Meidän 4 kk tyttö rutisee ihan alituiseen enemmän tai vähemmän. Ainoastaan sylissä on tyytyväinen ja sillonkin pitäisi koko ajan kävellä ja jonkin aikaa jaksaa olla leikkimässä "leikkikaaressa" mutta muuten ei oikeestaan ole tyytyväinen kuin ihan hetkittäin. Rutina ei vaikuta siltä että olisi nälkä (olen miljoonat kerrat testannut) tai että olisi kipeä kun heti lakkaa melkeen kun ottaa syliin. Myös vaunuissa on hiljaa ja usein nukkuu. On vaan jotenkin tosi raskasta kun koko ajan pitäis kantaa ja olla sylissä eikä mitään saa tehdyksi. Jos annan vaan olla lattialla niin pian rutina muuttuu oikeen huudoksi. Onko tämä nyt jokin paha vaihe vai onko vauva vaan tosi vaativa tapaus? Onko teillä vastaavaa? Miten saisin hänet tyytyväisemmäksi? Neuvolassa ovat vaan että on tosi iloinen ja rauhallinen tyttö kun siellä ei koskaan itke kun on sylissä ja uutta kateltavaa...Olenko kenties hemmotellut vauvan jotenkin piloille ja nyt ei suostu olee enää yhtään yksikseen. Lattiallakin tarvitsee seuraa ihan muutaman minuutin päästä vaikka laittaisi mitä katseltavaa ja kosketeltavaa. Olisin tosi iloinen kommenteista.
Jatkuvaa rutinaa 4 kk
onko ihan tavallista???
4422
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Eli joo,kuulosaa erittäin tutulta:/ oma 4,5kk ikäinen on aivan samanlainen tapaus,ei viihdy sitten missään hetkeäkään itsekseen,koko ajan kitistään ja kaikki on huonosti. Sylissä pitäisi koko ajan kannella ja aivan,vaunuissa onkin sitten hiljaa,kun nukkuu tai ollaan ulkosalla kävelyllä. Eipä tule oikein mitään päivän aikana tehdyksi,kun pitää herraa viihdyttää ja kanniskella ympäri huushollia. Kyllähän se on kiva touhuilla pojan kanssa,mutta että aivan alituiseen,hoh,väsyyhän siinä kuka tahansa.
Päikkärihetket onkin ainut pelastus,saa pienen hetken itselleen,se toisaalta pelastaa paljon,ainakin omalta osaltani.Minullahan ei siis ole miestä huushollissa,eli minä olen se ainut kantojuhta pojalle :) mutta minkäs teet.
Joskus muistaakseni ole kuullut,että vauvalle tulee sellainen vaihe,että äiti ei saa kadota näkyvistä,eikä mennä liian kauas.Mutta tiedä sitten taas :/
Eiköhän ne rutinat hetkeksi lakkaa sitten,kun oppii vähän liikkumaan,se kiinnostaa jonkin aikaa ainakin ;)
Niin,ja en usko,että olet voinut noin pientä vielä hemmotella millääntapaa pilalle. Pieni vain haluaa olla koko ajan äidin lähellä :)
Jaksamisia :)
vähänaikaa sitten (kun vauvamme oli n. 4 kk)jonkun lastenruokafirman esite ja siinä puhuttiin lasten kehitysvaiheista. Ja nelikuukautisen kohdalla mainittiin juuri tuo nopea tylsistyminen paikallaoloon ja jo tuttuihin leluihin. Sanottiin, että vauva voi hetken tuntua tosi vaativalta kuin mikään ei riittäisi tyydyttämään tiedonjanoa ja pitämään häntä tyytyväisenä. Siinä lohdutettiin, että se on ikään kuuluva vaihe ja menee jonkin ajan kuluttua ohitse. Tsempattiin vaan vanhempia ajattelemaan positiivisesti, että lapsi on normaalisti kehittyvä, kun ympäröivä maailma rupeaa kovasti kiinnostamaan ja tyytymättömyytensä osaa ilmaista.
Ja omasta kokemuksesta voin sanoa, että meillä tuota tyytymättömyyttä kesti vajaan kuukauden. Nyt tyttö on pian puolivuotias ja hyvin viihtyy taas lelujensa kanssa omissa oloissaankin=)
Mietin vaan et meiän tytteli oli täysin samanlainen kun sillä oli vatsavaivoja eli ihan koko ajan piti kanniskella nimenomaan pystyasennossa eikä hetkeekään viihtyny paikoillaan itekseen. Aika auttoi, mut jälkeenpäin oon miettiny et ois kantsinu kokeilla RELA-tippoja, maitohappobakteereja josko olo olis helåpottanu...ne vaivathan tekee monet vaavit levottomiks...
Kiitos kaikille kun viitsisitte vastata, kyllä vähän helpotti kuulla että muillakin on ollut ihan samanlaista ja että mahdollisisti on ohimenevää :) Kivaa kesän odotusta kaikille, koitetaan sinnitellä ;)