Vähän käytetään, sitten rikki tai pois muodista tms.
Eikä muuta kuin uutta ostamaan!
Eikä muuta kuin uutta ostamaan!
Kertakäyttökulttuuri ärsyttää
Zirkonia
131059
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
vaihtamassa uuteen kumppaniin, kun rakkauden ensi huuma on hälvennyt, ja arki alkaa.
Hyvä esimerkki on eräs tuntemani nuori nainen, jolla on kolme lasta ja kaikki eri miehen kanssa.
Eiväthän ne edes kestä kuin hädintuskin takuuajan loppuun.
Kyllä ennenvanhaan...jne.
Mutta tosi on, että olosuhteiden pakosta joutuu ainakin kodin pienkoneita nykyisin uusimaan tiuhaan tahtiin. Eikä siinä ole kysymys muodista tai trendeistä.
Ne eivät yksinkertaisesti kestä kulutusta.
Kiinassa tehtyjä maanantaikappaleita.
länsimaisetkaan yhtään parempia.
- Jääkaapin termostaattia saa olla uusimassa kolmen vuoden välein. Termostaatti on tanskalainen Danfoss, täyttä roskaa.
- Nailoniset paksut sukat kestävät vuoden, ennen kesti 35 vuotta. Kesäsukkia ei nailonisia saakaan; ennätys jotkut sekoitesukat meni rikki jo kolmantena päivänä!
- Sievin Jalkineen ja Jalaksen turvakenkien pohjat murenevat itsekseen.
- Pesukoneen tiivisteet tehdään niin huonot, että vesi pääsee laakeriin. Laakeria ei voi uusia, osta koko kone.
- Polkupyöriinkään ei enää saa osia.
Kyllä minua nyt todella säälittää.
Enemmänkin säälittäisi, jos ei näin kovasti naurattaisi.
Olet sinä...Olet.
opetetaan kaikkeen krääsään. Kilpaillaan sillä, kuka antaa eniten leluja vaikka Jouluksi, jotka sitten voivat olla rikki jo aattoiltana.
En toki usko että meidän lapsuutemme oli mikään ihanne, mutta ainakin se opetti luovuuteen.
Nimittäin vanhat Arabian astiat kestää ja ne ovat perin arvokasta tavaraa tänään.
Kertakäyttöilmiöt ja kevytilmiöt ovat ajallemme tyypillisiä.
Tuossa puhuttiin kertakäyttötuttavauuksista.
On kevytkermoja ja amuita kevyttuotteita. samoin on kevytavioliittoja, joista yleisemmin käytetään nimitystä avoliitto. Ennen sellaisesta tapauksesta käytetiin nimitystä susipari, mutta nyt asiaa kaunistellaan, kun puhutaan jopa liitosta, mitä se ei edes ole.
Kun tyttönä ollessani ostin kaikkea "kallista" pienestä palkastani,hampaitani kiristelin. (Finlayson,Arabia...jnejne) MUTTA,kas kummaa,ne sen aikaiset "kalliit" tavarat ovat vieläkin ehjiä ja hyviä,lakanat,pussilakanat,pyyhkeet,astiat...ja aikaa kulunut kohta 3ov ensimmäisistä ostoista!
Pyyhkeetkin kuin ...nykyiset ei kestä kuin pyhättömän viikon.
Kylppärin matto oli kuukaudessa kuin olisi ollut siellä sen 30v!
Silitysrauta kävi huollossa,on kuin uusi ja ikää on jo 18v!
Pölynimuri ei kestänyt tosin kuin 15v mutta sen hajotin vahingossa itte.
Kyllä kannatti pikku palkasta ostaa "kallista",ovatpa hintansa haukkuneet!
ovat kestäviä. Äidilläni oli jos jonkinmoista serviisiä, suuri osa lähes käyttämättömiä.
Jaoimme niitä ja sain sitten sen verran mitä me tarvitsemme. Aivan kauniita, mitä sitä uusia kaupasta ostaa. Emme muutenkaan elä niin muodin mukaan näissäkään asioissa.
Oli niinkin vanhoja astioita, joissa oli se piippuleima, aivan ehjiä kulhoja, kannuja ja vateja, osa käsinmaalattuja uniikkikappaleita.
Lupasin tyttärelleni ne sitten joskus...
että enää ei voi tehdä kestävää tavaraa. Jos esim. kahvinkeitin kestää iät ajat, ei saa uusia myytyä tarpeeksi. Ja uusia pitää myydä, jottei rahat loppuisi.
Me kirjoittajat tällä palstalle oletettasti olemme keski-iän toisella puolella, joten perheemme ovat jo melko pieniä, 1-2 henkilöä. Pesukonetta ja luultavasti silitysrautaakin (käyttävätkö nuoret silitysrautaa!) käytämme huomattavasti vähemmän kuin nuoret perheet.
Itselläni mankeli on hankittu vuonna 1978, pesukone jo reilusti yli 10 vuotta sitten ja molemmat toimivat. Pesen noin kerran viikossa koneella pyykkiä, samoin astianpesukone pyörii kerran tai korkeintaan kaksi kertaa viikossa. Jo siitä voi laskea nuoren lapsiperheen ja meikäläisen käyttökertojen määrät, n. 300 ja 52 kertaa/vuosi. Koneet on melkoisessa kyydissä nuorilla.
minä ostin tuon kahvinkeittimeni n. 10 vuotta sitten. On lujaa tekoa ollut, ja kun ei saa mainostaa, niin totean että ostaisin saman merkkisen masterin jos tuo tuosta hajoaa.
Pannukahvikin on kyllä hyvää, varsinkin ulkosalla keitettynä.
Tuotemerkit myydään ulkomaille ja sitten voi osua susikappaleita ostoksina. Kamalaa, kertyy lisää kierrätettävää ja mihin se kaikki mahtuukaan. Ei mihinkään, ei enää ole paikkoja minne noin vain kipata romut.
Penskamme kasvoivat köyhyydessä ja kurjuudessa ja ilmeisesti sen painolastina ovat omaksuneet "loppuunkäyttöfilosofian".
Myös käyttötarkoituksen muuttamisen.
Kaikki loppuu aikanaan. 80-luvulla käyttämieni tyrvasaappaiden varret loppuivat jo aikoja sitten.
Ensin teimme juniorin kanssa ritsan kivinahkoja.
Loput menivät puntin ranneremmeihin.
Onneksi risaa pyöräan sisärengasta riittää.
Liimasin eilen lisää kulutuspintaa korkkisandaalien pohjiin.
Olisin saattanut otaa uudetkin, jos olisin löytänyt kohtuhintaan.
Kommenteistani voit päätellä että NIIN ÄRSYTTÄÄKIN!