kyllä on kiva tavata tällaista porukkaa joka neuvoo toisiaan. melkein mitä tahansa kun kysyy niin vastaus tulee ja moninkertaisesti. hyvä henki.
on paljon asiantuntijoita tietokoneen äärellä, tiedä millainen koulutus takataskussa vaiko ihan itseoppineita? tää foorumi muutenkin on niin mielenkiintoinen kun aina oppii uutta.
on paljon asiantuntijoita tietokoneen äärellä, tiedä millainen koulutus takataskussa vaiko ihan itseoppineita? tää foorumi muutenkin on niin mielenkiintoinen kun aina oppii uutta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
lapsena olin hoidossa ompelijalla joka oli myös intohimoinen kutoja. Isoäitini oli myös ollut ammatiltaan ompelija, mutt ajo eläkkeellä tuolloin ja lisäksi kädessä oli aina joko virkkuu tai kudin. Tätini elämäntehtävä oli hengittämisen lisäksi virkata jopa selällään maaten.. Äitini teki kaikkia käsitöitä tarvittaessa, mutta ei suurella innolla kuitenkaan koskaan.
Niinpä sitten ensituntuma ompelukoneeseen on ollut reilusti alle kouluikäisenä. Sitä ennen jo opettelin virkkaamaan. Ekalla luokalla loulussa ollessani opettelin kutomaan.
Käsityön valitsin teknisen heti kun pystyi ja jatkoin rättihommia kotona. Jo ala-asteella oli itse neulottu paita jne..
Kangaspuilla opettelin yläasteella kun suunnistin tekstiilikässään.
Eniten pidän neulomisesta edelleen sillä sitä voi tehdä niin kätevästi telkan ääressä jne sivuhommina.
Askartelu ja muu hömppä tuli sitten siinä mukana kuvioon. Tosin sillä rintamalla olen keskittynyt lähinnä erilaisiin kortteihin, degoupageen, kalvoväreihin. Muukin sujuu, mutta toisaalta lapset tuo niin paljon teemoittain askarteluja että eipä ole juuri tarvetta.
Lisäksi tietysti kotiin pitää laittaa paljon kaikkea näperrystä eri tavoin toteutettuna. Eipä siis ihme, että pihastakin ja puutarhasta on tullut yksi näperryksen ja taiteilun kohde..
Nuorena suunnittelin jotakin alan koulutusta ja ammattia, mutta onneksi näin jälkikäteen eksyin muihin töihin joissa kyllä tätäkin puolta on päässyt esittelemään. Meinaan mitäs sitä sitten harrastaa jos harrastus on työ?
kykkäpä kuulosti kivalta. meillä on nyt se tilanne että nuorin kolmesta tytöstäni,kolmasluokkalainen, haluaa tehdä kaikkea mitä äitikin. nyt on tekeillä hartiahuivi virkkaamalla, kohta valmis. itsesuunniteltu ryijy, nukenvaatteita, laukku jne.
olen hänestä tosi iloinen. into ja taito ovat periytyneet. me suunnitellaan aina yhdessä mitä tehtäis ja millaista esim mummolle lahjaksi.
tämän foorumin ilmaspiiristä,lisäksi tämä Suomi24 ulkoasu jotenkin sopii minun silmään,näkee nopsasti että mitä olen jo lukenut jne.
Monia kivoja vinkkejä olen saanut täällä ja toivottavasti joskus minunkin ideoistani on jollekulle ollut hyötyä.
Ammattiompelija olen ollut aiemmin,sarjojen ompelusta aloitin ja viimeiseksi olin puvustajana teatteri-ja balettiväelle.
Reuma vain iski niin kiukkuisena että nyt jo alle viiskymppisenä se ura on muisto vain.
Kipeillä käsillä ei kovin montaa paljettia ompele kerralla joten se työ loppui siihen.
Kiinnostaa monenlainen käsillä tekeminen,askartelu kuitenkin on jostain syystä jäänyt vähemmälle.
Korttiaskartelu esimerkiksi ei onnistu kun on vaikea leikata paljon ja pikkutarkasti.
Olen nyt viimeaikoina suunnannut pitkästä aikaa kiinnostuksen taas entisöintiin kun sain muutaman vanhan huonekaluromun käsiini.
Käytän konsulttiapua pakottamalla puuseppäpoikani neuvomaan hankalissa korjausosioissa.
Jääkiekosta on ollut suurta hyötyä siinä mielessä että olen muutamat villasukat saanut tehtyä pelejä seuratessa.
pääsääntöisesti itseoppinut, ja monesti yrityksen ja erehdyksen kautta. En olisi nuorena saanut juuri mitään uusia vaatteita, jos en itse olisi alkanut ommella. Meillä oli kuitenkin kotona ompelukone, vaikka äitini ei mikään käsityöihminen ollutkaan.Käsitöistä sain onnistumisen iloa ja taidot kehittyivät. Isoäitini kyllä teki käsitöitä, vaikka ei minua opettanutkaan, ja isäni teki, mutta ne olivat lähinnä metalli- ja puutöitä.
kädentaito periytyy ja tulee näkyviin aina eri ihmisillä eri tavoin. sormien syyhyäminenkin taitaa periytyä mutta tarvitaan usein myös kipinää aloittaa ja se tulee yleensä kotoa tai viimeistään koulusta kun näkee silmillään mitä kaikkea itse voi tehdä.
mut kun sanot että ihan "vain" niin tekisisi mieli korjata että ei se ole yhtään huonompaa joa on itse oppinut.
mulla ainakin on se tunne että vaikka kävinkin kotiteollisuuskoulun mulla silti oli monet taidot jo ennen sitä hallussa eli osasin paljon ilman kouluakin.