Mikä mahtaa...

tämä "erämies" syötä niitä ampumiaan susia lapsilleen, sittenhän se liittyisi.

Toisaalta jos hän luulee (jauhe)lihan olevan oikeinkin hyväksi ja syöttää siinä uskossa hampurilaisia jälkikasvulleen, niin mahtavat olla melkoisia syöttöporsaita koko perhe.

Kupier kirjoitti:

tämä "erämies" syötä niitä ampumiaan susia lapsilleen, sittenhän se liittyisi.

Toisaalta jos hän luulee (jauhe)lihan olevan oikeinkin hyväksi ja syöttää siinä uskossa hampurilaisia jälkikasvulleen, niin mahtavat olla melkoisia syöttöporsaita koko perhe.

... pitäisi valita syöttöporsaan runko tai luiseva ruoto niin olisin mieluusti läski. Ja lapsia en ole ajatellut hankkia, mitä järkeä niitä on tänne sotien ja sairauksien keskelle tuoda?

Erämies kirjoitti:

... pitäisi valita syöttöporsaan runko tai luiseva ruoto niin olisin mieluusti läski. Ja lapsia en ole ajatellut hankkia, mitä järkeä niitä on tänne sotien ja sairauksien keskelle tuoda?

varsinkin siansilava. Mutta kun tuollaisia kommentteja ja argumentteja tälle palstalle heität, niin väkisellä tulee mieleen, jotta lihansyöjänä olet lähinnä näitä hamburgerpoikia ja ymmärtämyksesi muutenkin ruoka-asioista on aika vajavainen.

Lisäksi, jos olet sitä sorttia jota ei edes kiinnosta lapsien tekeminen, niin ihmetyttää kun olet niin kiinnostunut siitä, mitä vanhemmat lapsilleen syöttävät!

Syö sinä poika vaan (yksiksesi) niitä makkarin purkereita ja juo kokista jenkkikuvaa katsellessasi.

Tämä liittyy. Moraalisin perustein metsästystä vastustava on oltava kasvissyöjä, ja ihminen ei ruoholla elä.
Aivojen ja samalla ihmisen kehitys näyttää perustuvan eläinperäisten tuotteiden lisääntyneeseen saantiin.

laikaman kirjoitti:

Tämä liittyy. Moraalisin perustein metsästystä vastustava on oltava kasvissyöjä, ja ihminen ei ruoholla elä.
Aivojen ja samalla ihmisen kehitys näyttää perustuvan eläinperäisten tuotteiden lisääntyneeseen saantiin.

Aivojen kehitys tarvitsee proteiineja, ja helpoiten sekä riittävästi niitä saa eläinkunnasta.

Tuo linkitetty uutinen osoittaa jälleen kerran kuinka rajoittunutta on näiden "vegaaniuskonnon" palvojien ajatusmaailma.

laikaman kirjoitti:

Tämä liittyy. Moraalisin perustein metsästystä vastustava on oltava kasvissyöjä, ja ihminen ei ruoholla elä.
Aivojen ja samalla ihmisen kehitys näyttää perustuvan eläinperäisten tuotteiden lisääntyneeseen saantiin.

en kuulu metsästyksen vastustajiin, mutta en myöskään usko, että kaikki vastustajat ovat kasvissyöjiä. Sitä paitsi kasvissyöjä ja vegaani eivät ole sama asia.

Lisäksi viimeaikaisissa tutkimuksissa kasvissyöjät on todettu valtaväestöä älykkäämmiksi. Mikä taas ei tarkoita, etteikö heidänkin joukkoonsa muutama idiootti mahtuisi, niin kuin metsästäjienkin joukkoon.

Kupier kirjoitti:

varsinkin siansilava. Mutta kun tuollaisia kommentteja ja argumentteja tälle palstalle heität, niin väkisellä tulee mieleen, jotta lihansyöjänä olet lähinnä näitä hamburgerpoikia ja ymmärtämyksesi muutenkin ruoka-asioista on aika vajavainen.

Lisäksi, jos olet sitä sorttia jota ei edes kiinnosta lapsien tekeminen, niin ihmetyttää kun olet niin kiinnostunut siitä, mitä vanhemmat lapsilleen syöttävät!

Syö sinä poika vaan (yksiksesi) niitä makkarin purkereita ja juo kokista jenkkikuvaa katsellessasi.

...nyt tiedä mitä ajat takaa mutta okei. Ehkä sinut on kasvatettu yhtä hyvällä ravinnolla kuten tuossa uutisjutussakin.

Skäri kirjoitti:

en kuulu metsästyksen vastustajiin, mutta en myöskään usko, että kaikki vastustajat ovat kasvissyöjiä. Sitä paitsi kasvissyöjä ja vegaani eivät ole sama asia.

Lisäksi viimeaikaisissa tutkimuksissa kasvissyöjät on todettu valtaväestöä älykkäämmiksi. Mikä taas ei tarkoita, etteikö heidänkin joukkoonsa muutama idiootti mahtuisi, niin kuin metsästäjienkin joukkoon.

ruppee tekeen seksiä mieli, ja sitten tulee lapsia.

Skäri kirjoitti:

en kuulu metsästyksen vastustajiin, mutta en myöskään usko, että kaikki vastustajat ovat kasvissyöjiä. Sitä paitsi kasvissyöjä ja vegaani eivät ole sama asia.

Lisäksi viimeaikaisissa tutkimuksissa kasvissyöjät on todettu valtaväestöä älykkäämmiksi. Mikä taas ei tarkoita, etteikö heidänkin joukkoonsa muutama idiootti mahtuisi, niin kuin metsästäjienkin joukkoon.

Missä on se moinen tutkimus? Kerro ihmeessä linkki! Tai se tieteellinen julkaisu!

Oliko tutkimuksen tekijä kasvissyöjä ja mihin perustui hänen faktansa?

Miten monta prosenttia ihmisistä tutkittiin, missä maassa, koska ja ketkä tutkivat?

The Bitch kirjoitti:

Missä on se moinen tutkimus? Kerro ihmeessä linkki! Tai se tieteellinen julkaisu!

Oliko tutkimuksen tekijä kasvissyöjä ja mihin perustui hänen faktansa?

Miten monta prosenttia ihmisistä tutkittiin, missä maassa, koska ja ketkä tutkivat?

Tässä yksi BMJ:ssä julkaistu:

Jotta et innostuisi liikaa, niin lue myös viimeinen kappale huolella.

" Public release date: 14-Dec-2006
[ Print Article | E-mail Article | Close Window ]

Contact: Emma Dickinson
[email protected]
44-020-738-36529
BMJ-British Medical Journal

Intelligent children more likely to become vegetarian
IQ in childhood and vegetarianism in adulthood -- 1970 British Cohort study
Intelligent children may be more likely to be vegetarian as adults, suggests a study published online by the BMJ today.

Recent evidence suggests that vegetarianism may be linked to lower cholesterol levels and a reduced risk of obesity and heart disease. This might help to explain why children who score higher on intelligence tests tend to have a lower risk of coronary heart disease in later life.

The study involved 8179 men and women aged 30 years whose IQ was tested at age 10 years.

Twenty years later, 366 (4.5%) of participants said they were vegetarian. Of these, 9 (2.5%) were vegan and 123 (33.6%) stated they were vegetarian but reported eating fish or chicken.

Vegetarians were more likely to be female, to be of higher occupational social class and to have higher academic or vocational qualifications than non-vegetarians, although these differences were not reflected in their annual income, which was similar to that of non-vegetarians.

Higher IQ at the age of 10 years was associated with an increased likelihood of being vegetarian at the age of 30. This relation was partly accounted for by better education and higher occupational social class, but it remained statistically significant after adjusting for these factors.

There was no difference in IQ score between strict vegetarians and those who said they were vegetarian but who reported eating fish or chicken.

The finding that children with greater intelligence are more likely to report being vegetarian as adults, together with the evidence on the potential benefits of a vegetarian diet on heart health, may help to explain why higher IQ in childhood or adolescence is linked with a reduced risk of coronary heart disease in adult life, write the authors.

Alternatively, the link may be merely an example of many other lifestyle preferences that might be expected to vary with intelligence, but which may or may not have implications for health, they conclude."

Skäri kirjoitti:

Tässä yksi BMJ:ssä julkaistu:

Jotta et innostuisi liikaa, niin lue myös viimeinen kappale huolella.

" Public release date: 14-Dec-2006
[ Print Article | E-mail Article | Close Window ]

Contact: Emma Dickinson
[email protected]
44-020-738-36529
BMJ-British Medical Journal

Intelligent children more likely to become vegetarian
IQ in childhood and vegetarianism in adulthood -- 1970 British Cohort study
Intelligent children may be more likely to be vegetarian as adults, suggests a study published online by the BMJ today.

Recent evidence suggests that vegetarianism may be linked to lower cholesterol levels and a reduced risk of obesity and heart disease. This might help to explain why children who score higher on intelligence tests tend to have a lower risk of coronary heart disease in later life.

The study involved 8179 men and women aged 30 years whose IQ was tested at age 10 years.

Twenty years later, 366 (4.5%) of participants said they were vegetarian. Of these, 9 (2.5%) were vegan and 123 (33.6%) stated they were vegetarian but reported eating fish or chicken.

Vegetarians were more likely to be female, to be of higher occupational social class and to have higher academic or vocational qualifications than non-vegetarians, although these differences were not reflected in their annual income, which was similar to that of non-vegetarians.

Higher IQ at the age of 10 years was associated with an increased likelihood of being vegetarian at the age of 30. This relation was partly accounted for by better education and higher occupational social class, but it remained statistically significant after adjusting for these factors.

There was no difference in IQ score between strict vegetarians and those who said they were vegetarian but who reported eating fish or chicken.

The finding that children with greater intelligence are more likely to report being vegetarian as adults, together with the evidence on the potential benefits of a vegetarian diet on heart health, may help to explain why higher IQ in childhood or adolescence is linked with a reduced risk of coronary heart disease in adult life, write the authors.

Alternatively, the link may be merely an example of many other lifestyle preferences that might be expected to vary with intelligence, but which may or may not have implications for health, they conclude."

Jossain kuulin juttua veganismin vaaroista. Vakavat seuraukset saattavat ilmetä parinkymmenen vuoden päästä.

Skäri kirjoitti:

Tässä yksi BMJ:ssä julkaistu:

Jotta et innostuisi liikaa, niin lue myös viimeinen kappale huolella.

" Public release date: 14-Dec-2006
[ Print Article | E-mail Article | Close Window ]

Contact: Emma Dickinson
[email protected]
44-020-738-36529
BMJ-British Medical Journal

Intelligent children more likely to become vegetarian
IQ in childhood and vegetarianism in adulthood -- 1970 British Cohort study
Intelligent children may be more likely to be vegetarian as adults, suggests a study published online by the BMJ today.

Recent evidence suggests that vegetarianism may be linked to lower cholesterol levels and a reduced risk of obesity and heart disease. This might help to explain why children who score higher on intelligence tests tend to have a lower risk of coronary heart disease in later life.

The study involved 8179 men and women aged 30 years whose IQ was tested at age 10 years.

Twenty years later, 366 (4.5%) of participants said they were vegetarian. Of these, 9 (2.5%) were vegan and 123 (33.6%) stated they were vegetarian but reported eating fish or chicken.

Vegetarians were more likely to be female, to be of higher occupational social class and to have higher academic or vocational qualifications than non-vegetarians, although these differences were not reflected in their annual income, which was similar to that of non-vegetarians.

Higher IQ at the age of 10 years was associated with an increased likelihood of being vegetarian at the age of 30. This relation was partly accounted for by better education and higher occupational social class, but it remained statistically significant after adjusting for these factors.

There was no difference in IQ score between strict vegetarians and those who said they were vegetarian but who reported eating fish or chicken.

The finding that children with greater intelligence are more likely to report being vegetarian as adults, together with the evidence on the potential benefits of a vegetarian diet on heart health, may help to explain why higher IQ in childhood or adolescence is linked with a reduced risk of coronary heart disease in adult life, write the authors.

Alternatively, the link may be merely an example of many other lifestyle preferences that might be expected to vary with intelligence, but which may or may not have implications for health, they conclude."

Väite voi olla totta kyllä. Mutta ilmeneekö tutkimuksesta, että kasvissyönti lisäisi älykkyyttä. Voi olla, että kasvisyöntiin haksahtavat aktiivisemmat ihmiset ja siitä tuo tulos.

Maajuntti kirjoitti:

Jossain kuulin juttua veganismin vaaroista. Vakavat seuraukset saattavat ilmetä parinkymmenen vuoden päästä.

En itse uskaltaisi ruveta vegaaniksi, puhumattakaan, että uskaltaisin kokeilla sitä lapsellani! Siinä pitäisi tietä niin pirun tarkkaan mitä kaikkea pitää syödä että ei jää puutostiloja, että muuta ei sitten ehtisi tehdäkään.

Maajuntti kirjoitti:

Väite voi olla totta kyllä. Mutta ilmeneekö tutkimuksesta, että kasvissyönti lisäisi älykkyyttä. Voi olla, että kasvisyöntiin haksahtavat aktiivisemmat ihmiset ja siitä tuo tulos.

että koulutetut ja/tai korkean ÅO:n omaavat ihmiset ovat yleensä ravintotietoisempia ja terveystietoisempia. Ja kun nykytiedon mukaan ainakaan punaista lihaa ei kannattaisi syödä kovin paljon, niin nämä ihmiset sitten valikoituvat kasvissyöjiksi - tai ainakin välttämän punaista lihaa.

Siitä voidaan sitten keskustella mikä on syy ja mikä seuraus, siihen en ota kantaa.

Skäri kirjoitti:

että koulutetut ja/tai korkean ÅO:n omaavat ihmiset ovat yleensä ravintotietoisempia ja terveystietoisempia. Ja kun nykytiedon mukaan ainakaan punaista lihaa ei kannattaisi syödä kovin paljon, niin nämä ihmiset sitten valikoituvat kasvissyöjiksi - tai ainakin välttämän punaista lihaa.

Siitä voidaan sitten keskustella mikä on syy ja mikä seuraus, siihen en ota kantaa.

Eräs syy ruokailutottomuksiin on tietysti myös raha. Työttömyyskorvauksella ei paljon ravinnon terveellisyytreen ole vara satsata. Vähempirasvainen ruokavalio joka sisältää runsaasti kasviksia kustantaa apaut 3-5 kertaa sen kuin sikanautapurkki ja potut:)

Ruokavaliolla en usko olevan muutaman sukupolven eläessä mitään vaikutusta älykkyyteen.

............ kirjoitti:

Eräs syy ruokailutottomuksiin on tietysti myös raha. Työttömyyskorvauksella ei paljon ravinnon terveellisyytreen ole vara satsata. Vähempirasvainen ruokavalio joka sisältää runsaasti kasviksia kustantaa apaut 3-5 kertaa sen kuin sikanautapurkki ja potut:)

Ruokavaliolla en usko olevan muutaman sukupolven eläessä mitään vaikutusta älykkyyteen.

Nyt on alettu tutkia perinnöllisyyttä vähän uudessa valossa. Idea on, että elimistö muuttaa perimää elämänkokemusten mukaan.
Kattelin joku aika sitten dokumenttiä, jossa ihmiseen liittyen tutkittiin eristäytyneen kylän kirkonkirjoja. Kylä oli Övre Kalix Ruotsissa. Sieltä pystyttiin osoittamaan yhteys vanhempien ravitsemustilan ja lasten sokeritaudin välillä. Taisi katovuosina alullepannuilla olla suurempi riski sairastua.
Paljon meillä on vielä opittavaa. Enpä uskalla sanoa mitä tämä veganismin yhteydessä
merkitsee.

............ kirjoitti:

Eräs syy ruokailutottomuksiin on tietysti myös raha. Työttömyyskorvauksella ei paljon ravinnon terveellisyytreen ole vara satsata. Vähempirasvainen ruokavalio joka sisältää runsaasti kasviksia kustantaa apaut 3-5 kertaa sen kuin sikanautapurkki ja potut:)

Ruokavaliolla en usko olevan muutaman sukupolven eläessä mitään vaikutusta älykkyyteen.

raha-asiaan, joka usein otetaan esiin. On totta, että ns. terveellinen ruoka maksaa liikaa verrattuna epäterveellisiin eineksiin jne., mutta kyllä köyhälläkin on varaa syödä terveellisesti.

Suuri osa kasvissyöjistä on opiskelijoita, joiden tulot ovat minimaaliset. Elän itsekin niin pienillä tuloilla, että minulta ei edes mene valtionveroa. Mies on vähän varakkaampi, mutta minut toisaalta opetettiin pihiksi jo pienenä.

Siitä huolimatta minulla on todellakin varaa syödä paljon kasviksia. Näin oli jo silloin kun asuin kaupungissa ja opiskelin. Nyt toki tilanne on siinä mielessä toinen, että voin viljellä itse ja kalaakin tulee merestä aika kivasti. Mutta jotain ne verkot, vene ja siemenetkin maksavat.

Elämä on valintoja, eikä syy aina ole muissa tai systeemissä.

laikaman kirjoitti:

Nyt on alettu tutkia perinnöllisyyttä vähän uudessa valossa. Idea on, että elimistö muuttaa perimää elämänkokemusten mukaan.
Kattelin joku aika sitten dokumenttiä, jossa ihmiseen liittyen tutkittiin eristäytyneen kylän kirkonkirjoja. Kylä oli Övre Kalix Ruotsissa. Sieltä pystyttiin osoittamaan yhteys vanhempien ravitsemustilan ja lasten sokeritaudin välillä. Taisi katovuosina alullepannuilla olla suurempi riski sairastua.
Paljon meillä on vielä opittavaa. Enpä uskalla sanoa mitä tämä veganismin yhteydessä
merkitsee.

Olisinpa nähnyt tuon dokumentin. Et varmaankaan muista koska ja miltä kanavalta se tuli, tai mikä sen nimi oli?

Suomihan on äärimmäisen sisäsiittoinen maa. Sen vuoksi me olemme geenitutkijoiden paratiisi, ja siksi meillä on paljon periytyviä tauteja, joita ei ole missään muualla, tai joita on muualla hyvin vähän.

Myös Suomessa on ollut pahat katovuodet, ja Suomi johtaa maailmantilastoja ykköstyypin, (eli ns. nuoruusiän diateksen) diabetestilastoissa. D1:n syitä ei vielä tiedetä, ehkä noissa nälkävuosissa olisi jotain avaimenperää...?

Skäri kirjoitti:

Olisinpa nähnyt tuon dokumentin. Et varmaankaan muista koska ja miltä kanavalta se tuli, tai mikä sen nimi oli?

Suomihan on äärimmäisen sisäsiittoinen maa. Sen vuoksi me olemme geenitutkijoiden paratiisi, ja siksi meillä on paljon periytyviä tauteja, joita ei ole missään muualla, tai joita on muualla hyvin vähän.

Myös Suomessa on ollut pahat katovuodet, ja Suomi johtaa maailmantilastoja ykköstyypin, (eli ns. nuoruusiän diateksen) diabetestilastoissa. D1:n syitä ei vielä tiedetä, ehkä noissa nälkävuosissa olisi jotain avaimenperää...?

Taisi olla kysymys. Löysin tuollaisen:
http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=685
Juttuia löytyy varmaan googlettamalla enempikin.

............ kirjoitti:

Eräs syy ruokailutottomuksiin on tietysti myös raha. Työttömyyskorvauksella ei paljon ravinnon terveellisyytreen ole vara satsata. Vähempirasvainen ruokavalio joka sisältää runsaasti kasviksia kustantaa apaut 3-5 kertaa sen kuin sikanautapurkki ja potut:)

Ruokavaliolla en usko olevan muutaman sukupolven eläessä mitään vaikutusta älykkyyteen.

mieltä kanssasi.

Jotta testitulos olisi oikeaan edes viittaava, pitäisi se tehdä useamman sukupolven ajan. Ja kun ajatellaan miten pieni määrä testattuja on koko planeetan ihmisistä, mitä on tutkittu. Tutkimuksessa tulisi ottaa useamman sukupolven ajan huomioon myös tutkittujen koulutustaso ja myös se että ennenvanhaan ei ollut varaa kouluttautua monissakaan maissa. Voinkin sanoa, että mielestäni tutkimuksella ei ole mitään merkitystä, ennenkuin aikaa ja sukupolvia on kulunut. Ja mitä ÄO:n tulee, sitä voidaan tietyllä tasolla nostaa. Nekin testit ovat suhteellisia. Amerikkalaisella ja Suomalaisella ÄO testillä on muuten eroa. Amerikkalaisissa testeissä saa korkeammat pisteet kuin Suomalaisessa, näin olen lukenut jostain joskus.

Itse tunnustaudun sekaravinnon syöjäksi. Tiettyjä ruokia en kuitenkaan suostu syömään kasviksista tai lihasta. Elimiä en syö, maksalaatikkoa lukuunottamatta tai maksamakkaraa. Kasviksista en suostu syömään hapankaalia.

Skäri kirjoitti:

Olisinpa nähnyt tuon dokumentin. Et varmaankaan muista koska ja miltä kanavalta se tuli, tai mikä sen nimi oli?

Suomihan on äärimmäisen sisäsiittoinen maa. Sen vuoksi me olemme geenitutkijoiden paratiisi, ja siksi meillä on paljon periytyviä tauteja, joita ei ole missään muualla, tai joita on muualla hyvin vähän.

Myös Suomessa on ollut pahat katovuodet, ja Suomi johtaa maailmantilastoja ykköstyypin, (eli ns. nuoruusiän diateksen) diabetestilastoissa. D1:n syitä ei vielä tiedetä, ehkä noissa nälkävuosissa olisi jotain avaimenperää...?

sisäsiittoiseksi, sillä suvustani löytyy ihmisiä ainakin 5 eri maasta, ehkä vielä enemmästä, kun tarpeeksi kauas mennään.
Itse olen mielestäni eurooppalainen.

The Bitch kirjoitti:

sisäsiittoiseksi, sillä suvustani löytyy ihmisiä ainakin 5 eri maasta, ehkä vielä enemmästä, kun tarpeeksi kauas mennään.
Itse olen mielestäni eurooppalainen.

multa löytyy perimää vähän toisilta mantereiltakin. Kuitenkin keskimääräisesti suomalainen on sisäsiittoisempi kuin monien muiden kansojen edustajat.

The Bitch kirjoitti:

mieltä kanssasi.

Jotta testitulos olisi oikeaan edes viittaava, pitäisi se tehdä useamman sukupolven ajan. Ja kun ajatellaan miten pieni määrä testattuja on koko planeetan ihmisistä, mitä on tutkittu. Tutkimuksessa tulisi ottaa useamman sukupolven ajan huomioon myös tutkittujen koulutustaso ja myös se että ennenvanhaan ei ollut varaa kouluttautua monissakaan maissa. Voinkin sanoa, että mielestäni tutkimuksella ei ole mitään merkitystä, ennenkuin aikaa ja sukupolvia on kulunut. Ja mitä ÄO:n tulee, sitä voidaan tietyllä tasolla nostaa. Nekin testit ovat suhteellisia. Amerikkalaisella ja Suomalaisella ÄO testillä on muuten eroa. Amerikkalaisissa testeissä saa korkeammat pisteet kuin Suomalaisessa, näin olen lukenut jostain joskus.

Itse tunnustaudun sekaravinnon syöjäksi. Tiettyjä ruokia en kuitenkaan suostu syömään kasviksista tai lihasta. Elimiä en syö, maksalaatikkoa lukuunottamatta tai maksamakkaraa. Kasviksista en suostu syömään hapankaalia.

liittyy itse asiaan? "Ja mitä ÄO:n tulee, sitä voidaan tietyllä tasolla nostaa. Nekin testit ovat suhteellisia. Amerikkalaisella ja Suomalaisella ÄO testillä on muuten eroa. Amerikkalaisissa testeissä saa korkeammat pisteet kuin Suomalaisessa, näin olen lukenut jostain joskus."

Tämähän olisi relevanttia vain jos tutkimuksen testihenkilöt olisivat eri maista ja jos heidät olisi testattu eri maiden kriteereillä. Nythän niin ei ollut.

Luonnollisesti testitulos on sitä merkittävämpi mitä useamman sukupolven yli se yltää. Tässäkin tutkimuksessa kuitenkin todettiin, että muuttujia on parinkymmenen vuodenkin aikana jo niin paljon, että todistaminen käy vaikeaksi. Juuri siksi pyysin sinua lukemaan ajatuksella sen viimeisen kappaleen.

Skäri kirjoitti:

multa löytyy perimää vähän toisilta mantereiltakin. Kuitenkin keskimääräisesti suomalainen on sisäsiittoisempi kuin monien muiden kansojen edustajat.

tuon Ellun kanakii nimmarista että pimut on puoliks ulukomualaisia.
Määkii oon vähä niinku toiselta mantereelta, Tex, you know..

laikaman kirjoitti:

Taisi olla kysymys. Löysin tuollaisen:
http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=685
Juttuia löytyy varmaan googlettamalla enempikin.

Tiede-lehden toisaalta-toisaalta -artikkeli. Ei ihme että luonnontieteilijät kutsuvat ko. julkaisua "tieteen Apulehdeksi". Olen humanisti, mutta minuakin joskus hymyilyttää Tiedelehden artikkeleiden sensaatiohakuisuus ja pseudotieteellisyys. Se kohtelee minusta usein meitä maallikkoja hieman alentuvasti, kuten tässä.

Hankala asiahan tuo on, mutta olen nähnyt aiheesta parempiakin selkokielisiä esityksiä. Sellaisia, joissa on jopa päädytty edes jonkin sortin spekulaatioon, ehkä jopa potentiaaliseen tulokseen. ;)

savotex kirjoitti:

tuon Ellun kanakii nimmarista että pimut on puoliks ulukomualaisia.
Määkii oon vähä niinku toiselta mantereelta, Tex, you know..

Onko ne Puskan veljekset siulle tuttuja? Montako päätä omistat?

Skäri kirjoitti:

Onko ne Puskan veljekset siulle tuttuja? Montako päätä omistat?

minä dundea kaikki Puskat ja pas...t.

Minä omisdaa monda bäädä:
-oma piä, vasen ja oikee kyynärpiä.

Well,deingö waigudugsen neidiin?

savotex kirjoitti:

minä dundea kaikki Puskat ja pas...t.

Minä omisdaa monda bäädä:
-oma piä, vasen ja oikee kyynärpiä.

Well,deingö waigudugsen neidiin?

tyvärr ai äm ei Missus. Sou vous et tuu leit. Mii häv rits haspänt aalreti and kouts (bää). Kuut lycka wit joor heds tuu.

Juu häv kuutten aapen laif? Silvuplee.

Skäri kirjoitti:

tyvärr ai äm ei Missus. Sou vous et tuu leit. Mii häv rits haspänt aalreti and kouts (bää). Kuut lycka wit joor heds tuu.

Juu häv kuutten aapen laif? Silvuplee.

vittu päähänne ja nussikaa toisianne

Skäri kirjoitti:

multa löytyy perimää vähän toisilta mantereiltakin. Kuitenkin keskimääräisesti suomalainen on sisäsiittoisempi kuin monien muiden kansojen edustajat.

esim. Irkkua, niinkuin mussa? Mussa on mm. irlantilaista...

Skäri kirjoitti:

Tiede-lehden toisaalta-toisaalta -artikkeli. Ei ihme että luonnontieteilijät kutsuvat ko. julkaisua "tieteen Apulehdeksi". Olen humanisti, mutta minuakin joskus hymyilyttää Tiedelehden artikkeleiden sensaatiohakuisuus ja pseudotieteellisyys. Se kohtelee minusta usein meitä maallikkoja hieman alentuvasti, kuten tässä.

Hankala asiahan tuo on, mutta olen nähnyt aiheesta parempiakin selkokielisiä esityksiä. Sellaisia, joissa on jopa päädytty edes jonkin sortin spekulaatioon, ehkä jopa potentiaaliseen tulokseen. ;)

Minua alkoi asia kaivella ja tuohon törmäsin pienellä googletuksella. Dokumentissa ei tuon tasoista juttua ollut. Oleellista oli, että pystyttiin saamaan näyttöä elinolojen vaikutuksesta perimän muunteluun.

The Bitch kirjoitti:

esim. Irkkua, niinkuin mussa? Mussa on mm. irlantilaista...

Harmi juttu. Olis aika tyylikästä olla osaksi irkku. :)

Skäri kirjoitti:

tyvärr ai äm ei Missus. Sou vous et tuu leit. Mii häv rits haspänt aalreti and kouts (bää). Kuut lycka wit joor heds tuu.

Juu häv kuutten aapen laif? Silvuplee.

Rich man OK. Me dulla hyvin judduun.

BUT if you have Anoppi, olla se liian suuri pala , tupla-anoppiannos, even for me. Yksi riiddää!!

Poisdun päidäni laskemaan.

Selavii ja dejavu vaan neidille.