Sitä on niin vaikea vaan elää ja olla kun katselee äitejä masu pyöreenä. Sitä vaan ei voi sanoiksi pukea. Tahtoo ja tahtoo mutta mitään ei tapahdu. Sen minkä piti olla helppoa, niin ei olekkaan. En tiedä kuinka paljon vaimoon sattuu, mutta vaikka asiasta puhuttu, niin silti vaan haluaisi nukahtaa itkien. ehkä olen erillainen nuori mies, mutta kun kaikki tuntuu vaan niin turhalta.Naapurin lapsia kun näen leikkimässä yhtiön pihalla, ja vauvoja rattaissa pakko aina mennä lähettyville haistelemaan sitä vauvanvaatteiden ihanuutta.
Sattuu
sisimpään
2502
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hei! Niimpä se sattuu ja kovasti. Onneksi lähimmät ystävät tietävät ettemme voi saada lapsia niin eivät kysele millon teille tulee jne. Ja toisaalta eivät itse hehkuta että nyt heille tulee taas vauva. Meitä on yllättävän paljon jotka emme saa lapsia jonkin syyn tai ilman syytä.
"paha olla" olotila päällä ja henkisesti sattuu.
Ihmettelin mielessäni yhden työkaverin iloisuutta päivä pari sitten ja tänään hoksasin hänen olevan raskaana....
Muutenkin tuntuu, että kaikki sopivan ikäiset naispuoleiset työkaverit on raskaana, tullut juuri vauvalomalta, tai sitten ovat kotona vauvalomalla.... Kolmen mahaa seurailen peloissani.... Ja sitten loput ovat saavuttaneet mummo ikävaiheen.... ahdistaa ruoka / kahvipöytä keskustelut.....
Alkaa olla henkinen kestävyys liian lähellä 100... en oikein tunnut kestävän enää pettymyksiä...
Tällä menolla itsestäni alkaa tulla lapsivihaaja..
ja sitten vielä ruuhkaisessa kaupassa törmään pallomahoihin jatkuvasti..
Työmatkatkin menee välillä pelkästään itkien, taidan olla kohta jo vaaratekijä liikenteessäkin. Kyynelten läpi ei aina huomaa kaikkea...