Mitäs luulette: Ovatko ns. hulluiksi leimatut itse asiassa muita fiksumpia? Ja heidän omituisille jutuilleen löytyy yliluonnollinen selitys, kuten esim. äänten kuulemiselle päässä? Eihän tommosta kehtaa julkisesti kukaan sanoa :) Mutta minua tämä on alkanut askarruttamaan, koska alan huomata itsessäni samanlaisia piirteitä ja mielestäni olen silti ihan järjissäni. Olisiko näin, että "hullut" kokevat jotain niin karmaisevaa/herättävää, etteivät enää siitä pysty koskaan palautumaan/unohtamaan mitä kokivat? Tämä on aika pelottava ajatus, mutta olen alkanut tulla siitä melko vakuuttuneeksi. Usein esimerkiksi aaveen nähnyt saattaa ajautua mielenvikaiseksi ja tästä on olemassa lukuisia esimerkkitapauksiakin.
Mieletön kysymys?
Marko0li0
221681
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Ei tämä luonnollisestikaan päde kaikkiin kuten ihmisiin, joilla luonnostaan on jokin hermostollinen sairaus tms.
>>Ovatko ns. hulluiksi leimatut itse asiassa muita fiksumpia?
Miten se fiksuus määritellään.
Sanoisin että "hullut" ovat muita herkempiä ja sitä kautta traumatisoituneempia.
Olen vahvasti sitä mieltä että monet näyt ovat ihan oikeasti olemassa olevia henkitason juttuja, joita "hullu" ei vain osaa kontrolloida. Tällöin hullun ja selvänäkijän ainoa ero on, että selvänäkijä osaa sulkea tuon aistin silloin kun ei sitä halua käyttää. Joku muu herkkä ei siihen pysty, mikä johtaa siihen että hän pelkää koko ajan eli ei pysty nukkumaan jne. joka tietysti johtaa järkkymiseen. Tuota herkkyyttä voi sitten tappaa lääkkeillä, joita siis kannattaa käyttää, jos ei muuten pysty elämään normaalia elämää.
Tämä olisi hyvä ottaa huomioon jos harrastaa paljon henkisiä juttuja. Pitää edetä hitaasti, jotta jalat pysyvät maassa ja järki päässä.
-Pete
Toissa iltana aloin kuulla epänormaalin paljon ääniä. Niitä tuli kaikkialta, mutta yleensä aina sähkölaitteista. Ne olivat kaikkein useimmin hyvin vihaisia ja kiroilevia kuiskien nimeäni lähes jatkuvasti ja konserttonakin. Yhden kerran jopa komerosta hirvittävänä karjaisuna tai astiakaapista.. Olen ihan ymmälläni, mistä tämä moinen saattoi johtua minä kun en mielestäni ole tehnyt mitään pahaa / omituista. En usko edes kuvitelleeni tätä mitenkään. Ehkä pari ääntä voisikin, mutta sitten kun ne alkoivat selkiytymänä niin huh... En toivo moista kenellekään ja sinä iltana meni kyllä myöhään ennen kuin tohdin mennä nukkumaankaan ja vaistomaisesti aloin rukoilemaankin.
Rukous auttaa niin moneen.
Ensimmäiseksi kuitenkin;
Kokeile olla rohkea ja karjaise: Turpa kiinni ja hävitkää!
Voit myös kokeilla lausua voimakkaalla ja tahtoa täynnä olevalla äänelläsi; Abi male spiritus! (Mene pois pahahenki)
Matt. 4:10 katolisessa kirkossa käytetty loitsu pahojen henkien karkoittamiseksi.
Tämä loitsu on hyödyllinen jokaiselle jolla on taipumusta psykismiin ja mediumisuuteen.
Tätä loitsua on vuosisatoja käytetty
Jannaa...ne tosiaan kayttavat sahkolaitteiden "mekaanista sahkoa" hyvakseen ottaakseen sinuun yhteytta.
Itseni ollessa kyseessa erilaiset ilmiot imevat minusta itsestani biosahkoa, jota kayttavat hyvakseen voimistaakseen itseaan.
En ole mikaan "saarna-heikki", mutta ehka sinun tosiaan kannattaisi panostaa rukoiluun tavallista enemman.
Mekaanisella sähköllä ja biosähköllä.
Eikö kaikki sähkö ole pohjimmoiltaan elektonien liikettä (ainakin virta). Paitsi tietysti sähkömagneettinen kenttä, jonka välitäjäkvantti on fotoni?
Voisitko selittää, kun en ymmärrä.
Kuule, et arvaakaan, kuinka moni kokee; näkee ja kuulee kaikenlaista "selittämätöntä", mutta ei hiisku siitä sanaakaan. Emmehän halua "hullun" leimaa.
Fiksummat ihmiset ajattelevat hyvin paljon ja syvällisesti. Jotkut yrittävät järkeistää kaiken, sillä kaikenhan pitäisi olla järjellä selitettävissä. Kuitenkaan tämä maailma ei ole niin yksoikoinen ja kuka tämän maailmamme täydellisesti ymmärtää?
Kun sitten kuulee jotain ääniä tai silmä näkee jotain outoa, sekin yritetään kääntää väsymyksen piikkiin; selittäen univelalla, huumaavilla aineilla, aistiharhalla jne.
Käytämme aivoistamme 5-10%, siis 90-95% jää käytön ulkopuolelle. Tuleeko joskus aika, jolloin käyttöprosentti on 11-25% ja millaiset mahdollisuudet ihmisellä silloin tulee olemaan? Onko kuudes ja seitsemäs aisti vahvempi jne? Entä jos pääsisimme kurkistamaan salattuihin aivosoluihin, mitä sieltä löytyisikään; kenties muistoja edellisistä elämistä tai rinnakkaismaailmankaikkeudessa tapahtuneita muistoja. Oppisiko joku sävelkorvaton muusikoksi ja joku siivooja (väheksymättä siivoojia) insinööriksi? Kehittyykö ihmisestä joskus tulevaisuudessa superihminen, eli aivojen käyttöjärjestelmästä löytyy kaikki taidot jne.? Mene ja tiedä... Kaikki on yhtä illuusiota? Entäpä jos me itse luomme maailmamme ja olemme itse myös pahimpia demonejamme (sitähän me olemmekin) ja asetamme esteitä kehityksellemme ja "juutumme juoksuhiekkaan"?
Kun tapahtuu yliluonnollista, se herättää meissä pelkoa. Pelko on pahasta. Kaikki outo ja epäilyttävä ei tunnut hyvälle. Itsesuojeluvaisto nousee pintaan. Haluamme kieltää, koska kaiken normien ja sääntöjen mukaan yliluonnollista ei ole olemassa (vaikka kuitenkin on). Kuitenkin tapahtuneesta herää epäilys: Jospa sittenkin! Seuraa tressi ja fustraatio. Ristiriitaiset ajatukset ja tunteet täyttävät pään ja kaikkien päät eivät sitä kestä.
Mitä tulee itse "hulluun" ihmistyyppiin, niin kaikki on suhteellista. Nerot tunnetusti ovat "hulluja" tai toisinpäin, kummin vain haluat asian sisäistää. On vaikea vetää rajaa hullun ja "normaalin" välille ja eikös meistä jokainen ole omalla tavallaan vähän hullu, joskus ainakin. Pitäisikö kaikkien olla samalla muotilla tehty? Miten tylsä maailma silloin olisikaan.
Jos itse kuulisin ääniä, niin nyt tuli juuri sellainen ajatus, että pitäisi yrittää keskustella "äänen kanssa". Kysyä kenelle ääni kuuluu ja miksi tunkee pään sisälle? Mitä tahtoo jne, mutta pitää myös muistaa, ettei mene tottelemaan ääntä. Monet murhamiehet ovat selitelleet tekojaan: "Ääni käski".
Itse olen kuullut väsyneenä nukkumaan mennessä yhden ainoan sanan: "Idiootti!" (Naisääni) joka kuiskattiin vähän niinkuin korvaani. No sanoin takaisin: "Ite oot! Ja nyt turpa kiinni! Mä nukun!" Sen koommin ei ole ääntä kuulunut... Ehkä se ääni ajatteli, et ton kans on turha olla yhteydessä kun se on noin "idiootti" ja töykee...
Mitä kaikkea tämä maailma kätkeekään? Loppujen lopuksi tämä elämä alkaa tuntua jännältä ja odotan oikein, koska ääni haukkuu minua seuraavan kerran.
Jos alkaisi kuulla ääniä enemmälti, niin eikös olisi hauskaa; ei tarvitsisi hakea juttukaveria tai säästäisi puhelinlaskuissa kun voisi keskustella äänen kanssa, joka tulisi pään sisältä tai ainakin kuulisi sen, vaikka muut eivät.
Voisi mennä kauppaan ja kysyä "ääneltä"; Siniset vai punaiset farkut? Ääni kuiskaisi: Ei ainakaan noita punaisia, niissä näyttäisit idiootilta. Tai ääni sanoisi: Eiii, ei noita punaisia farkkuja tai mä katoon.
Viinaan menevä henkilö voisi sanoa: En minä halunnut ottaa yhtää ryyppyä, mutta kun tuo ääni koko ajan manku ja manku, eikä sitä jaksanut kuunnella, niin ajattelin sitten että se on parempi juottaa hiljaiseksi.
Kun ajaisi ylinopeutta ja joutuisi tutkaan, niin voisi poliisille tokaista; En minä ajatellut ajaa näin lujaa, mutta kun tuo ääni huusi koko ajan: Paina kaasua, paina kaasua, mikä mummo sä olet kun noin hitaasti ajat? Kaasua, kaasua, kaasua, kaasua!
Ajattele, filosofinen ihminen voisi käydä pitkiäkin keskusteluja äänen tai useamman kanssa.
Tenteissä voisi turvautua ääneen ja pyytää ääneltä apua jos joku kysymys olisi liian vaikea itselleen.
Mitkä mahdollisuudet! Miettikääs...
Pitäisi perustaa "Äänet päämme sisällä" -yhdistys ja nimetä kaikki "äänet".
Mutta tässä tapauksessa äänet olivat kyllä sangen ahdistavia ja pahoja. Johtuikohan sitte siitä että pelkäsin? Ja kerrostalossa huutaa keskellä yötä turpa kiinni hmm... Kyllä minä toki jotain siihenkin suuntaan mumisin, mutta eihän se mumina taida mitään auttaa. Joko kunnon karjaisu tai ei mitään :) Joka tapauksessa nyt on ollut onneksi varsin hiljaista. En ole kuullut oikeastaan mitään... Paitsi yhden terävän vihellyksen tänään ihan selkeästi.
Ja että keskustelisi niiden kanssa... No tuota ensin ehkä pitäisi ottaa selvää minkä kanssa yleensäkin on tekemisisssä ja voiko siitä olla haittaa itselle. Mutta ei missään nimessä kannata ainakaan kuunnella niiden neuvoja se on tosi. Yksi nuoren miehen ääni nimittäin silloin toissayönä sanoi aika painokkaasti kirosanan ja "TAPA". Se oli aika karseeta. Mutta koitetaanpa orientoitua siihen, että oppisi olemaan pelkäämättä kaikkea omituista.
Hei - hyvaa tekstia tosiaan!
Itse olen (kaiken muun mahdollisen) lisaksi kuullut, kun unen ja valveen rajamailla OMASTA paastani (siis sisaltani - minusta) kuuluu MIEHEN KUOLINKORINAA. Tuli vain mieleen tuosta, kun puhuit "aikaisemmista elamista", etta mitas jos meidan kehoihimme on tallennettu muisti aikaisemmista elamistamme. Ja mielestani asia ON niin.
Juuri talla hetkella elamme aikaa, jolloin nama muistivarannot otetaan kuulemma tarvittaessa kayttoon.
Ihmisesta on tarkoituskin tulla ns. "moniulotteinen olento". Elamme suurta muutokseen aikaa planeetallamme.
xxxx
Hassua muuten, etta sinuakin nimitellaan henkimaailmasta. Siis tuo "idiootti"-juttu. Itseani on myos nimitelty ja huoriteltu. Ja olen todellakin "karjunut" takaisin, etta "Suu kiinni!" (aivan kuten sinakin)
Mietin vaan, etta olisivatko pimeyden hemmot suorittamassa tehtavaansa..?
"..etta mitas jos meidan kehoihimme on tallennettu muisti aikaisemmista elamistamme. Ja mielestani asia ON niin. "
Aivan samaa mieltä! :D Ja Robert Monroen kirjan mukaankin näin on. Ja lukuisten astraalimatkaajien mukaan myös. Pakkohan siinä perää on olla, kun hypnoosinkin avulla ovidaan päästä kurkistamaan noihin aiempiin elämiimme. Olen oppinut muuten nyt hallitsemaan noita ääniä jossain määrin että ne eivät ole enää häiritseviä. Tain vain juuri niinkuin täällä neuvottiin, eli olen rukoillut ja osoittanut heille kuka käskee. Kiitos paljon neuvoista! :)
"Mitäs luulette: Ovatko ns. hulluiksi leimatut itse asiassa muita fiksumpia? Ja heidän omituisille jutuilleen löytyy yliluonnollinen selitys, kuten esim. äänten kuulemiselle päässä?"
Joo, tervetuloa kerhoon.;)
Olen itse tullut siihen tulokseen, etta EN voi olla hullu (mita tulee aanien kuulemiseen), koska jos todella olisin hullu, en varmaan pystyisi edes erittelemaan eri vaihtoehtoja tai jotenkin "psykoanalysoimaan" tilannetta.
Koska pyrkiihan sita itsekin sulkemaan ns. "loogiset vaihtoehdot" pois.
Mutta koska minulla on jo aika liuta todisteita henkimaailman olemassaolosta, niin en pida aani-ilmioita muuna kuin yhtena henkimaailman ilmentymana.
MUTTA - on hyva muistaa, etta "tuolla jossain" pyorii myos aika "mustaa jengia", joiden ENSISIJAINEN tarkoitus on TEHDA IHMISESTA MIELISAIRAS/jarkyttaa tata mieleltaan.
Olen itse tormannyt seka Valon hahmoihin etta naihin vahingoniloisiin "henkimaailman paskapaihin"...
Nimittäin myös äitini on noita ääniä kuullut. Vieläpä selkeämmin kuin minä ja useammin kuin minä. Harmillista että näitä pyritään "tukkimaan" usein aina juuri lääkkeiden tuputtamisella tms... :/ Koska juurikin tuo, että pystyn järkevästi edelleen analysoimaan kuulemaani ja kokemaani erottaa minut "tahvosta" joka suunnilleen hyppii seinille äänten takia tms vastaavaa. Ne tuntuu olevan luonnollinen osa ympäristöä... Se, kuka niitä kuulee, tuntuu olevan vain henkilöstä kiinni pitää olla varmaankin mediaalinen henkilö.
Koin itse aikoinaan todella järisyttäviä ilmiöitä. Olin mm. rajan toisella puolella. Sain puhelimessa viestejä asioista, jotka toteutuivat. Olipa todistajiakin. Täytyy sanoa, että se oli todella mieltä mullistavaa aikaa. Pelkäsin tulevani hulluksi. Sitten sain vielä jonkin henki-ilkimyksen kimppuuni. Omat pelkoni olivat paha asia. Ei kannata pelätä mitään. Luottaa vaan Jumalaan. Loppujen lopuksi väsähdin niin pahasti, että kovalevyni leikkasi kiinni. Sekin oli aika jännä kokemus. Olin toisissa ulottuvuuksissa. Järkeni toimi ja osasin pelätä, mutta en oikein pystynyt kommunikoimaan ihmisten kanssa. Sairaalaan jouduin ja sain hullun leiman otsaani. Eipä siksi kaikki taustani tietävät kauhean vakavasti suhtautuisi juttuihini. Paitsi he, joilla on tietoa noista henkimaailman asioista. En ole viitsinyt niistä asioista juuri kenellekään puhuakaan.
"Koin itse aikoinaan todella järisyttäviä ilmiöitä. Olin mm. rajan toisella puolella. Sain puhelimessa viestejä asioista, jotka toteutuivat."
Jep. Henkimaailma osaa kayttaa oikein hyvin nykytekniikkaa halutessaan.
"Olipa todistajiakin. Täytyy sanoa, että se oli todella mieltä mullistavaa aikaa. Pelkäsin tulevani hulluksi. Sitten sain vielä jonkin henki-ilkimyksen kimppuuni. Omat pelkoni olivat paha asia. Ei kannata pelätä mitään."
Jep. Omat pelot ruokkivat "tietynlaista jengia" ja antavat niille aihettaa laittaa "lisaa vetta myllyyn". Ne oikein odottavat, etta joutuisit paniikkiin ja sitten ne voisivat ohjailla sinua haluamaansa suuntaan.
"Luottaa vaan Jumalaan. Loppujen lopuksi väsähdin niin pahasti, että kovalevyni leikkasi kiinni."
Niin. Ei siina sitten auta muu kuin aito rukoilu.
Harmi, etta iela nykyaan niin moni ns. paranormaalia kokenut leimataan "hulluksi".
Pahinta hulluutta on viha, ahneus, kateus, itsensä ylentäminen yms. Todellisuudentajun menetys... mitäpä tämä todellisuus sitten loppujen lopuksi on?
Mutta nuo kokemukseni olivat hyvinkin valaisevia. Huomasin, että henkimaailman kanssa tekemisissä ollessa kannattaa olla ajatuksiltaan puhdas ja nöyrä. Helposti kihahtaa kunnianhimo yms. nuppiin. Turha kuvitella, että pitkän päälle pystyisi pitämään niitä henkimaailman otuksia talutusnuorassaan. Pimeys houkuttaa pimeyttä. Kai se pahin pahuus tosiaan asustaa meissä ihmisissä. Se ns. musta jengi on vain jotain eksyneitä, ilkeitä ja keppostelevia sieluja yms.
"Pimeys houkuttaa pimeyttä."
Samaa mielta!
"Kai se pahin pahuus tosiaan asustaa meissä ihmisissä. Se ns. musta jengi on vain jotain eksyneitä, ilkeitä ja keppostelevia sieluja yms."
Kylla meissa ihmisissa on ikaankuin "ohjelmoitu perisynti" tai miksi sita nyt haluaakin kutsua. (joka tapauksessa taipumus pahaan)
Ja sita nuo tietyt "pimeyden hemmot" kyttaavat ja karkkyvat. Ne ovat vihaisia, kun ihminen pyrkiikin hyvaan (ja Valon olennot silloin tietysti iloisia) ja kaanteisesti.
Mielestani on kylla selkeasti olemassa Valkeuden enkelit, pimeyden enkelit (joista siis kukaan ei ole edesmennyt ihminen tms.) ja sitten on naita eksyneita, rauhattomia edesmenneita ihmisia.
Niitä pimeyden enkeleitäkin varmaan on. Koin ainakin todella vahvasti jonkin "vahvan" olennon läsnäolon vierelläni aina ennen jotakin ihme tapahtumaa. Se olento puristi sydäntäni tai siltä se tuntui. Olin aivan kuolemankauhuissani.
Varmaan hyvillä enkeleilläkin on vastakohtansa. Kyllähän voima tarvitsee jonkin vastavoiman. Siten kai tämä koko olevaisuus toimii, jännite-eroilla. Ja kai tämä ihmiselämä olisi liian helppoa, eli emme kouliintuisi tarpeeksi, jos pimeällä puolella olisi vain kuolleiden sielut aiheuttamassa kiusaa.
Mutta siitä olen varma, ettei Jumalalla ole vastakohtaa. Nuo kaikki pahikset varmaankin ovat kuitenkin meidän ihmisten "luomuksia". Olen varma siitä, että kaikki mikä on Jumalasta, on hyvää ja täydellistä.
Just joo, samaa mieltä olen, Noitis! Kaikki paha on ollut alunperin meissä ja lähtöisin meistä, kun olemme "kaukana" Jumalasta. Mutta se on jokin jumalallinen suunnitelma, että oppisimme jotain ja kasvaisimme.
Huomasin kantapään kautta, että tuo pimeä jengi kyllä huolehtii siitä, että ihminen munaa itsensä totaalisesti, jos se suinkin saa siihen tilaisuuden. Eli turha kuvitella esim. voivansa todistaa jotain henkimaailman olemassaolosta jollekin yleisölle.
Valitettavasti... Kun yrittää todistaa jotain, he eivät kertakaikkiaan suostu siihen :| Omituista. Tai sitten se on Jumalan tahto, että heidän ei kuulu tietää! Mielestäni jokaisen täytyy se itse oivaltaa ei sitä muuten voi millään uskoa.
Sama periaate tietysti Valon puolella, etteivät ryhdy mihinkään julkisiin esityksiin kenenkään ihmisen maineen ja kunnian kartuttamiseksi. Ja toimivat ehkä mieluummin sattumien ja ihmisten kautta normaalitapauksissa. Mutta kyllä harrastavat materialisoitumisia tarvittaessa. Vähäiselläkin ihmeteolla saattaa joskus olla ihan uskomattoman kauaskantoisia seurauksia, eikä aina välttämättä loppujen lopuksi ihmisten hyväksi. Mieluummin hyvä puoli ruokkii meissä uskoa toisten ihmisten hyvyyteen, kuin vahvaa uskoa ihmepelastuksiin yms.
,jos huomaa ympärillään aistein havaittavia henkimaailmalaisia, kannattaa aina kokeilla tätä: ikäänkuin sydämen kohdalta itsestäsi roiskautat violettia väriä päälleen, negatiiviset, pimeän puolen tyypit ei kestä sitä, ne häipyvät. Valosta olevat eivät violetista katoa. Jos kotona tuntuu olevan levottomia tyyppejä, sama juttu: violettia joka paikkaan....helppo siivous, voi vaikka maata sohvalla.
Valon henkimaailma osallistuu vain puhdistamiseen,puolustamiseen, parantamiseen.....ei pelleilyyn, jota tietynlaiset "näytökset" epäuskoisille on.
terveisin melkein flipannu :)