Olit virtaava vesi
olit aurinkoni mun
sinä vai et tiennyt
että omakseni
tahdoin sun
Ihastuin heti
ensinäkemältä
äänesi oli pehmeä
ja kuullostit
suomi-iskelmältä
Kertoilit kaikkea
mitä olitkaan maailmalla
nähnyt ja kokenut
minä huokailin ja
haaveilin ja vieläkin
rintaani koskee nyt
Nauroit kömmähdyksilleni
minäkin vitseillesi
tein niin
en kuitenkaan tiennyt
että siihen muutakin tarvittiin
Olit vilvoittava sade
puutarhassani
olit aamurusko
silmäluomieni takana
Ja jos et millään usko
sanon vieläkin..
vaikka ei ole mitään vikana..
Rakastan sua...
olit aurinkoni mun
sinä vai et tiennyt
että omakseni
tahdoin sun
Ihastuin heti
ensinäkemältä
äänesi oli pehmeä
ja kuullostit
suomi-iskelmältä
Kertoilit kaikkea
mitä olitkaan maailmalla
nähnyt ja kokenut
minä huokailin ja
haaveilin ja vieläkin
rintaani koskee nyt
Nauroit kömmähdyksilleni
minäkin vitseillesi
tein niin
en kuitenkaan tiennyt
että siihen muutakin tarvittiin
Olit vilvoittava sade
puutarhassani
olit aamurusko
silmäluomieni takana
Ja jos et millään usko
sanon vieläkin..
vaikka ei ole mitään vikana..
Rakastan sua...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Todella fiksu runo.Sinussa on ytyä.
näin vain sanon
Rakkaus:
"Virtaava vesi,
Suomi-iskelmä" heti.
Kolahti niin.
Menit tainnoksiin.
Ihanaa lukea.
Kuinka toisenlaista.
Ja kuitenkin samanlaista.
On meidän rakkautemme.
Vaikka "Vilvoittavana sateena".
Ihanaa runoutta.
..kiitos..