Jouduin tänään luopumaan saksanpaimen koirastani,sillä todettiin panostiittia,käveli ontuen ja viime päivät näyttänyt todella sairaalta.Elämän ilo kadonnut,eikä leikkeihin enää lähtenyt yhtä innoissaan kuin ennen.Jouduin antamaan sen takaisin perheeseen josta sen ostin.Heidän mielestä se oli paras vaihtoehto.Se saa siellä tarvittavat hoidot,että tulisi kuntoon,mutta mitään takeita ei ole.Huomattaviin hoitokustannuksiin olisi saanut seuraavat kuukaudet varautua,heidän mielestä oli järkevintä palauttaa koira,koska se oli niin sairas,ja epäilevät synnynnäistä vikaa.Sanoivat maksavansa rahat takaisin mitä koirasta maksoin.On yleistä sakemanneilla,ja sellaista sattuu aina ei voi saada terveitä pentuja.Eivät sitten halunneet,että itse maksan hoitokulut,kun ei ole varmaa tuleeko koira kuntoon vai jääkö elämä lyhyeksi.Mun koira oli vast 7 kuukauden ikäinen,kauhea ikävä ja huono fiilis.Eihän viisi kuukautta kovin pitkä aika ole mitä se mul ehti olee,mut kyl siihen ehti kiintyä.Ihan outoa ja yksinäistä kun se ei ole enää täällä.Ei ole juoksemassa iloisena vastaan kun tulee kotiin,enää ei puistoissa leikitä,eikä lenkkeillä.Surullista kun yhteistä aikaa ajattelee.Tuntuu kuin olisi menettänyt läheisen ystävän,ikävä ja suru on niin suuri.Toivon todella,että se saadaan kuntoon ja se saa siellä sitten pitkän onnellisen elämän,vaikka tilanne todella huonolta näyttääkin.Pistää vihaks,kun ihmiset sanoo,ainahan voit uuden koiran hankkia.En todellakaan,uusi ei korvaa vanhaa.En voi ees kuvitella uutta ottavani.Koiraa ajatellen oli paras luopua siitä,vaikka vaikeaa olikin.Ehkä tämä suru ja ikävä joskus helpottaa.
Koirasta luopuminen
surullinen1
91796
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
puolestasi =( *halaus* Kova paikka ihan taatusti luopua rakkaasta kaverista. Nyt viellä varjostaa sairaus jonka tila voi siis piankin muuttua huonommaksi.
Toivotan sulle kovasti voimia ja jaksamista. Toivotaan,että koiran tilanne ei ajaudu pahimpaan mahdolliseen,vaan että hoidoilla saadaan tilannetta rauhoittumaan.
Kirjoitit: Jouduin antamaan sen takaisin perheeseen josta sen ostin
Miksi jouduit antamaan sen takaisin?
Perhekö sen hoitaa?
Saaneen ajatella mielessäni miten!
Kasvattaja on vastuussa koirastaan, miksi et siis itse vienyt koiraa eläinlääkärin hoitoon? Kasvattaja olisi ollut velvollinen korvaamaan sinulle kulut, vähintäänkin pennun myyntihintaan asti!
Ja taas lainausta: Eivät sitten halunneet,että itse maksan hoitokulut,kun ei ole varmaa tuleeko koira kuntoon vai jääkö elämä lyhyeksi.
Suljen suuni! Se mitä seuraavaksi ja sen jälkeen sanoisin, ei ole kelvollista millekkään palstalle!
Pahoittelut kuitenkin sinulle, joka jouduit koirastasi luopumaan!
Mä olen elämäni aikani joutunut oikeesti lopettamaan yhden collien ja yhden briardin elämän...joskaan en konkreettisesti ole niitä tappanut mutta "tappokäskyn" olen joutunut antamaan. Mutta niinhän se on että me ihmiset olemme jumalia koirillemme ja toimimme sen mukaan. Muistot ovat edelleen vahavoina mielessä vaikka aikaa on jo paljon kulunut...kun nyt on menossa snautseri joka sekin on jo 10 v.... sulla kuitenkin on vielä toivoa.... vaikka en tiedä lohduttaako se yhtään...
viellä,että luin tuossa erään artikkeli ko. vaivasta ja siinä kerrottiin syntyperän olevan viellä epäselvä ja syiksi arvellaan mm. ravintoa,perimää,kuin viruksiakin.
Siinä kuitenkin kerrottiin myös,että koira yleensä levossa ja kasvuiän päätyttyä paranee oireista,joskin ne voivat joskus tulla takaisin vanhempana ja pahentuakin.
Mutta välttämättä ei. Ja koira kykenee elämään kivunlievityksellä ihan pitkänkin elämän eli ei ole tappavaa,joskin kivuliasta. Ainakin aikansa.
kasvattaja varmaan halusi toimia tunnollisesti sikäli,että ei halunnut laittaa kipeää koiraa maailmalle.Onkohan muilla pennuilla samaa?Näin monesti menetellään.
Varmaan olisit kyllä kyennyt itsekin koirasta huolehtimaan siinä missä kasvattajakin mitä rahaan ja hoitoihin ja lepoon tulee.Etenkin kun siitä on hyvät mahdollisuudet toipuakin.
Voimia silti viellä!
eläinlääkärillä jossa todettiin tuo pasnostiitis?
Kyseinen kasvuajan "vaiva YKSINÄÄN ei ole syy luopua koirasta.
Vaiva voi olla joillakin koirilla todella kivulias ja kestää muutamasta päivästä jopa ylivuoden kiertäen jalasta toiseen.
Hoitona yleensä lepo ja lääkkeenä rimadyl kuuri.
Tähän tuskin kellään talous kaatuu, eikä kuulu kasvattajan korvauspiiriin.
Jos koiralla taas oli muutoksia luustossa niin asia on toinen.
Minulla on ollut kaksikin kappaletta koiria, joilla oli tuo aiemmin mainittu vaiva. Missään vaiheessa en edes suunnitellut koiristani luopumista sen takia. Molemmat olivat minulla tosin aika vähän aikaa (Pari vuotta), mutta syyt luopumiseen eivät todellakaan olleet panostiitistä johtuvia.
panostiitin takia luovuit?aika omituista koska kyseessä luukalvon tulehdus joka hoituu antibiootilla pois ja on pentuiän sairaus.hyvin harvinaista että uusiutuu aikuisiällä.oma koirani nyt 3v ja pentuna 4kertaa panostiitti.todella erikoinen syy luopua koirasta.siis naurettava syy!!!
.. on koirasta luopumiseen!!??
Provoko Porvoosta!?