Mitä hyviä puolia/huonoja olette kokeneet lapsen syntymäajankohdasta? siis tarkoitan kesävauva/talvivauva jne. meillä syntyi vauva kesäkuussa ja hyviksi puoliksi koin pienen vaatettamisen, pääsi heti ulos, itse olin pirteä kesän valoisuudesta johtuen ja en ollut raskaana enään helteitten alkaessa. Huonoja: aika kuumat kelit oli pikkaiselle viime kesänä, kesä meni vähän "sumussa" pikkaisen tulokkaan kanssa, eipä paljon reissattu ym. ja sit tuli ne koliikkijutut ym. just syksylle kun muutenkin alko syysväsymys iskemään. eli jatkossa ehkä toivoisin syysvauvaa, mikäli haikara toivomuksia kuulee... :)
hyvät puolet
syntymäajasta
8558
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Poika syntyi jouluna 21 pvä.
Huonot puolet just se kauhea pukeminen eikä päässy heti ulos. Itse myös hieman masentuneena kun talvi nyt oli mitä oli. Jouluaatto oltiin sairaalassa, masensi kun olisi kotona halunnut viettää joulun. Ja sitten uusivuosi neljän seinän sisällä kun kaikki muut oli pitämässä hauskaa samoin vappu. Niin ne hyvät puolet juu..tuota noin.. No kesällä poika isompi ja pääsee vaunuissa istuma-asentoon ja muutenkin pääsee enemmän tekemään. Olen kai hieman negatiivinen tällähetkellä kun meinaa masennusta pukata ja vaikeaa löytää hyviä asioita mistään, mutta keksinhän mä jotain hyvääki.
Hyvää alkavaa kesää mammoille!!
Sää et sitten hoksannut sopia lapsen kans sitä syntymäaikaa etukäteen? Meil oli 21. joulukuuta laskettu aika ja joidenkin ultramittojen mukaan 22. pvä, mutta minä sovin poitsun kans, että jouluksi ollaan kotona ja sanoin, että 15. pvä on tultava ulos, vaikka mies vähän Jeesus-lasta tekikin..
Ihan 15. pvä ei tullut vielä ja olin varma, että menee pari viikkoa ylikin, mutta ilman mitään ennakkovaroituksia syntyi 19. päivä. Vähän pitivät jännityksessä, kun bilirubiiniarvot oli koholla ja pitivät sen takia pidempään, mutta aaton aattona kotiuduttiin. Tosin jouluvalmistelut oli sillon viel tekemättä.
Meidän neiti syntyi ihan loppukesästä, ja näin vain hyviä puolia...
Viimeiset 9 viikkoa sujui rennosti, olin ensin kesälomalla ja sitten jäin suoraan äityislomalle:
ei tarvinnut kärvistellä siisteissä työvaatteissa kuumassa konttorissa asiakkaiden kanssa.
Kevyissä kesämekoissa loppuun asti :-) Mökillä pyllerehdin uikkareissa ja
kannoin tuolin järveen ja luin siellä lehteä, ihanaa!
Ei myöskään tarvinnut "kamppailla" ison vatsan kanssa kylmillä
liukkailla talvikeleillä, tukevissa talvikengissä ja kalliissa äitiystalvitakissa.
Syksy oli lämmin, joten saimme lähteä heti kotiuduttuamme ulos.
Olin oikein tyytyväinen loppukesän-/syysvauvaan, suosittelen ;-)
meillä neiti päätti tulla maailmaan vuoden viimeisenä päivänä. :D kyllähän se hiukan ketutti olla uusi vuosi neljän seinän sisällä, kun neiti joutui vielä tehon puolelle, niin en saanut edes olla hänen kanssaan ja katsella raketteja.
Ulos mentiin viikon ikäisenä, onneksi tuli nollakelit niin totuttiin ulkoiluun pian. Mitään huonoja puolia ei minun mielestäni meillä ollut.
eikä tuo vuoden viimeisenä päivänä syntynytkään haittaa, varsinkaan kun mummo, tytön isä ja tyttö ovat syntyneet peräkkäisinä päivinä. :D
Siis marraskuun vauva, lunta tuli kun lähdettiin sairaalaan ja musta märkä maa odotti kotiin palatessa. Synkkää ja kylmää oli, tosin ihan hyvä nyt kesän tullessa vauveli 7-8kk, ei enää niin pienen pieni ja saa maistaa ekan tötterön..
Huonoja puolia en keksi talvivauvassa muutakuin pukemisen, omat raskaustalvivaatteet? ja sen että piti pari viikkoa odottaa, ennen vaunuttelua.
Omasta mielestäni oli kuitenkin ihan mukava olla talvella raskaana. Möhömahaisena sai rauhassa pukea päälle vaatetta ja taas toisaalta liian kuuma ei päässyt tulemaan öisin. Muistankin miettineeni, että "ajatella jos nyt olisi kesä, en saisi varmasti nukuttua yhtään"! sitä kun tuppaa kuumottamaan ihan älyttömästi sen vatsan kanssa. Talvi sattui olemaan omalla kohdallani sen verran leuto, että tarkenin loppuun saakka ulkona pelkällä toppaliivillä ja villapaidalla.
Raitis pieni pakkasilma ulkoillessa oli mannaa (taas sille kuumuudentunteelle).
Ensimmäiset pari kuukautta menee niin "sumussa" varsinkin ekan kanssa, ettet paljon tiedä ulkomaailmasta mitään. Siinäkin mielessä hyvä, ettei kesä soljahda ohitse, vaan saa ne loskaiset kelit skipata kuin vahingossa ylitse. Myös vatsa/kilot ehtii paremmin palautua ennen kesää, jolloin taas olisi kiva pukea vähän pienempiä vaatteita ylleen.
Päivät valostuvat sitä mukaa, kun vauva kasvaa ensimmäisenä elinvuotenaan ja jotenkin se antaa virtaa. Kevät-kesällä on jo aika ihana fiilis, kun ehkäpä vaikeasta alusta on päästy.
Tulevana kesänä vauva-arki on jo niin rutiinia, että siitä osaa nauttiakin. Vauva ei ole enää liian pieni matkustamaan ja osaa jo istua yms.
Näin minä sen näen :)
Voin sanoa että Toukokuu on ollut kaikkein ihanin aika saada vauva.lapset Toukokuu 89,Syyskuu 90,Joulukuu 95 ja Elokuu 06
Meil syntyi jouluviikolla ja on nyt 1 v 4 kk. Alus oli tietty ikävää ne paukkupakkaset, kun poika ihan pieni, mut nyt kiva, kun tulee kesä ja poika sopivassa iässä tekeen kaikkea kivaa. 1 v 2,5 kk oppi käveleen (tooooooosi pitkä) ja nyt menee jo lujaa. Kiva ikä päästä tonkiin kaikkea ja harjotteleen jo kolmipyörällä, kun kesä tulee (vuoden päästä taitaaki mennä jo polvet suussa, siksi paljon pituutta on kertynyt). On vielä jousimies, joiden kans äidin pitäs tul hyvin toimeen...
Mutta ennen kaikkea musta on hyvä se, että 9-kuisesta on ollut ihan rutiinilla potalla, niin nyt kun ilmat lämpenee, niin voi jo heittää vaipat pois kokonaan ja opetella päiväkuivaksi. Itse olin 1 v 2 kk päiväkuiva harsovaipoilla, niin ei kai liikaa vaadittu 1,5-vuotiaaltakaan.