onko tietoa/kokemuksia sukulaissijoituksista,ja nimenomaan sellaisista,joissa lapsi on alunperin sijoitettu ulkopuoliseen perheeseen,josta halunnut pois koko ajan.minä,lapsen äitinä olen huolissani,epätietoinen kaikista lapseni asioista,samoin koko suku.nyt lapseni kummitäti (isosiskoni) haluaisi ottaa poikani luokseen,saisi asiat vihdoin järjestymään ja mahdolliseksi että voisi ryhtyä sijaisvanhemmaksi.
sossun mielestä idea ei ole hyvä,koska lapsen "rajat
hämärtyvät" ja minä pääsisin helpommalla,kun tuntisin turvallisuutta,että lapsellani on hyvä olla,eli kautta rantain ilmaistuna,että heittäisin elämäni ja tavoitteeni ilmaan ja alkaisin elämän,jonka vuoksi lapsi alunperin huostaanotettu.poika on nyt 9v. sisareni lapset 11v ja 15v. sisareni on lastensa kanssa keskustellut asiasta,ja nämäkin olisivat valmiit "ottamaan" serkun luokseen.
mitä minun on siis tehtävä,jotta saisimme pojan siskoni luokse,kun sossu pistää vastaan?
ai niin,tämänhetkinen sijaisperhe oli laittanut huhtikuussa sossuun s-postia etteivät halua jatkaa sijareina enää toukokuun jälkeen.sossu puhui sijarit ympäri,ja nyt ilmoittivat jatkavansa kuitenkin.minulle ei moisesta meilistä edes kerrottu.sanoin huhtikuun huoltokokouksessa,jossa myös siskoni oli mukana,että tahdon pojan sieltä perheestä pois.
poika on mm. kaksi kertaa sanonut vaarilleen,että hän tappaa itsensä ja aina kysyy,koska hän pääsee takaisin kotiin tai ihan minne muualle tahansa...
olen siis erittäin huolestunut,ahdistunut tilanteesta,jota on jatkunut koko huostaanoton ajan.
eikö lapsen itsemurhapuheet ym. jo kerro siitä,ettei tämä perhe ole lapsen edun mukainen?
tosin sossu jo uhkaili minua,että jos poika otetaan tästä perheestä pois,on seuraava sijoituspaikka jokin laitos...
uskomatonta! eikö sukulaissijoitus ole paras ratkaisu ja etu kaikille?
oma kuntoni ja motivaationi ovat kasvaneet huimasti,elämäntapani muuttuneet,kunnon lääkitys sairauteeni auttaneet.haluaisin olla toiveikas,että saan lapseni takaisin edes lähivuosina,ja eläisimme normaalia hyvää arkea.
paha keskittyä itsensä hoitamiseen,niinkuin joka paikassa toitotetaan,koska rintaa puristaa ja ahdistaa huoli pojasta.
kertokaa,mitä tehdä...?
sossun mielestä idea ei ole hyvä,koska lapsen "rajat
hämärtyvät" ja minä pääsisin helpommalla,kun tuntisin turvallisuutta,että lapsellani on hyvä olla,eli kautta rantain ilmaistuna,että heittäisin elämäni ja tavoitteeni ilmaan ja alkaisin elämän,jonka vuoksi lapsi alunperin huostaanotettu.poika on nyt 9v. sisareni lapset 11v ja 15v. sisareni on lastensa kanssa keskustellut asiasta,ja nämäkin olisivat valmiit "ottamaan" serkun luokseen.
mitä minun on siis tehtävä,jotta saisimme pojan siskoni luokse,kun sossu pistää vastaan?
ai niin,tämänhetkinen sijaisperhe oli laittanut huhtikuussa sossuun s-postia etteivät halua jatkaa sijareina enää toukokuun jälkeen.sossu puhui sijarit ympäri,ja nyt ilmoittivat jatkavansa kuitenkin.minulle ei moisesta meilistä edes kerrottu.sanoin huhtikuun huoltokokouksessa,jossa myös siskoni oli mukana,että tahdon pojan sieltä perheestä pois.
poika on mm. kaksi kertaa sanonut vaarilleen,että hän tappaa itsensä ja aina kysyy,koska hän pääsee takaisin kotiin tai ihan minne muualle tahansa...
olen siis erittäin huolestunut,ahdistunut tilanteesta,jota on jatkunut koko huostaanoton ajan.
eikö lapsen itsemurhapuheet ym. jo kerro siitä,ettei tämä perhe ole lapsen edun mukainen?
tosin sossu jo uhkaili minua,että jos poika otetaan tästä perheestä pois,on seuraava sijoituspaikka jokin laitos...
uskomatonta! eikö sukulaissijoitus ole paras ratkaisu ja etu kaikille?
oma kuntoni ja motivaationi ovat kasvaneet huimasti,elämäntapani muuttuneet,kunnon lääkitys sairauteeni auttaneet.haluaisin olla toiveikas,että saan lapseni takaisin edes lähivuosina,ja eläisimme normaalia hyvää arkea.
paha keskittyä itsensä hoitamiseen,niinkuin joka paikassa toitotetaan,koska rintaa puristaa ja ahdistaa huoli pojasta.
kertokaa,mitä tehdä...?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ensi vuoden alussa voimaan tulevaan uuteen lastensuojelulakiin on kirjattu, että aina on ensin tutkittava, onko sukulaissijoitus mahdollinen. Muistuta sossuja tästä. Minusta pojan itsetuhouhkailut on otettava erittäin vakavasti. Voisiko poika puhua vaikka koulupsykologin tai jonkun muun kanssa asioistaan, eli siis jollekin "vieraalle"?
Ymmärrän kyllä sossunkin näkökannan (työskentelen itse alalla), he pelkäävät että et anna sisaresi perheen elää normaalisti, vaan sekaannut joka asiaan. Mutta jos saat sossun vakuuttumaan, että yrität saada itsesi sellaiseen kuntoon, että poika voi sitten muuttaa sinun luoksesi, ei näin sivusta katsoen pitäisi olla ongelmaa. Kotiin palautuminen ainakin varmaan sitten sujuu helpommin.
Minun lapsenlapseni ollaan huostaanottamassa ja olen alusta alkaen ollut ehdoton, että hänet on sijoitettava meille.
Toivon jaksamista niin sinulle, pojallesi kuin myös siskollesi.
ahdistaa kun lapsi on sijoitettu perheeseen, joka ei halua olla sijarisperhe tai mitä nyt heidän lopettamisuhkailuunsa lienee sisältynytkään (raha?). Vaikka toisaalta mitään muita todisteita perheen sopimattomuudesta sijariksi ei tarvittaisi kuin tuo lapsen voimakas pois haluaminen sieltä. Vai on sitä taas lasta kuunneltu sijoitusasioissa!!!!
En voi olla sanomatta tähän väliin, että sossujen puheet lapsen kuulemisesta ovat täyttä potaskaa!
Olin mukana siinä ryhmässä vanhempia, jotka esitimme uuteen lakiin tätä läheisneuvonpitoa, ts. selvitetään ensin, onko lähipiirissä henkilöä, joka on kyvykäs/halukas ottamaan lapsen luokseen. Se on lapsen kannalta ehdottomasti parempi vaihtoehto kuin sijoittaminen vieraalle, siitä huolimatta, että sijarit kirjoittelevat paljon vastustavia kirjoituksia - totta kai - tästäkin asiasta.
Kaksi tärkeää asiaa, joilla vetoat sossuun, ovat tuo sijareiden lopettamisuhkaus ja lapsen mielipide asiasta. On se helkkari, että lapsia pakotetaan olemaan tuollaistenkin luona, jotka eivät edes itse tiedä ollako vai eikö olla sijaishoitajia. Mistä noita tolloja riittääkin sijareiksi?
No tuo rajat hämärtyvät juttu nyt on tyypillistä sossun ennustajaeukkona leikkimistä, että he muka tietävät, miten toinen alkaa jossain tilanteessa käyttäytymään. Eihän tuohon pysty sanomaan juuta eikä jaata, jos sossu on päättänyt olla uskomatta, että käytöksesi pysyy vakaana, niin mikäs tantan päätä kääntäisi? Voithan tietysti yrittää parhaasi, että uskottavuutesi nousisi tantan silmissä ja varmaan sen teetkin. Mutta raivostuttaa niin, että nämä huostiin liittyvät asiat ovat tällaisia MUTUJA, SOSSUN HUOLIA, JA MUITA SATUJA.
Sinuna menisin oikeusaputoimistoon ja selittäisit asian siellä. Ennen huostaanottoa soskun olisi pitänyt mainita myös sijoitus sukulaisen luo. Tällöin siskostasi olisi tullut oheishuoltaja. Minä sain tietää tästä mahdollisuudesta lakimieheltäni ja hän oli ihmeissään miksi tälläistä vaihtoehtoa ei mainittu meillä. Meillä on menossa huostaanotonpurku. Eli taistellaan... Olen huono neuvomaan miten pitää menetellä kun joudun itsekkin pyytämään apua, mutta toivottavasti joku muu osaa kertoa tarkemmin oheishuoltajuudesta.
huostaanoton tapahtuessa,poikani oli ensin kesän isäni luona,mutta hän ei voi sitoutua hoitamaan pitkiä aikoja,omista syistään.siskoni olisi jo tuolloin ottanut poikani luokseen,mutta hänen miehensä ei suostunut.nyt he ovat eronneet ja kaikki järjestyisi meidän puoleltamme.
Juuri näin sossussa ajatellaan,että joko sisareni huomaisi yhtäkkiä minunkin "asuvan" heillä,tai sitten laistaisin tapaamisia..ÄLYTÖNTÄ! enhän niitä nytkään laista sossun tai sijaisperheen takia,vaan siksi etten halua lapseni pettyvän ja kova halu itselläkin tavata.ja näin oli sossutäti itse sanonut siskolleni.
selvästi kaksijakoista tämä sossujen ajattelu.
vetoavat siihen,että alunperinhän vaarilla tai siskollani ei ollut mahdollisuutta ottaa lastani.
no...elämä ja olosuhteet muuttuvat!
en tiedä mitä näyttöä vielä vaaditaan minulta,mutta paljon olen muuttunut,ja elämäni myös.
nyt kun nämä itsemurhapuheet tulivat selville ja isäni siskoni ovat käyneet kertomassa pienistä ja suurista ongelmista/asioista,mitä perheessä on,alettiin asiaa hieman tutkia.minun sanojani ei siellä oteta vakavasti.
nyt vapun jälkeen siellä on käyneet kaksi sos.työntekijää tapaamassa lastani,ja leikin avulla (kortit ja nuket..huoh)ottavat selvää miten lapsi voi.
kai minun täytyy ensi kerralla kun hän tulee luokseni,pyytää sos.täti meille kylään ja sanoa pojalle,että kerro totuudenmukaisesti kaikesta mitä siellä on huonosti.
vaan tuskin ottavat sitäkään todesta.
eli lasta ei kuulla oikealla tavalla.tuollaiset "leikit" voi tulkita monin eri tavoin.
sossumme on niin selvästi perheen puolella,ettei näkyvämmin voisi olla! vai pelkääkö hän kenties tehneensä väärän valinnan tms?
minä en ainakaan häntä ole syyttänyt,koska ennustajiahan emme ole kukaan.paitsi hän tosiaan luulee nyt olevansa,koska pitää minua tyhmempänä ja kyvyttömämpänä kuin olenkaan.
en minä antaisi "rajojen hämärtyä",vaan asiat olisi tehtävä selkeiksi lapselle ja aikuisille.
ja minulla ja siskollani on erittäin hyvät välit,osaamme todellakin kommunikoida :)
hän kyllä sanoisi minulle,jos "sekaantuisin" liikaa asioihin tai alkaisin hyppäämään joka päivä kylässä.
outoa on sossun ajattelu.sukulaissijoitus kohottaa
lapsen identiteetin vakautumista sekä nostaa omanarvontuntoa ja itsetuntoa,kun lapsi ei koe olevansa ylimääräinen perheenjäsen,kuten meidän tapauksessamme.
otan kiitollisena lisää neuvoja ja kokemuksia vastaan.
toivon myös jo vastanneille,että myös teidän asianne menisivät parhain päin..
Huoltosuunnitelma on pitänyt myös tehdä teidän perheelle ja siitä on käytävä ilmi
ne asiat ja seikat mitä sossu haluaa että teidän perheessä muuttuu
sekä myös ne keinot mitä käytetään,
jotta huostaanoton syyt poistuvat perheestänne.
" ....«Huoltosuunnitelma» laaditaan yhdessä asianomaisten kanssa.
Huoltosuunnitelmaan kirjataan
ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan
sekä keinot ja arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan.
Suunnitelmasta on myös käytävä ilmi,
kuinka usein suunnitelma on tarkistettava.
Huostaanotettua tai avohuollon tukitoimena sijoitettua lasta koskevaan huoltosuunnitelmaan kirjataan lisäksi
sijoituksen tarkoitus ja tavoitteet,
erityisen tuen ja avun järjestäminen lapselle,
hänen vanhemmilleen ja häntä hoitaville ja kasvattaville henkilöille
sekä se,
miten yhteistoiminta ja yhteydenpito
lapsen vanhempien ja muiden hänelle läheisten henkilöiden kanssa toteutetaan
ja se, miten jälkihuolto toteutetaan. (15.6.1990/546)
Huoltosuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa erillisellä hoito- ja kasvatussuunnitelmalla.
...."
lausunto
HUOSTAANOTTOON
ELI ÄÄRIMMÄISEEN TOIMENPITEESEEN LIITTYEN
(M. Karttusen kysely koski tsunamiin liittyvien orpojen kohtaloa).
Hyssälän vastauksesta osa
Marjukka Karttunen /kok, tsunamiorpoihin liittyen:
"......Lastensuojelulain mukaisissa huostaanottotilanteissa lapsen elämäntilanne ja olosuhteet poikkeavat usein orvoiksi jääneiden lasten tilanteista hyvinkin paljon.
Lastensuojelutoimenpiteistä äärimmäiseen
eli huostaanottoonhan
joudutaan yleensä sen vuoksi,
että lapsella ei ole hänestä huolehtimaan kykeneviä
läheisiä sukulaisia
tai muuta läheis- ja tukiverkostoa,
eikä lapselle löydy huoltajaa lähipiiristä.
Voimassa oleva lainsäädäntö sisältää jo nykyisellään kysymyksessä esille tuodut periaatteet lapsen hyvinvoinnista huolehtimisesta. Lastensuojelulaki ollaan kuitenkin uudistamassa tällä hallituskaudella. Kokonaisuudistusta valmisteleva työryhmä on juuri aloittanut työnsä, ja tavoitteena on saada hallituksen esitys aikaan ensi vuoden keväällä, niin että kokonaisuudistus voisi tulla voimaan vuonna 2007. Uudistus on osa käynnissä olevaa laajaa lastensuojelun kehittämisohjelmaa. Tässä yhteydessä selvitetään kokonaisuutena lapsen edun mukaisten toimintamallien varmistaminen.
Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 2005
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä"
Tälläinen !!!KÄSITYS!!!! Liisa Hyssälällä
on ollut lastensuojelusossujen toiminnasta .......!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
kiitos hyvistä vastauksistanne ja neuvoista.
jäin siltin vielä kaipaamaan kokemuksia,tietoa siitä,miten onnistunee nimenomaan sijaisperheen vaihto,tässä tapauksessa vieraasta perheestä takaisin oman suvun luokse,eli sukulaissijoitukseen?
alunperinhän "kartoitettiin" mahdollisuus sukulaisten luo sijoituksesta,jolloin isälläni tai sisarellani ei ollut mahdollisuutta ottaa lastani luokseen.
mutta nyt asiat ovat muuttuneet ja sisareni todella haluaisi poikani luokseen,mutta sossu pistää vastaan.
eli onko tietoa nimenomaan tällaisista mahdollisuuksista? onko kellään kokemusta,että näin olisi käynyt? ulkopuolisesta sijaisperheestä sukulaissijoitukseen?
edun nimissä (lapsen lausunnot itsetuhosta sijaisperheen vuoksi, nauhoita vaikka.
siskosi ja hänen lastensa halukkuus sijoitukseen, tehkää vaikka asiasta kirjalinen paperi) sijoituspaikan muutoksen lapsen lähisukulaiselle.
Tee pyyntösi kirjallisena huoltosuunnitelman tarkistamisesta sosiaalitoimistoon.
(tämä on ehdotus, ei kokemusta)