas on tyytyväisiä, jos mies edes kosii. Eikä ainakaan kännissä tai krapulassa... Kai se riittää, että näet vähän vaivaa. Itse pitäisin enemmän kosinnasta vaikka luonnon helmassa kuin ravintolassa. Ja niin ettei paikalla ole paljoa ihmisiä.
Itse en olisi halunnut miehen hankkivan sormusta ja hän kosikin ilman. Niitä voidaan sitten käydä jälkeenpäin yhdessä katselemassa. Tietysti, jos on aika varma naisen mausta... Tai ei loukkaannu, jos nainen haluaa vaihtaa sormuksen. Koon voi tietysti myös vaihtaa, kunhan ei mene kaiverruttamaan sormusta etukäteen. Eikö rakkaallasi ole kuin se yksi sormus mitä hän yleensä pitää? Löytyisikö jotain muuta sormusta, jota hän pitää harvemmin eikä heti huomaa sen kadonneen?
Toisaalta jos olet kertonut jo kosivasi niin se ei tule enää ihan yllätyksenä... Ajankohta ei vain ole tiedossa. Joten voisit vaikka vähän kysellä hänen mieltymyksiään. Oma tuleva mieheni kosi täysin yllättäen.
Eiköhän se ihan hyvin mene ja sinä toivon mukaan parhaiten tämän kosittavan naisen tunnet!
että kultani pitää enemmän siitä että kosinta on "yksityistilaisuus" kuin siitä että tekisin kosinnasta jonkin sortin julkisen esityksen...
On hänellä muitakin sormuksia.. mutta ne ovat laatikossa... Joskus katselimme hänen korujaan yhdessä.. ja ihmettelin miksi hänellä on niin paljon koruja mutta hän ei käytä niistä kuin muutamia, niin kuin tämä yksi sormus jota hän pitää aina sormessaan.
Hän kertoi suurimman osan sormuksista olevan pieniä tai sellaisia jotka haluaa säilyttää mutteivat sovi hänen tyyliinsä... tai jotain tällaista muuta. Joten en arvaa mennä ottamaan sormusta koru rasiastakaan... Mutta taidan tosiaan lähteä yhdessä kultani kanssa sormusostoksille=)Se ratkaisee sormus ongelman. Yhdessähän se sujuu parhaiten:)Siten voin ostaa juuri hänen mieleisensä sormuksen.
Onhan siinäkin oma viehätyksensä, että yhdessä rakastuneena kierrellään sormusliikkeitä ja kokeillaan sormuksia...
Hyvistä vinkeistä on ollut apua. Suunnitelma on hahmottunut ja enää vain toteutusta vailla. Nyt vain kosin.
Voi miten ihana mies olet.
Oli pakko itsekin vain tokaista, että ihanan romanttista. Oma mieheni puhuu aina avioliittoon menosta ja että haluaisi minun kanssa viettää lopun elämäänsä, mutta ei vain ole kosintaa kuulunut. Olen niin rakastunut, niin rakastunut (yli 5 vuodenkin yhdessäolon jälkeen)
Sinulle vain sen sanon, että miten ikinä teetkin, niin tee siitä päivästä ainutlaatuinen naisellesi. Hän tulee muistamaan tuon hetken varmasti aina.
Joko olet kosinut rakastasi? Täällä on varmasti monta ihmistä, jotka haluaa tietää miten se meni!
Eli sain myöntävän vastauksen! En oikein itse osaa kertoa kosinnasta kovinkaan paljoa. Morsiammeni osaa luultavasti kertoa asiasta paremmin.. olin aika jännittynyt...
Oli hänen syntymäpäivänsä. Minut oli pyydetty viivyttelemään kultaani jotta saataisiin yllätysjuhlan valmistelut tehtyä. Kävelimme kaupungilla ristiinrastiin. Hän etsi uutta kesämekkoa itselleen. Pian hän oli aivan puhki eikä hyvää mekkoa löytynyt mistään....
Hän oli ärtyinen ja kärtyinen ja lopulta itki koska uskoi ettei kukaan edes muistanut hänen syntymäpäiväänsä. Halin ja sanoin että haluan näyttää hänelle jotain. Suostuttelin ja kerroin että se on tavallaan hänen syntymäpäivälahjansa.
Kultani käveli perässäni hiukan kärryten. Pysähdyin korukaupan näyteikkunan eteen ja sanoin etta se on jotain tästä kaupasta. Astuimme sisään pieneen putiikkiin ja sanoin että hän saa valita mieleisensä kaulakorun. Hän valitsi kauniin kultaisen sydän riipuksen. Myyjä kuitenkin sanoi ettei voi myydä korua kortilla sillä laite joka lukee kortteja, ei toimi tai jotain sellaista.
Sanoin kullalleni että hän voisi mennä hetkeksi läheiseen kahvilaan sillä välin kun käyn nostamassa rahaa automaatista. Kultani suostui sillä hänen oli jano ja makean nälkä.
Hain sydän riipuksen liikkeestä ja samalla myös yhden sormuksen jota olin huomannut kultani katsovan. Myyjäkin huomautti, että naiselle kannattaa ostaa tuo sormus sillä myyjä oli huomannut tyttöystäväni katselleen sitä. Myyjän kanssa sovimme että voimme vaihtaa sormuksen seuraavana päivänä ellei se ole sopiva.
Menin kahvilaan jossa kultani odotti ja laitoin riipuksen hänelle kaulaan.Sitten lähdimme kotiin. Illalla yllätysjuhlien jälkeen. Kerroin kullalleni että minulla on vielä yksi yllätys. Otin sormuksen esille. Polvistuin hänen eteensä ja kysyin haluaako hän vaimokseni. Sormus oli vähän iso mutta kävimme vaihtamassa sen.
Kesähäät tulossa=)
Oletko ajatellut ryhtyä kirjailijaksi? Aika seikkaperäisesti kirjoitat... Ja et vaikuta yhtään mieheltä! (ei siis millään pahalla!!) Mutta ehkä sitä on vain tullut epäileväiseksi, kun netti on niin täynnä näitä trolleja.
No onnea siinä tapauksessa, jos näin oikeasti kävi!
Voooi... Ootpas sie romantikko, kaunis kosinta ja ilmeisesti myöskin onnistunut kaikin puolin, kun tuolla tavalla onnistuit "huijaamaan" naisesi sanomaan minkä sormuksen haluaa - tuohan itse asiassa osoitti myös että huomioit naistasi kun tarkkailit tämän silmäilyjä vaivihkaa.
Toivon teille onnea ja rakkautta parisuhteessanne nyt ja jatkossa. =)
Oikein paljon onnea sinulle ja morsiammellesi! Toivon teille mukavaa kihlausaikaa, ihanat häät ja mahtavan yhteisen elämän! =)
Oi miten romanttista. Olen ihan kade. =/