Mitä 5-v neuvolassa?

(Lähde: Lastenneuvola perheiden tukena. Opas työntekijöille (oppaita 2004:14), sivut 152-156)
http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/store/2004/10/pr1098955086116/passthru.pdf

10.14 Viisivuotias lapsi neuvolassa

Viisivuotiaan neuvolatutkimus on yleensä kaikista määräaikaiskäynneistä
laajin ja aikaa vievin. Suhteellisen lievätkin, mutta myöhemmin kouluvaikeuksia
aiheuttavat neurologiset ongelmat pitäisi havaita viimeistään
tässä iässä. Siten niitä voidaan asianmukaisesti selvittää ja tarvittaessa
käynnistää tukitoimenpiteet ennen kouluikää. Huolellisistakin testauksista
huolimatta kuitenkin osa oppimisvaikeuksista tulee esiin vasta kouluiässä.
Oppimisvaikeudet aiheuttavat herkästi syrjäytymiseen johtavan kierteen,
jonka ehkäisemiseksi olisi tehtävä kaikki mahdollinen. Kun häiriö on
tunnistettu, lapselle tulee järjestää asianmukaiset tukitoimenpiteet ja
tarvittaessa varhaiskuntoutus. Kannattaa selvittää, oikeuttaako lapsen ongelma
esimerkiksi varhennettuun esiopetukseen. Tutkimukseen voi liittää
esihaastattelulomakkeen, jonka vanhemmat täyttävät. Kehitysseulontojen
laajuudesta ja ajoituksesta voidaan päättää paikallisesti (ks. 11.3). Jos
alueella on päätetty keskittää tarkimmat kehitysseulonnat viittä vuottanuorempiin lapsiin, on muistettava, että jollakin muulla paikkakunnalla
tarkempi tutkimus tehtäisiin ehkä vasta viisivuotiaille. Tästä syystä alueelle
muuttaneiden lasten viisivuotistarkastuksessa on syytä selvittää, onko
lapselle kehitysseulonnat tehty.
Suositellaan, että 5-vuotistutkimusta varten pyydetään myös lausunto
lapsen päivähoitajilta. Heillä on usein hyvä käsitys lapsen tilanteesta,
taidoista ja mahdollisista pulmista. Heidän lausuntonsa on arvokas asiantuntijakannanotto,
joka täydentää vanhempien kertomusta. On myös
mahdollista toteuttaa osa 5-vuotistutkimuksesta päiväkodissa (ks. 3.6.2
Yhteistyö päivähoidon kanssa).
Terveydenhoitajan ensisijaisia tehtäviä viisivuotistarkastuksessa ovat
vanhempien esihaastattelu, yleinen terveyskasvatus, lapsen mittaaminen,
punnitseminen ja kehitystasotehtävien teettäminen (ellei niitä ole tehty päivähoidossa).
Näiden pohjalta lääkäri tekee lapsen somaattisen tutkimuksen,
kokoaa tulokset yhteen ja esittää johtopäätökset. Jatkosuunnitelmat tehdään
yhdessä vanhempien ja terveydenhoitajan kanssa. Jatkosuunnitelmat ovat
usein lisätutkimustarpeista päättämistä ja yhteydenotoista sopimista.
Terveen viisivuotiaan lapsen kehitysvaihe. Viisivuotiaan kyky pitkäjännitteiseen
toimintaan on jo melko hyvä. Lapsi jaksaa keskittyä erilaisiin
tehtäviin ja esim. 5-vuotistesteihin vähintään 25–30 minuutiksi. Lapsi on
utelias (esimerkiksi kiinnostunut ympäristöstään, myös terveydenhoitajan
huoneessa olevista tavaroista). Hän keskustelee ja kuuntelee mielellään
satuja ja musiikkia. Viisivuotiaan motoriset taidot (liikkeiden yhdistely ja
sujuvuus) ovat jo varsin kehittyneitä. Lapsi kiipeilee, pyöräilee, hyppää
narua jne. Askartelu on usein mieluista, ja lapsi osaa jo leikata saksilla
ympyrän, pujotella sujuvasti helmiä ja jäljentää kolmion. Kätisyys on vakiintunut,
ja kynäote on aikuismainen kolmisormiote. Ihmispiirroksessa
on useita yksityiskohtia. Lapsi löytää kuvista pieniä yksityiskohtia, vertaa
ja lajittelee esineitä niiden ominaisuuksien mukaan ja rakentaa mallin
mukaisia kokonaisuuksia palikoista. Lapsi ymmärtää kysymyslauseita,
käyttää aikamuotoja, kykenee toistamaan lyhyitä rytmisarjoja ja lauseita
ja ymmärtää peruskäsitteitä. R:n, S:n tai D:n puuttuminen on hyvin tavallista.
Jos jokin muu äänne puuttuu tai on virheellinen, ohjataan lapsi
puheterapeutille. Jos suvussa on luki- tai oppimishäiriöitä, puheen ja/tai
kielen kehityksessään viivästynyt lapsi pitäisi ohjata puheterapeutille
viimeistään 5-vuotiaana. Tärkeämpää kuin pienet äännevirheet on, että
puhe on muuten sujuvaa ja kielelliset taidot ovat muuten iänmukaisia. Viisivuotias
pystyy yleensä selviämään ristiriitatilanteista ilman äärimmäisiä
tunteenpurkauksia. Hän on sosiaalinen ja viihtyy niin leikkitoverien kuin
aikuistenkin seurassa. Lapsi kykenee oppimaan sopimusten tekemistä ja
arvioimaan omaa käyttäytymistään. Leikkitoverien kanssa leikit suunnitellaan
yhdessä, tehtävät jaetaan ja osataan jo joustaakin. Mielikuvitus- ja
roolileikit ovat mieluisia. Yökastelu on vielä tavallista, mistä huolimatta
asiasta kannattaa jo keskustella lääkärin vastaanotolla.Vanhempien voimavarojen ja huolien tunnistaminen ks. 10.9 Yksivuotias
lapsi neuvolassa (soveltaen). Lisäksi:
• vanhempien käsitys lapsen keskittymiskyvystä, omatoimisuudesta
ja leikkitaidoista toisten lasten kanssa
• vanhempien käsitys lapsen tunne-elämästä, peloista, arkuudesta
ja aggressiivisuudesta
• mieluisten leikkien ja liikuntamuotojen toteaminen
• kasteleeko lapsi
• lapsen mukanaolo kodin askareissa
• lapsen hoitojärjestelyt, yhteistyö päivähoidon kanssa
Terveysneuvonta ks. 10.9 (soveltaen). Lisäksi otetaan esiin:
• viisivuotiaan kehitysvaihe
• klassiset sadut ja niiden merkitys (empatiakyvyn kehittyminen,
oikean ja väärän sekä hyvän ja pahan erottaminen jne.)
• D-vitamiinilisä (loka-maaliskuussa); lapsen ja perheen fluorihammastahnan
ja ksylitolin käyttö
• television ja videoiden katselun rajoittaminen ja mahdolliseen tietokoneeseen
suhtautuminen (ks. luku 14.7 Lapset ja tietotekniikka)
Viisivuotiaan lapsen kasvun ja kehityksen arviointimenetelmistä ja seulontakriteereistä
tulee sopia yhdessä alueen erityistyötekijöiden (ensisijassa
psykologin, puheterapeutin, fysioterapeutin ja mahdollisen toimintaterapeutin)
kanssa. Menetelmästä riippumatta kaikki kehityksen osa-alueet
tulee kattaa jollakin tavoin. Näiden taitojen arviointiin on tarjolla LENE-testi
(Valtonen & Mustonen 2003). Myös Lumiukko-testi on osa LENE-testiä. (Ks.
myös 11.3, Neurologisten ongelmien seulonnat)
Terveydenhoitajan (tai mahdollisesti osittain päivähoidon) vastuulla
oleviksi osuuksiksi ehdotetaan seuraavien asioiden tutkimista lapsesta:
• yleisvaikutelma
• pituuden, painon ja päänympäryksen kehitys
• karkea motoriikka (LENEn tämänhetkisen version mukaan; seulontakriteerejä
saatetaan tarkistaa tutkimustulosten karttuessa):
kantapää- ja varvaskävely, varpailla kävely viivaa pitkin 5 m, yhdellä
jalalla seisominen (vähintään 10 sekuntia ilman merkittävää huojuntaa)
ja yhdellä jalalla hyppiminen (pitäisi onnistua vähintään 10
kertaa rytmikkäästi). Hernepussin heiton ja kiinnioton tulisi onnistua
2 metrin päästä niin, että kädet ovat selvästi irti vartalosta.
• vuorovaikutustaidot, tarkkaavaisuus ja motivoituminen: lapsi pystyy
keskittymään tehtäviin tutkimustilanteessa n. 25–30 minuutiksi
yhtäjaksoisesti. Puheen tulee olla adekvaattia ja vuorovaikutuksen
molemmat osapuolet huomioivaa, lapsi ei esimerkiksi puhu toisen
päälle, kuuntelee mitä toinen sanoo, vastaa kysymyksiin.
• puheen ja kielen valmiudet tutkitaan standardoidulla testillä, esimerkiksi
ns. Lumiukko-testillä. Arvioidaan kerronnan sujuvuutta,loogisuutta ja ymmärrettävyyttä, kuullun ymmärtämistä (kysymyslauseet
ja aikamuodot), puhemotoriikkaa, auditiivista sarjamuistia
(sanasarjojen muistaminen), lausemuistia ja sanahahmoja,
nimeämistä ja artikulaatiota, peruskäsitteiden ja toimintaohjeiden
ymmärtämistä.
• visuaalinen hahmottaminen: lapsi pystyy rakentamaan annetun
mallin mukaisesti 6 palikan rakennelman uudelleen
• silmän ja käden yhteistyö: jäljentää mallikuvioita (kolmion ja kolmio-
neliö -yhdistelmän), leikkaa saksilla ympyrän, pujottaa 1 cm:n
kokoisia helmiä muovilankaan normaalisti 5–6 helmeä minuutissa
• näön tutkiminen: kuten 3-v, jatkotutkimuksiin lähettämisen aiheet:
ks. liite 17. Mikäli 5-vuotiaalla todetaan vaikea visuaalisen hahmotuksen
häiriö, tulee lapsi lähettää myös silmälääkärin tutkimukseen.
• kuulo tutkitaan audiometrillä (seulonta), ellei kuuloa ole varmistettu
4-vuo tiaana. Normaali kuulo on 20 dB 0,25–4 kHz
• (verenpaine)
Lääkäri tutustuu asiakirjoihin ja tutkimustuloksiin, haastattelee vanhemmat
ja tutkii lapsen. Lääkärintutkimukseen voi soveltuen kuulua osia
edellä luetelluista tehtävistä, etenkin jos löydös on ollut poikkeava tai
terveydenhoitaja on jäänyt löydöksistä epävarmaksi. Mikäli lapsella on
jokin ajankohtainen terveysongelma (esim. kastelu), tähän luonnollisesti
puututaan tavalliseen tapaan. Jokaiselta lapselta lääkärin tutkimukseen
kuuluvat kuitenkin myös
• yleisvaikutelma
• pituuden, painon ja päänympäryksen kehitys
• lapsen yläetuhampaiden puhtaus ja kasvojen symmetria (ks. 10.12
Kolmevuotias lapsi neuvolassa)
• diadokokinesia (onnistuu samantahtisesti vähintään 5 kertaa ilman
että olkavarsi liikkuu)
• sormi-nenänpääkoe (pitää onnistua ilman treemoria tai muita
pakkoliikkeitä)
• iho, ryhti, sydänäänet, vatsa, reisivaltimopulssit, kivekset.
• (verenpaine, ellei sitä sovita terveydenhoitajan tehtäväksi 5- tai
6-vuotistutkimuksen yhteydessä)
• keskustelu lapsen kanssa: lapsen käsitys terveydestään, lapsen
mielipiteiden kuuleminen
Monilta lapsilta kuuluu tässä iässä sydämen sivuääni, joka tavallisesti
on fysiologinen. Löydös ja mahdollinen jatkotutkimusehdotus pitää aina
kertoa vanhemmille.
Riippuu paikallisista sopimuksista, työnjaosta ja resursseista, miten
suhtaudutaan sellaiseen lapseen, jonka puheessa on äännevirheitä, mutta
jonka puhe muuten on sujuvaa ja kielelliset taidot iänmukaisia. Tutkimus-tulosten perusteella lääkäri kokoaa johtopäätökset ja antaa palautteen
lapselle ja vanhemmille. Vanhempien kanssa sovitaan palautteen antamisesta
päivähoitoon. Mahdollisista jatkotutkimuksista tai tukitoimista
sovitaan vanhempien kanssa. Menettelytavoista poikkeavien löydösten
suhteen tulisi olla ennalta sovitut kirjalliset ohjeet.

Tämä on Suomi. Suoritusyhteiskunta!

Ja sitten jäis varsinkin lievät sairaudet/ vaikeudet havaitsematta ja hoitamatta ja alkais se kauhea urputus: "neuvolassa olis tuokin pitänyt huomata".. Eli eikös se ole ihan hyvä, että tutkitaan kaikki terveeltäkin vaikuttavat lapset muutaman kerran huolellisesti? Kyllä siinä tilaa on normaalikehityksen vaihtelullekin.. Pikemminkin nuo seulat on liian "löysiä" ja lievät ongelmat saattaa jäädä kuitenkin huomaamatta