Jos sinä olit toinen,
nainen toisenlainen,
myös tunne välillämme oli sitä.
Kuin outo puu, niin erilainen
ja kaukana kuin lännestä on itä
myös kevyestä lemmestä.
Nyt on kuin kilpikonna, musta kivi
sydämeni pohjaan pantu.
Pinnalle ei mitään näy,
vain heikko väreen rantu,
järistys kun sisälläni käy.
En mitään mahda tälle;
väristykset loppuu taas
ja kivi painuu syvemmälle.
nainen toisenlainen,
myös tunne välillämme oli sitä.
Kuin outo puu, niin erilainen
ja kaukana kuin lännestä on itä
myös kevyestä lemmestä.
Nyt on kuin kilpikonna, musta kivi
sydämeni pohjaan pantu.
Pinnalle ei mitään näy,
vain heikko väreen rantu,
järistys kun sisälläni käy.
En mitään mahda tälle;
väristykset loppuu taas
ja kivi painuu syvemmälle.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Olemalla toisenlainen
kuin joku toinen,
antamalla itsestäni sinulle kaiken
oli tunteemme
ja tarinamme
erilainen kuin kenenkään muun.
Erilaisuus
erotti meidät,
ja jätin vieraaksesi ahdistuksen.
Tiedäthän sinä
etten minäkään ole enää,
se sama nainen
joka sydämesi silloin joskus
rakkaudellaan asutti.
Elämä jatkuu
ja kaukana toisistamme
olemme kuin päivä ja yö.
Väristykset
ovat vain jälkimaininkeja,
myrkskyn silmä on taittunut.
- - - - - - - - - - - -
Lekart, ne väristykset kuuluu asiaan, ja
satuttaa yhä. Älä sulkeudu elämältä, aurinko
paistaa ja pikkusiivekkäät laulavat - kuuntele.
Lämmöllä
Rellu.
Kiitos vastauksistanne, Rellulta vielä omana runonaan. Sinä osaat!
Tämä vei mennessään!
Tykkäsi todella,
syvyyttä ja jotain...*huoh*
Kiitzz ja mukvaa aamua sinne, Lekart! :)