27.4 Digita meni muuttelemaan lähetysjärjestelmää aiheuttaen tekstitysongelmia joissakin digibokseissa.Miksi niin piti tehdä vain 4 kk ennen digiaikaa?Maksoiko joku suuri laitevalmistaja Digitalle?
Missä lähetysjärjestelmässä toimiviksi Suomessa myytävät digiboksit on tehty?Onko Digitan ja kaikkien laitevalmistajien käsitykset Suomen lähetysjärjestelmästä samat?
Tullaanko lähetysjärjestelmää tulevaisuudessa muuttelemaan?Täytyykö tällöin kaikki digiboksit päivittää?
Missä lähetysjärjestelmässä toimiviksi Suomessa myytävät digiboksit on tehty?Onko Digitan ja kaikkien laitevalmistajien käsitykset Suomen lähetysjärjestelmästä samat?
Tullaanko lähetysjärjestelmää tulevaisuudessa muuttelemaan?Täytyykö tällöin kaikki digiboksit päivittää?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Perusidea on se, että lähetykset noudattavat standardeja ja digiboksien tulee ymmärtää standardin mukaiset lähetykset.
Digiboksit tulisi suunnitella niin, että ne ymmärtävät kaikki standardien mukaiset lähetykset. Nyt tuntuu sille, että osa bokseista ymmärtää vain tietyllä tavalla lähetetyt tekstitykset, eivät ymmärrä välttämättä kaikkia standardin mukaisia lähetyksiä.
Toimivan tekstityksen suunnittelu, testaus ja virheettömän toteutuksen varmentaminen vaatii aikaa ja rahaa. Ohjelmistototeutuksen ei tarvitse olla virheetön. Ohjelmistoa voidaan korjata ja kehittää myöhemmin toisin kuin hardwarea. Jos hardware ei toimi ja esim. johonkin piiriin on jäänyt virhe eikä sitä voida korja jälkeenpäin, on piiri mahdollisesti täysin kelvoton ja valmistajalle tulee suuret kustannukset virheestä.
Esimerkiksi Intelin Pentium-prosessoreissa oli aikoinaan virhe, jonka takia kaikki virheelliset prosessorit oli vedettävä markkinoilta. Digiboksien ohjelmiston virheet kuten tietokoneohjelmienkin voidaan korjata päivityksillä. Valmistaja tekee niin laadukkaita bokseja kuin katsoo tarpeelliseksi. Lääketieteellisissä laitteissa on ohjelmiston oltava ehdottoman toimiva, sillä onjelmistovika voi johtaa pahimmassa tapauksessa potilaan kuolemaan (näin on käynytkin). Tosin lääketieteellisissä laitteissa halpa hinta ei ole pääasia, joten laatuun voidaan panostaa kuluttajalaitteita enemmän.
Tämä oli oma näkemys/arvaus asiasta. Joku enempi tietävä voi korjata epäkohtoa.
Kuuluisia ohjelmointivirheitä:
http://www.wired.com/software/coolapps/news/2005/11/69355
http://www.cbsnews.com/stories/2003/04/29/tech/main551492.shtml
474 miljoonaa dollaria tuli maksamaan Intelin virhe, vaikka virhe ei ollut suuri. Paljonko mahtaa maksaa (tai tuoda säätöä) digiboksien toimimaton ohjelmisto valmistajille?
Lukemalla molemmat edelliset linkit saa varmasti hieman kuvaa ohjelmistototeutuksiiin liittyvista asioista ja virheistä.
Harmillista on vain se, että ennakkoon on hankala arvioida kuinka paljon esimerkiksi digiboksin ohjelmiston virheettömyyteen on panostettu. Ohjelmistovirheet eivät tule välttämättä esille lehtien testeissä ja kaikissa ympäristöissä.
Päivitysmahdollisuus on erinomainen olla olemassa, mutta jos sitä käytetään vain mahdollisuutena tuoda markkinoille keskeneräisiä tuotteita ja säästää suunnittelussa sekä testauksessa, ei olla kovin kuluttajaystävällisellä tiellä.
Tässä taisi olla kaiki mitä tuli mieleen.
ei mitkään muutkaan laitteet kaikkia standardeja tue. ajatellaan vaikka gsm-puhelimia. sieltä löytyy tuhansia eri standardeja ja silti ei ole ainoatakaan puhelinta joka niitä kaikkia tukisi.
yleisimmät ominaisuudet kaikissa uusissa luureissa toki on.
dvb-tekstitystä käytetään aika harvoissa maissa.
siksi ei ole ollenkaan yllätys ettei kaikki boksit sitä kunnolla tue.
ebu-tekstitystä kaikki boksit kyllä tukisivat moitteetta, mutta yle suuressa viisaudessaan päätti ettei se heille kelpaa.
tätä teksti-tv-tekstitystähän on jo vuosia käytetty yleisillä maksukanavilla, canal , viasat ja discovery esimerkkeinä.
ylen kanavillakin on teksti-tv-tekstitys olemassa mutta sitä ei ole tekstitysvalikoihin yle saanut.
viasatin lähetyksissä ylen kanavillakin teksti-tv-tekstityksen saa kätevästi valikosta.
Ei kaikkia standardeja tarvitse tukea tietenkään, vaan niitä jotka on otettu käyttöön.
Kaikki ne vaihtelut esim. teksityksessä, jotka ovat standardin mukaisia, olisi boksien hyvä hallita. Eli digiboksit tulisi suunnitella niin, että ne ymmärtävät kaikki standardien, jotka on otettu käyttöön, mukaiset lähetykset.
Nykyisessa järjestelmässä näkee juuri tämän ongelman. Jos Ylen tekstitys muuttuu vähänkin, edelleen täyttäen standardit, eivät kaikki digiboksit enää osaakaan näyttää tekstitystä oikein. Boksi on ikään kuin suunniteltu vastaanottamaan tekstitys siitä signaalista, jota sillä hetkellä lähetetään, eikä suunniteltu ymmärtämään yleisesti standardin mukaista tekstitystä. Boksit ymmärtävät siis vain yhden erikoistapauksen standardin mukaisista tekstityksistä.