siis kenelle tullut toinen kisu vanhemman kaveriksi ? kertoisitteko miten mennyt ? miten vanhempi on suhtautunut? mitä kannattaa ottaa opiksi ? suunnittelen toisen ottoa kollille kaveriksi .olisi kiva kuulla miten teillä pärjätty .
kiitos jos viitsisitte vähän kertoilla?! minun kolli kun on yksinäinen myös ei kovin paijattaavaa sorttia niin mietityttää kovin miten pärjää.
kiitos jos viitsisitte vähän kertoilla?! minun kolli kun on yksinäinen myös ei kovin paijattaavaa sorttia niin mietityttää kovin miten pärjää.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Pentu on vanhemman kissan silmissä vähän erikoinen tapaus, mutta onneksi pentu ei tiedä siitä :) vaan tekee tuttavuutta omalla tavallaan. Tutustumiseen kannattaa varata aikaa. Vähitellen suhde alkaa siitä muotoutua. Meillä molemmat olivat ensin huonekalujen alla ja toinen murisi kovasti. Hoitajan sylissä vähän rentouduttiin ja uskallettiin katsoa toista tarkemmin. Ihmisen rauhallinen ja sovitteleva käytös vaikutti ja kissat huomasivat, ettei ole mitään hätää. Edelleenkin vanhempi kissa voi ärähtää, jos toinen hyökkäilee liikaa, mutta se kuulunee asiaa. Nukkumaan mennäänkin sitten jo kättäkaulaa.
Tässä kissablogissa on eräästä iso kissa - pentukissa -asetelmasta hyviä kuvauksia:
http://vulpes.vuodatus.net/
mahtavat kuvat ja kirjotus kiitti!
kertokaas nyt kokemuksistanne . se auttais paljon!!!
Oletko selannut näitä sivuja taaksepäin? Aiheesta on aina välillä ollut keskustelua. Muuta toivotaan, että tännekin tulee joku kertomaan kokemuksia!
kun kolli oli 10v ja aluksi oli tietysti sähinää ja murinaa , mutta aika pian kissoista tuli hyvät kaverit keskenään , niin tulokas oli tietysti pentu 12viikkonen. sitkeästi pentu teki murinoista huolimatta tuttavuutta.
meillä on myös koira johon pentu samoiten ajan kanssa oppi luottamaan ja ovat kavereita keskenään
kyllä suosittelen kissalle kaverin ottamista ei ihminen voi korvata kissakaveria.
ihanaa lukea kannustavia viestejä.
Meille tuli vajaan vuoden ikäisen kollin seuraksi pieni tyttöpentu. Kissat tulevat keskenään tosi hyvin toimeen, alusta asti olivat kiinnostuneita toisistaan ja nukkuvat yhdessä ja leikkivät ja painivat, mutta pentu on vähän liian vauhdikas tälle vanhemmalle pojalle jonka piti nyt aikuistua kun pentu tuli taloon, joten kolli on tosi väsynyt välillä pennun leikkeihin ja tahtoo mennä ulos rauhoittumaan tai sit vetäytyy yksin saunaan tai johonki nukkumaan. Ja vähän vaisu kolli on ollu muutenkin kun ei oikein tiedä mikä on nyt homman nimi ja onko hän enää meidän ainoa lellikki. Mutta aika hyvin on menny kuitenkin.
Edellinen kissani ei tottunut uuteen tulokkaaseen lainkaan, vanha kissani höykytti pientä niin kovasti että veri ja karvat lensi.. Lisäksi vanhempi kissa lopetti syömisen kokonaan, joten viikon jälkeen pikkukissa siirtyi ystävieni kissalaumaan.
Vanhempi kissa oli tosiaan jo niin heikossa kunnossa syömättömyyden ja valvomisen takia että en voinut enää odotella tottuuko se pikkuiseen. Onneksi olin tehnyt diilin ystäväni kanssa että pikkuinen saa sieltä uuden kodin jos meillä ei homma toimi.
Eli minun kissani ei sietänyt muita kissoja reviirillään kun taas ystäväni kissalauma otti kaikki uudet tulokkaat tosi hyvin vastaan. Kannattaa kokeilla kuinka käy, mutta turvaa uuden tulokkaan tulevaisuus miettimällä mihin se sijoitetaan jos homma ei sujukaan.
Kannattaa todella miettiä kaikki vaihtoehdot. Meille on joskus palautettu kissa, jota toiset kissat eivät hyväksyneet uuteen kotiin. Myös allergian takia on palautettu. Sekin on hyvin raskasta, sillä palautettu kissa on selvästi kärsinyt tilanteesta ja ollut hyvin varautunut ja apea. Ei ole hyvä, jos joutuu jatkuvasti sopeutumaan uusiin olosuhteisiin ja kulkemaan edestakaisin. Mutta tietysti pitää myös yrittää tehdä kaikkensa, jotta kissat ystävystyisivät. Kyllä se on ihan mahdollista.