Nyt Johannakin heräsi talviunestaan ja liikahti. Hän käänsi päätään ja katsoi miestään oudosti. Juke ajatteli, että sano mitä sanot, mutta nyt se on myöhäistä. Paluuta ei ollut. Ei ainakaan ennen aamua.
Johanna yritti irrottaa käsiään siteistä. Juke oli sitonut nauhan kireälle, eikä Johannalla ollut mitään mahdollisuutta päästä vapaaksi. Johannaa oudoksutti miehensä puuhastelu, mutta hän ei halunnut sanoa mitään. Hän halusi tietää enemmän, mitä hänen miehellään oli mielessä.
Juke otti vaimoaan hartioista ja pyöräytti hänet ympäri. He katsoivat toisiaan silmiin pitkään.
- Luota minuun, Juke sanoi.
Johanna hymyili hieman, ja nyökkäsi miltei huomaamatta. Hän olisi halunnut vetää miestään kaulasta, mutta nyt se oli mahdotonta. Ranteita hieman sykki, koska naru oli hieman liian kireällä.
Juke ajatteli ääneen Johannalle. - Käyn nyt keittiössä juomassa lasin viiniä omaksi onnekseni ja rohkaisuksi. Jos olet kiltisti, voin jopa tarjota sinullekin viiniä, mutta vasta myöhemmin. - Tulen kymmenen minuutin kuluttua takaisin, Juke sanoi, ja poistui keittiöön ja sulki oven perässään.
Keittiössä hän avasi pullon punaviiniä, minkä hän oli laittanut valmiiksi. Juoma oli australialaista alkuperää, Cabernet Chavignon laatua. Hyvää kuulemma verisuonille. Juke oli kiihtynyt tapahtumista. Hän ei uskonut, mitä oli tehnyt. Vaimo oli otettu yllättäen ja nyt kaikki oli Juken hanskassa.
Juke viivytteli keittiössä kauemmin kuin oli tarkoittanut. Mutta viini oli niin hyvää ja ajatuksia pyöri mielessä niin monia.
Varttitunnin kuluttu Juke palasi olohuoneeseen vaimonsa luo.
Viini oli antanut rohkeutta, ja nyt Juke puuhasi vaimonsa kanssa vapautuneemmin.
Juke haki kaapista piiskan. Se oli tehty ratsastamista varten, joten Juken mielestä sen naiseen olisi siis oikeutettua. Varsinkin omaan naiseen. Piiska kädessä Juke meni vaimonsa luo, ja ilman varoitusta huitaisi vaimoaan suoraan pyllyyn.
- ´whack´, puhui ruoska.
...jatkuu...ko?
Johanna yritti irrottaa käsiään siteistä. Juke oli sitonut nauhan kireälle, eikä Johannalla ollut mitään mahdollisuutta päästä vapaaksi. Johannaa oudoksutti miehensä puuhastelu, mutta hän ei halunnut sanoa mitään. Hän halusi tietää enemmän, mitä hänen miehellään oli mielessä.
Juke otti vaimoaan hartioista ja pyöräytti hänet ympäri. He katsoivat toisiaan silmiin pitkään.
- Luota minuun, Juke sanoi.
Johanna hymyili hieman, ja nyökkäsi miltei huomaamatta. Hän olisi halunnut vetää miestään kaulasta, mutta nyt se oli mahdotonta. Ranteita hieman sykki, koska naru oli hieman liian kireällä.
Juke ajatteli ääneen Johannalle. - Käyn nyt keittiössä juomassa lasin viiniä omaksi onnekseni ja rohkaisuksi. Jos olet kiltisti, voin jopa tarjota sinullekin viiniä, mutta vasta myöhemmin. - Tulen kymmenen minuutin kuluttua takaisin, Juke sanoi, ja poistui keittiöön ja sulki oven perässään.
Keittiössä hän avasi pullon punaviiniä, minkä hän oli laittanut valmiiksi. Juoma oli australialaista alkuperää, Cabernet Chavignon laatua. Hyvää kuulemma verisuonille. Juke oli kiihtynyt tapahtumista. Hän ei uskonut, mitä oli tehnyt. Vaimo oli otettu yllättäen ja nyt kaikki oli Juken hanskassa.
Juke viivytteli keittiössä kauemmin kuin oli tarkoittanut. Mutta viini oli niin hyvää ja ajatuksia pyöri mielessä niin monia.
Varttitunnin kuluttu Juke palasi olohuoneeseen vaimonsa luo.
Viini oli antanut rohkeutta, ja nyt Juke puuhasi vaimonsa kanssa vapautuneemmin.
Juke haki kaapista piiskan. Se oli tehty ratsastamista varten, joten Juken mielestä sen naiseen olisi siis oikeutettua. Varsinkin omaan naiseen. Piiska kädessä Juke meni vaimonsa luo, ja ilman varoitusta huitaisi vaimoaan suoraan pyllyyn.
- ´whack´, puhui ruoska.
...jatkuu...ko?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kiitos! Lisää tulemaan!