Sinulle äiti josta tuntuu, että mikään ei luonnistu, jonka vauva itkee normaalia enemmän, syö yöllä vaikka ei pitäisi, ei vielä ryömi tai ole aina yhtä hymyä. Opettele nauttimaan teidän arjesta ja äläkä aina usko että muilla on paremmin. Itsellä takana tosi raskas 7kk:tta ja vasta nyt helpottaa. Vaikkakin lapsi nousee tukea vasten seisomaan ja on sen tiimoilta todella vahdittava, mutta ne raastavat huudot ovat jääneet. Tätä parempaa äitienpäivälahjaa en olisi voinut saada.
Kun lapsi tulee alkaa myös naisen kasvu äidiksi. Minua alkoi helpottamaan vasta sitten kun osasin löysätä omia vaatimuksiani. Annoin mahdollisuuden meidän perheelle ja meidän tavoille, aikatauluille eli meidän "normaalille". Olin jossain vaiheessa niin väsynyt että neuvolakäynneillä vain itkin ja yhden kerran sanoin jopa miehelle että annetaan tämä lapsi pois koska minä en enää jaksa. Mutta jokainen valvottu yö, jokainen rauhoitettu itku tasoitti tietä tälle päivälle. Tuntuu pahalle sanoa että nautin äitiydestäni vasta nyt.
Voimia kaikille äideille!
Kun lapsi tulee alkaa myös naisen kasvu äidiksi. Minua alkoi helpottamaan vasta sitten kun osasin löysätä omia vaatimuksiani. Annoin mahdollisuuden meidän perheelle ja meidän tavoille, aikatauluille eli meidän "normaalille". Olin jossain vaiheessa niin väsynyt että neuvolakäynneillä vain itkin ja yhden kerran sanoin jopa miehelle että annetaan tämä lapsi pois koska minä en enää jaksa. Mutta jokainen valvottu yö, jokainen rauhoitettu itku tasoitti tietä tälle päivälle. Tuntuu pahalle sanoa että nautin äitiydestäni vasta nyt.
Voimia kaikille äideille!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kiitos sinulle siitä! Ja hyvää tulevaa äitienpäivää=)
välillä näitä selvitymiskertomuksia! Kirjoituksestasi on varmasti on apua ja kannustusta samojen asioiden kanssa painiville.
Nautitaanhan tulevasta äitienpäivästä=)
Mukava lukea ettei muillakaan se vauvaelämä niin ruusuista ole. Mutta oikeassa olet, nautitaan silti tästä arjesta, aika kun tuppaa menemään niin nopeasti =)
Tämä sun kirjoitus todella liikutti minua.
Ihanaa äitienpäivää kaikille äideille =)
Onko tutkittu mitää syytä, miksi lapsesi on ollut niin itkuinen? jokin sairaus, allergis tms.? onko edes ikinä epäilty mtn.? Meillä itkujen takana oli allergiat, jotka nyt ajan myötä hävinneet, kun lapsi 3-vuotias.
Neuvola ei alkanut tutkimaan koska mitään muita oireita ei ole ollut kuin itkuisuus?!!. 3:kk saakka diagnoosi oli vain koliikki. Sen jälkeen minulle vain sanottiin, että kyllä se ohi menee. Kuitenkaan en itse epäile allergiaa enkä allekirjoittasi edes koliikkia, sillä meidän perheessä tapahtui niin paljon muutoksia tytön ollessa 1kk vanha, että uskon hänen olleen stressaantunut muutoksista. Mutta koskaanhan en sitä varmuudella tiedä.
Ihanaa, että koet että valoa näkyy tunnelin päässä, vaikka teillä on ollut raskasta. Tämä voi olla monelle toivoa antava kirjoitus, niinä hetkinä kun väsyttää todella... kiitos sinulle, kannustavasta kirjoituksesta. Meillä on käsittääkseni ollut ihan tavallista vauva-arkea hyvine ja huonoine päivineen, ja olen kiitollinen niistä.