Mietityttää taas

Tää hellyyden ja läheisyyden kaipuu, eiks se koskaan lopu, kysyn vaan, koska kuitenkin olen naimisissa, miksi en saa sitä. Hellyyttä kaipaa päivittäin ja kai se näkyy sitten parisuhteessa turhissa kiukuttelussa ja mököttämisessä, jos ei ole mitään muuta kuin arjen pyörittäminen. Olen vaan joskus niin epätoivoinen. En haluis erotakkaan, kun muuten on turvallista ja mies on muuten tosi kiltti. Mutta luulen, että muutosta pitä tulla, mutta mitä se on? Onkos miulla kohtalotovereita, olis kiva jakaa kokemuksia, vaikka ihan jutellen.
9651
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Vaimoni ei tarvi mua ollenkaan hellyysmielessä.
28 vuotta on jo oltu tällaisessa aviossa ja nuorinkin lähtee armeijaan.
Kun oikein mankuu ja lapset on poissa ja hän on harkinnut muutaman päivän, hän sanoo: jos sitten nopeasti. Tappi reikään, pesulle ja sitten menee taas omiin puuhiinsa, kuin ei ois mitään tapahtunut.
Olen kyllä vuosien varrella yrittänyt puhua asiasta, mutta mikäs oinaan muuttais.

Äänestä
  • näin:
    menee samoin kuin eläimillä.
    on se yksi ja ainoa oikea puoliso,joka löytyy heti,sen kanssa hyvä olla peitonkin alla hamaan hautaan saakka
    sitten nämä pörisijät jotka pörisee kukasta kukkaan,niitä on miehissä ja naisissa,aina pitää löytää uusi paikka mihin siemenensä kylvää,mitä enemmän,sen parempi. Ei vakiinnu ikinään.
    Sitten yksinäiset, eivät kaipaa seuraa edes suvun jatkamiseen,saattaa tosin erehtyä hetken huumassa ja saa yhden jälkeläisen
    Sitte´n teietenki se käki joka munii joka pesään, mitä enemmän, sen paremmin
    Siis pointtini on se, ettei edes ihmistä ole luotru kuin harvoissa tapauksissa elämään saman kumppanin kanssa koko ikää.
    Se pesue vain ratkaisee,emo sitä yleensä hoitaa,joskus koiras.
    Mun mielestä siitä kumppanista ei kannattais niin kauheasti höpöttää silloin nuoruudessa. Ainakaan niin, että se on sama lopun ikää.
    En usko, että näin on. En ole ikinä uskonut.
    Niin,itse kuulun noihin erakoihin,kerran erehdyin.

    Äänestä

  • mutta mun mielestä homma on kirjoitti:

    näin:
    menee samoin kuin eläimillä.
    on se yksi ja ainoa oikea puoliso,joka löytyy heti,sen kanssa hyvä olla peitonkin alla hamaan hautaan saakka
    sitten nämä pörisijät jotka pörisee kukasta kukkaan,niitä on miehissä ja naisissa,aina pitää löytää uusi paikka mihin siemenensä kylvää,mitä enemmän,sen parempi. Ei vakiinnu ikinään.
    Sitten yksinäiset, eivät kaipaa seuraa edes suvun jatkamiseen,saattaa tosin erehtyä hetken huumassa ja saa yhden jälkeläisen
    Sitte´n teietenki se käki joka munii joka pesään, mitä enemmän, sen paremmin
    Siis pointtini on se, ettei edes ihmistä ole luotru kuin harvoissa tapauksissa elämään saman kumppanin kanssa koko ikää.
    Se pesue vain ratkaisee,emo sitä yleensä hoitaa,joskus koiras.
    Mun mielestä siitä kumppanista ei kannattais niin kauheasti höpöttää silloin nuoruudessa. Ainakaan niin, että se on sama lopun ikää.
    En usko, että näin on. En ole ikinä uskonut.
    Niin,itse kuulun noihin erakoihin,kerran erehdyin.

    Luultavasti jokainen nuorena avioon mennessään kuvittelee tosiaan sen jatkuvan hautaan saakka.
    Niin tein minäkin, katselin "ruusuisten" lasien läpi, olin kait liian nuori.
    Elämä ei vaan aina mene käsikirjoituksen mukaan tai sen käsikirjoituksen on tehnyt joku muu puolestamme.
    Uskon, että elämämme polku on viitoitettu jo syntymähetkellämme emmekä juuri siihen pysty vaikuttamaan.

    Äänestä

  • Tappi reikään ja pesulle, se on hellyyttä. Huhhuh, en ihmettele vaimoasi.

    Äänestä

  • tyypillistä miestä kirjoitti:

    Tappi reikään ja pesulle, se on hellyyttä. Huhhuh, en ihmettele vaimoasi.

    Vaimoni haluama menetelmä on tuo tappi reikään ja pesulle. Itse olen yrittänyt ehdottaa vaikka mitä romanttista ennen ja jälkeen, mutta aina on selitys, ettei ole aikaa, poika tulee kotiin tai muuta veruketta. Onpa aikaa katsella telkkaria tuntikausia ennen hommia, tietenkin eri sohvilla istuen, ei vierekkäin.

    Äänestä

keskustelleet asiasta yhdessä? Voisitko kertoa miehellesi hellyyden tarpeestasi, halusta hemmotella ja tulla hemmotelluksi?

Auttaisiko, jos itse ryhtyisit hemmottelemaan ja hellittelemään miestäsi - vai torjuisiko hän lähentelysi?

Voisitko yrittää saada hänet mukaasi keskustelemaan asiantuntijan kanssa tai parisuhdeleirille?

Ehdotan, että kerrot olevasi tosissasi ja haluavasi parisuhteeseen monenlaista hellyyttä.
Joku viisas kirjoitti toiseen ketjuun jotain seuraavan tapaista perheensä perusajatuksista:
"Vie mennessäs, tuo tullessas, pussaa kun kerkiät ja halaa ohi mennessäs." Minusta se kuulostaa tosi hyvältä. Jos kaikki toimisivat niin, maailma olisi luultavasti parempi paikka. ;))

Äänestä

hellyyden tarve.
Kaikki eivät vaan osaa lähestyä. Oletko itse yrittänyt lähestyä?
Monesti parisuhde "lukkiutuu" kun odotetaan vaan sen toisen osapuolen lähestymistä.

Äänestä
  • Lähestyä monestikkin, mennä lähelle , suukotella tai vaan halata, mutta muutaman kerran tullut torjutuksi niin se on loukannut minua tosi paljon.Kauheelta tuntuu, kun toinen pelkää, että sen halaamisen pitäs johtaa seksiin, sitä mie luulen, että mies pelkää, kun se seksi on niin arka asia, josta itse voisin kyllä puhua ja olen yrittänytkin, mutta mies menee lukkoon heti. Aika vaikeeta, kun muuten on tosi kiva mies kaikin puolin. Ja pahinta minusta on kun joutuu näyttelemään, että hei meillä menee niin loistavasti myös seksiasioissa.Noh kai pitää miettiä , voihkos olla ilman seksiä vuosia vai ???
    Kiitos ihanista vastauksista.

    Äänestä

Täytyy kirjata plussat ja miinukset ja katsoa, mihin vaaka kallistuu.

Tämä temppu ei tosin kuitenkaan paljasta tulevia suhteita ja omasta kullastaan rupeaa luopumaan.

Sieltä todennäköisesti tulee pelkkää miinusta ennen pitkää.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Rea. kirjoitti:

Tää hellyyden ja läheisyyden kaipuu, eiks se koskaan lopu, kysyn vaan, koska kuitenkin olen naimisissa, miksi en saa sitä. Hellyyttä kaipaa päivittäin ja kai se näkyy sitten parisuhteessa turhissa kiukuttelussa ja mököttämisessä, jos ei ole mitään muuta kuin arjen pyörittäminen. Olen vaan joskus niin epätoivoinen. En haluis erotakkaan, kun muuten on turvallista ja mies on muuten tosi kiltti. Mutta luulen, että muutosta pitä tulla, mutta mitä se on? Onkos miulla kohtalotovereita, olis kiva jakaa kokemuksia, vaikka ihan jutellen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu