Vuonna 1971 kuolleelta isältä jäi vaimo ja lapsia. Avioehtoa ei ollut. Kuolinpesää ei ole vielä jaettu. Meneekö sen jako näin:
1) Ensin suoritetaan avio-omaisuuden ositus, jonka jälkeen puolet omaisuudesta kuuluu äidille ja puolet lapsille.
2) Lapset voivat jakaa isän perinnön milloin haluavat.
3) Äiti hallitsee omaa osuuttaan kuolemaansa saakka. Lapset perivät aikanaan sen, mitä hänellä kuollessan on.
1) Ensin suoritetaan avio-omaisuuden ositus, jonka jälkeen puolet omaisuudesta kuuluu äidille ja puolet lapsille.
2) Lapset voivat jakaa isän perinnön milloin haluavat.
3) Äiti hallitsee omaa osuuttaan kuolemaansa saakka. Lapset perivät aikanaan sen, mitä hänellä kuollessan on.
Vastaukset 5
Vanhimmat
näin mutta osituksessa ei välttämättä mene puolet äidille ja puolet lapsille. Riippuu joutuuko tasinkoa leskelle maksamaan, ja jos joutuu minkä verran. Nämä tiedothan löydätte perunkirjasta, joka on tehty heti isänne kuoleman jälkeen.
Ositushan tehdään siten, että vainajan ja lesken omaisuus tasataan. Esim. jos vainajalla omaisuutta 100000€ ja leskellä 50000€. Sadasta tuhannesta ei anneta automaattisesti puolta leskelle vaan tasataan niin, että annetaan 25000€ tasinkoa ja siten vainajan ja lesken omaisuus molemminlla on 75000€. Jos taas tilanne olisi toisinpäin, leski voi ilmoittaa vainajan rintaperillisille, ettei anna tasinkoa.
Äskeisen esimerkin mukaan lapsille jää peritöä 75000€ ja sen saa jakaa kukuin miten tahtoo.
Leski toki määrää omasta omaisuudestaan ja lesken kuoltua sitten perinnön saajina on tosiaan hänen lapset. Heidän lakiosansa on puolet lesken jäämistöstä, lopusta hän voi säätää testamentilla. Jos testamenttia ei ole, koko perinnön saajina on lapset (ja mahdollisesti heidän sijaisperijät)
Kiitos hyvästä vastauksesta! Se vastannee nykyisin voimassa olevaa lakia. Hiukan epäilin, että vuonna 1971 olivat joltakin osin erilaiset lait voimassa ja että tapaukseen sovellettaisiin sen ajan lakeja.
Otetaanko lesken omaisuus huomioon kuolinvuoden tilanteen vai osituksen toimeenpanovuoden mukaisena? En ole nähnyt perukirjaa, mutta eiköhän siinä lueteltu vain vainajan omaisuus.
tarkoitat varmaan sitä teidän isän jäämistön jakamista. Siinä huomioon otetaan sen perunkirjan mukainen tilanne. Eli tilanne, mikä oli isänne kuolinhetkellä. Perunkirjassa tulee luetella myös lesken varat ja velat. Ja perunkirjan tietoja voitte kysellä maistraatista jos tiedot ovat hukassa. Lakiinkaan ei ole näiltä osin tullut järeitä muutoksia, joten suht samoilla pelisäännöillä pelattiin myös isäsi kuolinhetkellä.
Tokihan sitten kun leski kuolee aikanaan, niin silloin tilanne on se, mikä hänen kuolinhetkellään on.
Oikein paljon kiitoksia näistä hyvistä neuvoista!
Toivottavasti on avuksi.