eli tarvitsen nyt apua ihmisiltä jotka ovat mennneet naimisiin turkkilaisen kans.mitä tarvitsen viedä mukanani suomesta.kauan niissä kestää et olen kaiken saanut.tarkoitan suunnilleen aikaa.kertokaa kaikki mikä on tärkeää.olisin tosi kiitollinen
ja älkää ihmiset vaivautuko mitää kirjottamaan jos teillä ei ole asiaa siitä mihin apua tarviin.tiedän mitä teen.en tarvitse mitään muita vinkkejä.
mut kiitos jo etukäteen kaikille jotka viitsivät auttaa ja vastata.
ja älkää ihmiset vaivautuko mitää kirjottamaan jos teillä ei ole asiaa siitä mihin apua tarviin.tiedän mitä teen.en tarvitse mitään muita vinkkejä.
mut kiitos jo etukäteen kaikille jotka viitsivät auttaa ja vastata.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tarvitset virkatodistuksen, jossa mainitaan vanhempiesi nimet. Lisäksi esteettömyystodistus (kerro sitä pyytäessäsi että menet Turkissa naimisiin). Passista kopio (joka sivusta jossa on jotain leimoja). Terveystodistus (HIV, talassemia, yms, sen teet Turkissa). Passikuvia muistaakseni 4 kpl. Joka ikinen paperi käännettynä turkiksi virallisella kielenkääntäjällä, ja apostille-leimat vahvistamassa paperit aidoiksi (saat maistraatista).
Minäkin tiesin vuonna 2000 mitä teen, kun avioiduin turkkilaisen kanssa. Samoin tiesi kaksi ystävääni. Muutaman hyvän vuoden jälkeen alkoi alamäki ja helvetilliset riidat. Ei väkivaltaa, minua ei ole petetty mutta ystäviäni on, vaan täydellistä välinpitämättömyyttä vaimoa kohtaan, omat menot ja kaverit tärkeämpiä kuin vaimo ja lapset. Tilanne on sama 99% kaikista turkkilais-suomalaisista pareista jotka tunnen. Toivon sinulle parempaa tuuria! Minä taistelen lasteni huoltajuudesta tällä hetkellä.
jaksaa.
Kaverini on myös vaikeassa tilanteessa turkkilaisen miehensä kanssa.Alku oli niin auvoista ja ihanaa,mutta arki muuttaa kaiken,mies ja miehen menot.
Vaimollahan ei omia ajatuksia/menoja ole,mies on perheenpää niin hyvässä kuin pahassakin.
Jaksamista sinulle ja lapsillesi.
Oikein paljon onnea Sinulle ja tulevalle miehellesi.
Itse olin samassa tilanteessa 13 vuotta sitten.
Vuodet eivät olisi voineet paremmin yhdessä kulua enkä parempaa miestä mistään löytää.
Kyllähän asia on niin että " niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan"
Turkkilaiselle miehelle on oma perhe ja vaimo todella tärkeä ja vaimoa pidetään kuin kukkaa kämmenellä. Jopa suomalaisenkin vaimon on vain otettava joitakin kulttuurieroja huomioon ja hyväksyttävä ne tai pysyttävä sitten erossa turkkilaisista.
Mies on perheen pää kodin ulkopuolella ja hän kokee velvollisuudekseen elättää perheensä.
Vaimo huolehtii kodista ja lapsista sekä tietysti
miehestään niinkuin oikein onkin. Mutta... todellinen perheenpää kyllä lopultakin on perheen äiti, joka on perheen tärkein ihminen.
kuulu,mutta miksi ihmeessä naisen pitää huolehtia miehestä,kun niin kuuluu tehdä?
Ai missä niin sanotaan,että nainen huolehtii perheestä,lapsista,miehestä.
Jos nainen käy töissä niin eikös nämä lastenhoidot ja perheestä huolehtiminen ole molempien asioita?
Miksi vaan nainen huolehtii niistä ja mies saa mennä ja tulla niinkuin huvittaa?
Huolehtiminen ei tarkoita miehen passaamista vaan normaalia RAKASTAMISTA ja toisen KUNNIOITTAMISTA. Sitä samaa RAKKAUTTA ja KUNNIOITUSTA saan myös itse yllinkyllin.
Tottakai molemmat tekevät kotityöt ym. jos molemmat on työssä. Itse olen kotona omasta tahdostani ja nautin siitä todella.
Kotonaolostani huolimatta saan mieheltäni apua kotitöihin jos tarvitsen ja aivan pyytämättä.
Tätä samaa reseptiä voisi kyllä noudattaa täysin
suomalaisessa perheessäkin.
Minun 4 kaveria on animisissa tukkilaisen kanssa,2 Turkissa,2 Suomessa ja olen HIEMAN eri mieltä.
Ehkä sinä olet löytänyt sen kultajyvän,kaverini eivät ole,ikävä kyllä.
Kun menen kylään,mies voi lähteä kanssani baariin,ei vaimo,koska jos nainen lähtee ulos,niin hän menee etsimään muita miehiä jos joskus harvan kerran kaverini lähtee kanssani ja mennään tanssimaan niin hän on huora joka keikuttelee tyrkyttäen itseään muille miehille.
Ja kotona on turpaan lyöntiä luvassa.
Tapahtuuhan tätä suomi-suomi liitoissakin,mutta mielestäni paljon enemmän suomi-turkki liitoissa.
Nainenhan ei ole minkään arvoinen,sorry vaan.
Sinä saat olla onnellinen jos teillä menee hyvin,etkä haluakaan lähteä mihinkään yksin,mutta minun mielestäni ja tämä on vain minun mielipiteeni,kulttuurierot todella rassaavat liittoa jossa mies on perheenpää ja tekee mitä huvittaa kun nainen sensijaan on kiltisti kotona.
Silloin kaikki sujuu hyvin kun eletään miehen ehdoilla,mutta sitä vartenko meidät naiset on luotu?
Eikös me olla samanarvoisia ihmisiä molemmat?
Ymmärrät ilmeisesti asiat tahallasi väärin.
Ei minua pidetä kultturieroilla eikä muillakaan syillä kotona. Voin aivan hyvin mennä yksin ulos milloin vain jos haluan. En ole milloinkaan kapakoihin enkä muihin iskupaikkoihin halunnutkaan, en edes yksin ollessani. Kummallakin meillä on omat ystävät joiden kanssa pidämme yhteyttä.
Ps. Tätäkin kirjeenvaihtoa olemme olleet yhdessä laatimassa ja voin vakuuttaa ,että hauskaa on ollut.
Hyvää kesän odotusta Sinullekin!
Jenni, Bilal sekä annen ja baban pienet villikot
Sinem ja Sewa
On kyllä kumma juttu, miten jotkut jaksaa suhtautua niin negatiivisesti ja asenteellisesti suomalaisen ja turkkilaisen seurusteluun/avioliittoon ja onnellisen elämän mahdollisuuksiin.
Olen pahoillani heidän puolesta, jotka kokevat huonoja hetkiä, kentien alistamista tai väkivaltaa parisuhteessaan, oli sen minkä kansalaisuuksien välinen parisuhde hyvänsä.
Voisin jopa väittää, että suomi-turkki suhteisiin tuo lisää haastetta ennakkoasenteet, joita vastaan saa taistella, ettei niillä "saastuta" omaa mieltä ja sitä kautta luo itse ongelmia omaan suhteeseen. Muiden huonot kokemukset ja ihmisten asenteet eivät ole ennustuksia oman suhteen onnistumisesta.
Tsemppia kaikille suomi-turkki perheille! Itse olen suhteessa turkkilaisen miehen kanssa ja jaksan uskoa meidän yhteiseen onneen. :)
Iloista kevättä ja onnen hetkiä myös kaikille suomi-suomi suhteille, kuten kaikille muillekin tasapuolisesti! :)
Siis tekstini ei ollut kritiikkiä "Molemmille osapuolille" kommenttiin, vaikka kirjoitinkin mielipiteeni hänen viestinsä "vastaukseksi". Varmistan, ettei kukaan käsitä väärin.