Oon jo vuosia ajatellut itsemurhaa silloin tällöin. Nyt on kuitenkin sellainen jakso päällä jolloin todella aion toteuttaa sen. Suunnitelman kirjoittaminen ylös, ja varsinkin muille ihmisille, helpottaa siinä pysymistä. Viimeset pari päivää olen ollut aidosti onnellinen pitkään aikaan, koska olen valmis. Tuntuu että tämä on tarkoitukseni.
Aion kuitenkin vielä herkutella. Valmistan huomenna esimerkiksi täytekakun, paistan pihvejä, kaapeissa ja pakastimessa on vaikka mitä jne.
Koko omaisuuteni annan hyväntekeväisyyteen.
Aion kuitenkin vielä herkutella. Valmistan huomenna esimerkiksi täytekakun, paistan pihvejä, kaapeissa ja pakastimessa on vaikka mitä jne.
Koko omaisuuteni annan hyväntekeväisyyteen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Itsemurha ei ole koskaan oikea vaihtoehto. Mieti ihmisiä jotka jäävät kaipaamaan sinua. Vinkki: Kokeile Jeesusta.
Itsemurha on oikea vaihtoehto jos ei halua elää. Jokaisella on oikeus hengittää tai olla hengittämättä.
Ei tule ketään mieleen joka voisi kaivata minua, joten mitä tässä miettiä? Eikä kuolema yleensäkään kysele että sattuuko joku ihminen kaipaamaan sua. Jeesus ei myöskään kiinnosta, sillä vuosien kokemuksieni mukaan itsesuggestio ei ole kovin kestävä vaihtoehto. Oon kuluttanut itseni loppuun sen kanssa.. ei sellainen ole mitään elämää.
Olen aivan varma, että kaikkia kaipaisi joku, vaikkei se aina päällepäin näkyisikään. Ei sinun ole pakko elää, mutta mitä jos huomenna kaikki olisikin paremmin? Saisit lottovoiton, joku saisi sinusta kaverin? Kannattaako riskinotto epävarman tulevaisuuden vuoksi?
"Olen aivan varma, että kaikkia kaipaisi joku, vaikkei se aina päällepäin näkyisikään."
Mutta siitä huolimatta ihmisiä kuolee. Mitä merkitystä kaipaamisella on tässä asiassa? Ja enhän mä hitto edes tiedä kelle antaisin kirjeen, jossa pyydän mihin tuhkani sirotellaan. Yhtä hyvin voisin antaa sen sinulle. Antaako se sulle kuvaa siitä, kuinka moni ihminen edes tietää mut nimeltä?! Tai kunka monta läheistä ihmistä mulla on?
"mutta mitä jos huomenna kaikki olisikin paremmin?"
Oon kokeillu vuosia elää paremmassa huomisessa mutta ei se ole sen mukavampaa kuin ankea nykyisyyskään. Enkä enää luista tästä päätöksestä, sillä oon jo valmistellu joitain asioita. Oon tehnyt sellaisia päätöksiä ja ratkaisuja lähellä olevaa kuolemaa ajatellen, että jo pelkästään ne tekisivät loppu elämästäni todella hankalan. Osaksi olen tehnyt muutaman sellaisen päätöksen siksi, että on helpompi tehdä itsari jos pahentaa asioita entisestään.
Mitä ihmettä tarkoitat riskinotolla? Itsemurha ainakin on kaikkea muuta kuin riskinotto. Vihdoinkin jotain varmaa ja pysyvää. Odotin tänne kirjoitettuani, että keksiskö joku hyvän syyn miksi ei kannata tehdä itsaria. Sellaista vain ei ole.
Jos se on päätöksesi, voin sanoa vain hyvästit. Suuntaa kohti valoa :)