On yhtä mahdotonta rakastaa
ja vihata sinua
Olet niin lähellä
ja niin poissa,kaukana
Sanattomana,hiljaisena
utuisena väreenä
Kuiskauksen päässä
tai maapallon toisella puolella
Olet yhä suuri mysteeri
ja vihata sinua
Olet niin lähellä
ja niin poissa,kaukana
Sanattomana,hiljaisena
utuisena väreenä
Kuiskauksen päässä
tai maapallon toisella puolella
Olet yhä suuri mysteeri
Vastaukset 4
Vanhimmat
oli oikeinkin hyvä.
palautteesta.
Mietin, on aivan sama
rakastatko vai vihaatko
sillä minä olen silti minä
Tiedän, ajatteletko
milloin minua, sinä
joka olet ansainnut arvostukseni,
kuin huomaamatta, kunnioitukseni
Olemme elämän mysteerit,
luomakunnan ihmeet,
ilman järjellistä selitystä
Joskus kuin kaksi marjaa
kuitenkin niin erilaiset
Lähellä, niin kaukana
Sylissä, ei voi koskettaa
vaikka lämmön voi tuntea
Kaiken voi kertoa
mutta ei voi nähdä ilmeitä
huulien muodostamaa vastausta
On turha taistella vastaan
sillä kaikella on oltava
tarkoituksensa
Ehkä tarvitsemme toisiamme
Ehkä olemme toistemme
kadonneet puolikkaat,
jota ilman olisimme ikuisesti vajaat
Kuin paita ja....
Kiitos, samanlaiset ajatukset siis täälläkin!
Minä olen myös minä
ja mietin samaa kuin sinä..
Kirjoitin tämän ikävän
ja kaipuun siivittämänä
Kiitos sinulle kun vastasit
noin hienolla runolla