Adoptioperheet ry on perustanut uuden nettilistan "kotimaan adoption edunvalvontalista". Keskustelu käydään suljetusti ja omilla nimillä. Nettisivun mukaan lista on tarkoitettu "kotimaan adoption edunvalvonnasta, vertaistuesta ja tiedonjaosta kiinnostuneille".
Minulle heräsi kysymys, että saako kyseiselle listalle liittyä KAIKKI kotimaan adoption edunvalvonnasta kiinnostuneet. Hyväksytäänkö esimerkiksi aikuisia adoptoituja, bioäitejä, bioisiä, biomummeja, sosiaalityöntekijöitä, huostaanotettujen lasten vanhempia, sijaisvanhempia tai muita eri ryhmiin kuuluvia henkilöitä mukaan?
Monia huostaanotettujen lasten vanhempia esimerkiksi suututtaa ja pelottaa mahdollisuus, että heidän lapset voitaisiin antaa adoptioon ilman heidän suostumustaan. Jotkut adoptoidut ovat vihaisia/kiitollisia siitä, että heidät on adoptoitu ilman biovanhempien suostumusta. Osa adoptoiduista lapsista ja biosukulaisista haluaisi tavata toisensa, vaikka adoptoitu lapsi onkin vielä alaikäinen. Monet sosiaalityöntekijät kaipaisivat lisää tietoa asiasta jne.
Onko tämä ryhmä siis kaikille avoin? Vai otetaanko mukaan vain kotimaasta lapsen adoptoineita tai kotimaista adoptiolasta odottavia aikuisia (jolloin keskustelu tähtää tietenkin kotimaisen adoption lisäämiseen ja adoptiovanhempien oikeuksien laajentamiseen)?
Biovanhemmat, adoptoidut ja muut! Jos asia kiinnostaa, niin hakekaa ihmeessä jäsenyyttä ryhmään.
Minulle heräsi kysymys, että saako kyseiselle listalle liittyä KAIKKI kotimaan adoption edunvalvonnasta kiinnostuneet. Hyväksytäänkö esimerkiksi aikuisia adoptoituja, bioäitejä, bioisiä, biomummeja, sosiaalityöntekijöitä, huostaanotettujen lasten vanhempia, sijaisvanhempia tai muita eri ryhmiin kuuluvia henkilöitä mukaan?
Monia huostaanotettujen lasten vanhempia esimerkiksi suututtaa ja pelottaa mahdollisuus, että heidän lapset voitaisiin antaa adoptioon ilman heidän suostumustaan. Jotkut adoptoidut ovat vihaisia/kiitollisia siitä, että heidät on adoptoitu ilman biovanhempien suostumusta. Osa adoptoiduista lapsista ja biosukulaisista haluaisi tavata toisensa, vaikka adoptoitu lapsi onkin vielä alaikäinen. Monet sosiaalityöntekijät kaipaisivat lisää tietoa asiasta jne.
Onko tämä ryhmä siis kaikille avoin? Vai otetaanko mukaan vain kotimaasta lapsen adoptoineita tai kotimaista adoptiolasta odottavia aikuisia (jolloin keskustelu tähtää tietenkin kotimaisen adoption lisäämiseen ja adoptiovanhempien oikeuksien laajentamiseen)?
Biovanhemmat, adoptoidut ja muut! Jos asia kiinnostaa, niin hakekaa ihmeessä jäsenyyttä ryhmään.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kenenkään lasta ei voi antaa adoptioon ilman molempien vanhempien suostumusta ei kotimaisessa eikä ulkomaisessa adoptiossa. Että se siitä suuttumuksesta.
kuinka paljon vain.
Ei ainakaan sairaaloissa! Sairaaloiden sosiaalityöntekijäthän esim. nuoria äitejä äitiyspoliklinikalla ja synnytyssairaaloissa tapaa.
Lastensuojelulliset sijoitukset ei kyllä adoptioihin johda!
Laki lapseksiottamisesta § 9:
Alaikäisen lapseksiottamista ei voida vahvistaa, elleivät hänen vanhempansa ole antaneet tähän suostumustaan eikä 2 tai 3 momentissa taikka 36 §:n 2 momentissa toisin säädetä.
Lapseksiottaminen voidaan erittäin painavista syistä vahvistaa, vaikka vanhemmat tai toinen heistä eivät ole antaneet suostumustaan lapseksiottamiseen taikka ovat peruuttaneet aikaisemmin antamansa suostumuksen, jos harkitaan, että lapseksiottaminen on ilmeisen ratkaisevasti lapsen edun mukaista ja että vanhemman suostumuksen antamatta jättämiseen tai annetun suostumuksen peruuttamiseen ei ole riittävää aihetta ottaen huomioon lapsen etu sekä lapsen ja vanhemman välinen kanssakäyminen, heidän välillään vallitseva suhde ja sen laatu.
Lapseksiottaminen voidaan 2 momentissa säädettyjen perusteiden mukaisesti vahvistaa myös silloin, kun vanhempi sairautensa tai vammaisuutensa takia ei voi pätevästi ilmaista tahtoaan taikka kun vanhemman olinpaikka on tuntematon.
o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o
Suomennettuna: Lapsi voidaan tietyissä tapauksissa adoptoida ilman toisen biologisen vanhemman lupaa tai ilman kummankaan biologisen vanhemman lupaa. Esimerkiksi kehityvammaisten ja mielenterveyspotilaiden lapsia on adoptoitu joko ilman lupaa tai vanhemmat on suostuteltu adoptioon. Myös sijaisperheissä pitkään asuneita lapsia on adoptoitu näihin perheisiin ilman biovanhempien suostumusta tuolla periaatteella, että sitä pidetään lapsen etuna. Tietenkin myös tuntemattomassa paikassa olevien biovanhempien lapsia voidaan adoptoida ilman biovanhempien antamaa lupaa.
Mitenkäs sinä kuvittelet, että ulkomailla hankitaan biovanhemmilta luvat lasten adoptoimiseen? Osa lapsista on löytölapsia, mutta kuka ihme selvittää kehitysmaiden suurkaupungeissa, onko lapsi hylätty, varastettu, eksynyt vai mitä. Tietenkin on mukavampi ajatella, että jokaisen adoption takana olisi biovanhempien itse omasta tahdostaan tekemä adoptiopäätös.
Joka vuosi adoptoidaan huostaanotettuja lapsia. Nämä lapset adoptoidaan yleensä niihin perheisiin, joissa he ovat jo asuneet aikaisemmin. Siis osa sijaisperheistä adoptoi heille sijoitetun lapsen. Nämä ovat kuitenkin aika harvinaisia tapauksia.
1.Adoptiolla ei ole mitään tekemistä huostaanoton tai muunkaan lastenuojelun sijoituksen kanssa!
2.Adoptiota ei tapahdu ilman biologisen vanhemman suostumusta!
Ajatuksia huostaanotettujen pakkoadoptioista on esitetty ja muunmuassa jotkin sosiaalipuolen tahot puoltaisivat sitä. Kyllä niitä huostaanotettujen adoptioita tehdään jo joissakin maissa, ettei se ajatuksena ole aivan tuulesta temmattu. Kun alkuun päästään niin ahneudella ei ole loppua.
Aivan näin. Esimerkiksi Venäjällä annetaan adoptioon huostaanotettuja lapsia ja näitä lapsia on päätynyt Suomeenkin adoptiolapsina. Todennäköisesti Suomeen on adoptoitu muistakin maista (ainakin Kolumbia) huostaanotettuja lapsia.
Ylen arkistohausta löytyy myös tällainen uutinen:
YLE24:n arkistohaku
Otsikko Huostaanotettu suositellaan adoptoitavaksi
Julkaisuaika 29.04.2007 19:31
Palvelu Uutiset
Kuntien sosiaalityöntekijöiden toivotaan suosittelevan adoptiota huostaanottotilanteissa nykyistä useammin. Lastensuojelupalveluiden johtaja Pirkko Saartio Pelastakaa Lapset ry:stä sanoo, että lapsen edun kannalta adoptio olisi väliaikaista sijaisperheeseen sijoittamista parempi vaihtoehto.
Pirkko Saartion mielestä sosiaalityöntekijöillä pitäisi olla rohkeutta esittää adoptiota tilanteissa, joissa nähdään, ettei äidillä esimerkiksi vakavan alkoholiongelman takia ole edellytyksiä huolehtia lapsestaan.
Saartio on lisäksi huolissaan epäpätevien sosiaalityöntekijöiden suuresta määrästä, sillä lapsia koskevia päätöksiä voi vuodenvaihteessa voimaantulevan lain mukaan tehdä vain pätevä työntekijä.
Pelkästään Pelastakaa Lapset ry:n kautta suomalaista adoptiolasta jonottaa tällä hetkellä 250 perhettä, kun Suomessa lapsia tarjotaan adoptoitavaksi vuosittain noin kolmekymmentä.
YLE Uutiset
Sijaisäitejä palkittiin äitienpäivänä. Kysehän on palkansaajasta, eikä mistään pyytettömästä toiminnasta, että taidetaan oikea äiteyskin vetää vessasta alas. kaikki mikä on lapselle arvokasta ja mitkä pyrkivät turvaamaan lapsen tulevaisuutta biologisessa ympäristössä romutetaan. Homoliitolla alennettiin avioliiton arvokkuuden parisuhdetta lujittavaa vaikutusta ja nyt äitiykin on alennettu palkansaajien tasolle. Lapsia ympäröivät turvallisuuden muurit murretaan.
Uusi kotimaan adoption edunvalvontaa käsittelevä nettiryhmä on kaikille avoin, mutta jäsenyyttä pitää hakea. Keskustelu käydään suljetulla listalla, ja keskusteluun osallistuvilta edellytetään asiallista osallistumista keskusteluun. Lista on perustettu keskustelukanavaksi Adoptioperheet ry:n hallituksen sekä kotimaan adoption edunvalvonnasta, tiedonjaosta ja vertaistuesta kiinnostuneiden välille, jotta yhdistys voisi paremmin toiminnassaan huomioida kotimaaperheidne tarpeet.
Adoptioperheet ry:n nettisivujen mukaan kyseisessä nettiryhmässä keskustellaan omilla nimillä. Hakulomakkeessa kysytään etu- ja sukunimet sekä paikkakunta. Olen antanut lapsen adoptioon aika kauan sitten. En tiedä, minne päin Suomea lapseni adoptoitiin enkä tiedä adoptiovanhempien nimiä. Lapseni adoptiovanhemmat kuitenkin tietävät minun nimeni. Mielestäni ei olisi minua kohtaan reilua keskustella ko. palstalla omalla nimelläni, kun mukana voi olla minut tunnistava adoptiovanhempi, jota minä en kuitenkaan voisi tunnistaa. No, tähän tietenkin joku vastaa kohta, että elämä ei ole reilua. Halusin vain tuoda esiin konkreettisen esimerkin siitä, että tässäkin asiassa bio- ja adoptiovanhemmat ovat helposti eri asemassa.
Adoptiossa on varmaan monia sellaisia harmaan vyöhykkeen juutua, eivätkä ne kestä puolueetonta tarkastelua. Adoptoitujen lasten ei välttämättä haluta tietävän adoptioon antaneiden vanhempien tuntoja ja adoption varsinaisia syitä. Adoptio on kuitenkin niin tunnepohjainen ja herkkä juttu.