Vielä kerran luoksesi saavuin
jälkeen vuosien noiden
kukkakaupan kautta kulkien
punaruusuja valikoiden
Ovelle tutulle tullen
keskellä räntäsateen
ja kukilla selittää luulin
kaiken sen viipymisen
Vaan kotona ollut et
ei auennut ovi koskaan
alkoi jalkojani palella
tuskin tottuneet loskaan
Näin, postiluukun nimeen
minä korvike kynnysmaton:
seuraksi tutun nimen
tullut nimi tuntematon
Jäi kynnykselles mun ruusuni
peittymään satavaan lumeen
porttikonkisi viereen
nukkumaan marraskuun uneen
jälkeen vuosien noiden
kukkakaupan kautta kulkien
punaruusuja valikoiden
Ovelle tutulle tullen
keskellä räntäsateen
ja kukilla selittää luulin
kaiken sen viipymisen
Vaan kotona ollut et
ei auennut ovi koskaan
alkoi jalkojani palella
tuskin tottuneet loskaan
Näin, postiluukun nimeen
minä korvike kynnysmaton:
seuraksi tutun nimen
tullut nimi tuntematon
Jäi kynnykselles mun ruusuni
peittymään satavaan lumeen
porttikonkisi viereen
nukkumaan marraskuun uneen
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mutta surullinen loppu. Pidin runosta.
Olis nyt vääntänyt jotain uutta!