Miksi aikuisten täytyy ryhryä leikkimään teini-opiskelijaa. Uuteen ammattiin, joo, joo, ymmärrän aikuisopiskelun vain terveydellisistä syistä!
ei, ei ja EI
kasipallo
161256
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Mutta onneksi sinun ei tarvitse kaikkia asioita ymmärtääkään!
Jatka vain tämän (ja oletettavasti monen muunkin) sinulle vieraan asian pohtimista,luulen että niitä pohdittavia asioita sinulla riittää.
Juu niin "ihmeellistä asiaa" kentie löytänyt "uuden ulottuvuuden" kuin pikku ipanat konsanaan, hyppikää nyt jo kolmiloikkaa!
ei ole tarjolla, niin täytyy mennä lasten kanssa kouluun.
Kyllä sinulle sitten aikuisena näitä elämän tavallisia aikuisten asioita tulee ymmärrettäväksi, älä vielä murehdi aikuisten ongelmia.
Taidat olla itse sellainen tyyppi, joka on täysin kypsynyt
omaan nykyiseen ammattiinsa, mutta ei uskalla tai pysty lähtemään
opiskelemaan itselleen uutta, kiinnostavampaa ammattia?
Onhan se usein ihan ymmärrettävääkin, jos on asuntolainat ym.
niskassa, eikä ehdi edes osa-aikaisena opiskelemaan.
Usein kyse on kuitenkin pelkästä mukavuudenhalusta.
kun on se
säännöllinen palkka, niin siitä ei halua tinkiä pätkääkään,
vaan mielummin riudutaan siellä kamalassa työssä.
Jep jep. Parempihan se on painaa seuraavat 20-30v ammatissa
jossa ei enää lainkaan viihdy, kuin että uhraisi muutaman
vuoden uuden ammatin opiskelemiseen? Kuka sitä paitsi on
sanonut, että aikuisopiskelijat jotain teinejä leikkisivät?
Aivan yhtä aikuisesti he voivat käyttäytyä, olivat sitten
työläisiä, työttömiä tai opislelijoita.
Itsekin luultavasti tulen opiskelemaan aina silloin tällöin
työurani aikana. Luultavasti ihan vaan yksittäisiä kursseja
jossain avoimessa yliopistossa, mutta voisihan sitä joskus
vielä jatko-opiskella lisensiaatiksi tai tohtoriksi.
No mikä siinä niin sua mättää? Kertoo hän tarkemmin, rupes niin uteliaisuus vaivaamaan näin aikuis"teini"opiskelijana.
Oikeesti HERÄTKÄÄ!!!!!!!! Onko kellään käynyt mielessä paljonko se ns TOINEN OSAPUOLI PERHEESTÄ (onko sellaista enää olemassakaan) joutuu tekemään töitä kun SE TOINEN VEEEE OPISKELEE!! Hitto opiskelkaa ihmiset silloin kun kuuluu!! Itse olen täysin tyytyväinen omaan työhöni/asemaani eikä sitä ole kenenkään TOISEN TARVINNUT RAHOITTAA!!!!!!!! Siellä joku epäili etten voi/kykene/uskalla opiskella. En näe tarvetta. Työ tekijänsä opettaa ja hitto tienaan paremmin kuin moni super koulutettu. Pilatkaa vain perheenne jne oman edun tavoittelun nimissä!!!!!
Niinpä niin. Kun itse viime syksynä aloitin opiskelun, asia luonnollisesti meidän kahden aikuisen ihmisen perheessä puhuttiin läpi. Ukko aikoi hoitaa himan sillä aikaa ja niin on tehnyt.
Minun koulutuksen maksaa Kela kun minulla on useita diagnooseja, joidenka takia en voi tehdä töitä, joita tein ennen.
Maksan edelleen omat osani laskuista ja niin edelleen. Meillähän ovat menot jopa pienentyneet, kun en syö kotona kuin viikonloppuna.
Työikää on vielä jäljellä ja nyt kun saan uuden helpomman ammatin voin vielä tehdä työtä ja olla jopa tyytyväinen siihen.
Jos tämä on itsekästä/oman edun tavoittelua niin olkoon.
Palkkaa haluaa moni lisää, moni aikuinen opiskelee siksi että ei ole vielä ammattikoulutusta ja sillä takaa useinkin paremmin että pysyy ammatissaan tai sitten toisessa jos vaihtaa samalla alaa.
Ei mee läpi. Aivan turha selittää. Toisten kustannuksella kuitenkin opiskelette!!!!
Mun käsittääkseni normaalissa ja onnellisessa parisuhteessa kommunikoidaan suht. säännöllisesti ja kaikista molemmille tärkeistä asioista.Ja asioista voidaan yhdessä sopia ja tehdä ehkä kompromissejakin niin että molemmat ovat tyytyväisiä.Eikä laskeskella kuka elää kenenkin siivellä.
Ilmeisesti näin ei kuitenkaan ole kaikissa parisuhteissa (niiden normaaliudesta tai onnellisuudesta en löisi nyt vetoa)?
Pitäiskö sun vielä vähän aikuistua ja odottaa että saat ihan oikean parisuhteen?
niinpä niin. Tulkitsit väärin, en valita tai selitä. Tilanne vain on se ettei aikuisopiskelussa ole mitään järkeä.
Mulla on opintoja jäljellä enää yksi lukukausi. Koko opiskelujen ajan olen asunut "nössö miehen " siivillä, mutta heti kun valmistun ja saan työpaikan aion hänet jättää. Mies itse piiritti mua aikoinaan ja lupasi kuut ja taivaat, enkä voi kieltää pajon olen häneltä saanutkin. Toki olen hänelle kiitollinen tästä kaikesta, mutta loppuelämääni en aio hänen kanssaan viettää.
olet erittäin törkeä!!
kuuluu,kuka opikelee ja mitä.lukee jotenkin rivien välistä että SINUN MIEHESI ei ole antanut sinun alkaa opiskeleen .harmi,koita kestää katkeruus,mut me opiskellaan ja 43.v iässä.
No onhan se järkevämpää opiskella jollei töitä omalta alalta saa, tuskin sinäkään kannatat siirtymistä sosiaalihuollon elätettäväksi? eiköhän pariskunnat ole puhuneet asian selväksi jos toinen päättää lähteä opiskelemaan...joten te kaikki aikuisopiskelijat,jatkakaa samaan malliin!!!!!
Jäin ensimmäistä kertaa työttömäksi 43-vuoden iässä. Ensimmäistä kertaa minulla oli mahdollisuus miettiä, mitä haluan tehdä lopulla puolella työelämästäni. Mielessäni oli pyörinyt "alan" vaihto jo parin vuoden ajan. Omalta alaltani olisin saanut heti töitä, mutta päätin ryhtyä ns. aikuisopiskelijaksi työvoimakoulutuksen kautta, kun vielä taloudellisestikin se oli mahdollista.
Alan vaihto aikuisiässsä voi olla joissakin tapauksissa järkevää, ei pidä tuomita ja syyttää ihmisiä siitä, varsinkaan kun ei tiedä kaikkia puolia. Meitä ihmisiä on onneksi erilaisia ja elämä ei koskaan ole yksi yhteen. Toivottavasti kasipallo saat katkeruutesi purettua pois, vaikka tällä palstalla ja toivon, että saat elämääsi sisältöä ja iloa sekä suvaitsevaisuutta.