Taas törmäsi pakettiauto puuhun Aholaidassa. Miten mahdollista?
Aholaidassa puuhun
sankkaa_metsää
81086
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
ojaan/puuhun päin!!
Koska siellä on sitten edellisen kerran pakettiauto törmännyt puuhun???
Näyttää pitävän paikkansa tiedemiespiireiltä saamani tieto, että puun vetovoima on suurimmillaan juuri siinä Vaajakoskentien ja Runkotien vaiheilla. Ajoneuvon suuri nopeus edesauttaa ko.fysikaalista voimaa ja ajoneuvo imeytyy aivan luonnostaan puuhun kiinni.Neuvonkin muita ajoneuvon kuljettajia huomioimaan tuon jo todistetuksikin tulleen faktan ja käyttämään ajoneuvossa pienehköä siirtymänopeutta, jotta tuo viheliäs, mutta varsin voimakas ns.dendrovaatio l.puun vetovoima ei pääsisi haittamaan ajoneuvoliikennettä kyseisellä väylällä.Siihen miksi monet ajoneuvot ovat jo ehkä pitkäänkin kyenneet vastustamaan tuota hyvinkin voimakasta, puoleensavetävää voimaa johtuu eri puuyksilöiden välillä käytävästä mittelöstä.Myös puuyhteisöissä voimatekijöistä kamppaillaan ja näin puuyksilöiden keskinäinen vetovoimaisuus negatisoi yksittäisen puun vetovoiman kokonaisvaikutuksen.Tämä ilmenee useinkin normaalisti soljuvana ajoneuvoliikenteenä.M.O.T.
Huhtikuussa pakettiauton näköinen Seat.
yleisö taputtaa rytmikkäästi...we want more...
Kukas siellä nyt taas.. ? Voiko se professori-setä selittää, että miten tällainen naisihminen sitten on polkupyörän kanssa semmoisen vetovoiman onnistunut välttämään ? Tämä 'täti' kulkee harva se päivä työmatkallaan Aholaidan koivujen ohi, eikä vastaavia ongelmia ole ollut.
Nainen kysyi,miksi puun vetovoima ei ole kohdistunut häneen ko.paikan ohitettuaan.Matotieteestä ja ihan vähän muistakin asioista perillä olevana täytyy todeta, että juuri kyseisellä paikalla on paljon kilpailevia vetovoimatekijöitä.Empiiristen havaintojeni mukaan useat niistä kohdistuvat pakeneviin nais-ihmisiin.Jos "pakenija" vielä käyttää kevyttä ajoneuvoa ja liikkuu sukkelasti poispäin vetovoimatekijöistä, niin puiden vetovoimakenttä on ko.tapauksessa eräänlaisessa turbulenssivaiheessa.Silloin lainalaisuudet ovat kunkkuna tunkiolla, mikään ei tunnu toimivan vetovoimien kilpaillessa keskenään.Tästä asiasta on myös muut tiedepiirit saaneet paljon havaintoja keskustan kävelyliikenteen havaintopisteistä.Syksymmällä tilanne usein rauhoittuu liikenteen ja liikkeiden frekvenssin vähentyessä.Se miksi ko.naishenkilöä kohtaan ei ole tuolla paikalla kohdistunut maksimaalisen suurta vetovoimaa selittyy itse objektin ominaisuuksista ja sitten toisaalta lähistön liepeillä majailevista, usein eri suuntiin liikkeessä olevista vetovoiman alkulähteistä.Vetovoimakenttien tilannekartoituksen näkisin sopivaksi asettautumalla pysähtyneisyyden tilaan esim.lähistön terassin tietämille ja sieltä käsin hahmottaa tätä probleemaa.Apu voi olla hyvinkin lähellä.
Kiitokset asiantuntevasta selvityksestä. Sitä lukiessa rupesi suupielet pyrkimään korvia kohti. Ei ole oppi mennyt ojaan.. =)