Nyt kun täällä verrataan jatkuvasti tupakointia ja syömistä toisiinsa, niin ihmettelen että onko teillä kaikilla joku jatkuva tarve ja vimma tunkea jotain suuhunne?
Jotkut tuntuvat kuvittelevan että jos ei polta tupakkaa, niin sitten on "pakko" harrastaa jotain muuta pahetta. Itse en polta, en ole syönyt itseäni läskiksi, en juo kahvia enkä käytä alkoholia - ja kas kummaa, elämäni sujuu siinä missä muidenkin. Ehkä jopa paremmin. Nimittäin ne läskit äijät mitä tuonne pubiinkin notkuu sekä polttavat että juovat viinaa, ja taitaa heistä moni kahviakin juoda mielellään. Eikä yksikään heistä vaikuta erityisen onnelliselta tai elämäänsä tyytyväiseltä.
Ja jos minä toisinaan jonkun kaakao- tai teekupposen otankin, niin en tämän jälkeen haise pahalle naapuriin asti, enkä myöskään lähde rähjäämään naapurien kanssa tai pistä puolisoani leipäveitsellä kylmäksi. Eikös olekin outoa?
Jotkut tuntuvat kuvittelevan että jos ei polta tupakkaa, niin sitten on "pakko" harrastaa jotain muuta pahetta. Itse en polta, en ole syönyt itseäni läskiksi, en juo kahvia enkä käytä alkoholia - ja kas kummaa, elämäni sujuu siinä missä muidenkin. Ehkä jopa paremmin. Nimittäin ne läskit äijät mitä tuonne pubiinkin notkuu sekä polttavat että juovat viinaa, ja taitaa heistä moni kahviakin juoda mielellään. Eikä yksikään heistä vaikuta erityisen onnelliselta tai elämäänsä tyytyväiseltä.
Ja jos minä toisinaan jonkun kaakao- tai teekupposen otankin, niin en tämän jälkeen haise pahalle naapuriin asti, enkä myöskään lähde rähjäämään naapurien kanssa tai pistä puolisoani leipäveitsellä kylmäksi. Eikös olekin outoa?
Vastaukset 5
Vanhimmat
vittumaisimpia ihmisiä ovat raivoraitistuneet entiset juopot, tupakoinnin lopettaneet ym. riippuvaisuuksista päässeet. riippuvaisuus vaihtuu vittumaisuudeksi siksi, ettei ihmisen alitajunta tule koskaan unohtamaan mielihyvän tunnetta, jonka riippuvaisuus tuotti (epämiellyttävät kyllä unohtuvat), ihminen joutuu kieltäytymään nautinnosta koko loppunsa, - alitajunta tuottaa vähemmästäkin vitutus-hormonia.
yhtä vittumaisia ovat lapsettomat lasten vihaajat.
paheettomat ihmiset ovat muuten tylsimpiä tyyppejä, joita maa päällään kantaa.
kyllä ne mielihyvään tunteet tulee siitä kun ei ole millekään aineelle riippuvainen vaan olo on joka puolelta täysin puhdas, ihana auvoinen. Järkikin kulkee kirkkaana kuin kristalli eikä tarvitse tuskailla pahan olon ja pahan mielen kanssa.
Kokeile vaikka, et siinä mitään menetä jos jätät kaikki ne saasteet mitä suuhusi ja ruumiiseesi vapaaehtoisesti työnnät. Muistele vaikkapa millainen olo oli lapsena kun ei vielä mistään ylimääräisestä aineesta ruumiissasi ollut tietoakaan, sen voi vieläkin saavuttaa.
Eikä niitä hajuja ja riippuvuuksia kyllä ole miltään puolelta ikävä, ei alitajunnallakaan. Sinun alitajuntasi tosin kaipaa sitä kirkasta ja puhdasta oloa mikä sillä joskus on ollut, silloin kauan sitten vuonna papu tai porkkana.
Elämä ilman mitään aineita on siis elämisen arvoista, ei ahdista eikä paina.
Pitää vielä sanoa että ihan eka vastaus minulta tähän ketjuun ;)
...kuin vittumainen tai vittuuntunut. Näemme siis ettei kannata aloittaakaan mitään hömpötyksiä, niin ei niistä tarvitse sitten tapella itseään irtikään.
Kumppanini lopetti tupakoinnin joitakin vuosia sitten omasta tahdostaan, ja hän on ihan yhtä vähän tai paljon vittumainen kuin oli polttaessaankin. Erikoisempaa eroa en ole havainnut. Mitä nyt tietysti alkoi lihoa, mutta ei haittaa vielä kun oli alunperin alipainoinen.
raivot raittiit ja tosikot tylsimykset.
kun en minäkään sitä tarvi niin ette te muutkaan saa siiitä nauttia.
mieleen tulee kummasti kiukutteleva lapsi.
just se että on huono itsetunto tai muuten vain huono olla. Sitten ruoasta haetaan parempaa oloa, valitettavasti ei vain toimi!
Itse lopetin tupakanpolton vuosia sitten ja alussahan sitä ihmetteli että mitä järkeä enää on koko elämässä. Nyt se tuntuu lähinnä naurettavalta.
Kaikkeen tottuu.