Patellamurtuma

Mikä sun laji on? Toi homma kuulostaa tosi pahalta. Toivottavasti polvesta tulee vielä normaali. Itse olen vain reumaatikko. En osaa sanoa murtumista, mutta villi veikkaus on, että ihmeenä saat pitää, jos kilpakentille palaat. Okei. Tää on vain mielipide. Polvi paranee myös tosi hitaasti. Joku kirjoitti joskus tänne palstalle myös patellamurtumasta eikä ollut jalasta tullut normaalia enää.

Sain polveeni ns.murskavamman eli patella meni moneen osaan noin nelisen vuotta sitten, olin 20-vuotias. Koottiin palat yhteen ja lanka ympärille, laitettiin paikalleen ja ommeltiin kiinni. Jokunen reikä jäi, kun ei löytynyt kaikkia paloja.
Vielä tänäkään päivänä en pysty menemään polvilleni tai sitomaan mitään tiukkaa polven ympärille, en onnu (onneksi), jalka ei voi olla pitkään samassa asennossa tai kipeytyy aivan hel..tillisesti.
Tuskin jalastasi tulee enää entisen veroista ja alat luultavasti kuitenkin aristamaan sen käyttöä kovin rajuissa tilanteissa. Ja ainakin omaan polveeni jäi turvotus, se ei enää muutukaan samanlaiseksi kuin ennen.
Toivottavasti löydät jotain harrastuksesi tilalle, koska polvesi ei varmaankaan enää kestä kovaa rasitusta.

Terve,
minulta halkesi polvilumpio jääkiekko-ottelussa kahteen osaan noin 9,5 vuotta sitten. Polvi leikattiin ja lumpioon laitettiin kaksi ruuvia, jotka olivat polvessa 1,5 vuotta.

Kuntoutus aloitettiin muistaakseni kaksi viikkoa leikkauksen jälkeen. Kävin ensimmäisen kerran jäällä 4 viikkoa leikkauksesta mutta eihän polvi silloin ollut vielä missään kunnossa, jäällä olo oli ehkä enemmänkin vain sellaista seisoskelua. Tiukka ja määrätietoinen fysioterapia sekä omalla ajalla tekemäni kuntoutus alkoivat pikkuhiljaa tehota ja ensimmäisen ottelun pelasin 3,5 kuukautta leikkauksesta. Vaikka pelasinkin otteluita vielä saman kauden aikana, polvi oli pahasti vajaakuntoinen voiman ja polven taipumisen osalta. Seuraavallakin kaudella jouduin jättämään otteluita aina silloin tällöin väliin, sillä polvi kipeytyi ja turposi kovan rasituksen jälkeen.

Normaalielämässä polvi haittasi pari vuotta rappusia etenkin alaspäin kulkiessa. Samoin polven pitäminen koukussa pidempään (esim. auton takapenkillä istuessa pari tuntia) aiheutti aikamoista kipua. Pikkuhiljaa ajan kuluessa polvikin alkoi kestämään ihan tavallista elämää, eikä se nykyään juurikaan haittaa. Leikattu polveni on isompi kuin terve polvi mutta eipä tuo minua haittaa.

Golfia pelaan erittäin paljon, eikä polveni tuumaa mitään kierroksista. Maratonia en tosin usko ikinä juoksevani, sillä en halua ottaa riskiä, ettei polvi sellaista rasitusta kestäisikään. Lenkkejä pystyn kyllä juoksemaan ihan normaalisti.

Näin jälkikäteen ajateltuna oli hyvä, että olin kilpaurheilija silloin kun lumpioni halkesi. Sain hyvää hoitoa polveeni, fysioterapeuttini avulla rääkkäsimme polveani ja jalkaani erittäin paljon kuntoutuksen aikana. Toki seuran kautta minulla oli käytössä kaikki tarvittavat välineet, jotta pystyin kuntouttamaan polvea omalla ajalla.
Itse olen sitä mieltä, että sain polveni näinkin hyvään kuntoon vaativan fysioterapeutin, määrätietoisen ja tinkimättömän (vaikka kyllä usko oli silloin tällöin koetuksella) oman kuntoutuksen ja kuntoutusvälineiden avulla (mm. erittäin paljon kuntopyörää ja kuminauhajumppaa, sekä myöhemmin punttiharjoittelua).

Toki täytyy todeta, että mielestäni minulla kävi myös onni onnettomuudessa siinä mielessä, että polvilumpioni halkesi vain kahtia eli selvisin kahdella ruuvilla. Tuo sinun tapauksesi on varmaan aika paljon harmillisempi, jouduttiinhan lumpio parsimaan kasaan rautalangalla, joten voi olla, että sinun kuntoutumisprosessisi on aika paljon pidempi kuin minun.

Tsemppiä ja toivottavasti saat polvesi vielä kuntoon!

Terve! Mulla polvilumpio meni tohjoksi jäällä kaatuessa ja sen seurauksena polvi iskeytyi kaukalon laitaan..lumpio meni tosiaan 14 palaseen ja leikkausta odotin kolme päivää.Tämä tapahtui lokakuussa 2015 ja olin takaisin jäällä luistimilla koittamassa helmikuun puolessa välissä.nykyään menee jo tennis ja sählykin ihan ok kun vaan käyttää polvitukea.