Näin jälkikäteen olen alkanut miettimään, että olisiko nälkä ollut syy vauvamme melkein 4kk kestäneeseen lähes jatkuvaan kitinään?
Rinnoista ei koskaan tullut maitoa niin että olisi liivinsuojuksia tarvinnut saatikka paita olisi kastunut. Ipana ei ole koskaan pulautellut. Maitoa kyllä tuli ja lapsen kuuli nielevän. 3kk neuvolassa paino ja pituus lähtivät laskuun, aloitin sen jälkeen kiinteiden maistelun ja se sujui alusta lähtien todella hyvin. 4kk iässä lapsi söi jo enemmän kuin neuvolassa "uskalsin" kertoa, myös samoihin aikoihin yöt rauhoittuivat ja yösyötöt loppuivat. Vauva lopetti rinnan syönnin alle 6kk iässä ihan omasta aloitteestaan, ei vaan enää huolinut sitä. Korviketta yritin antaa moneen otteeseen niiden 4kk aikana, mutta se ei koskaan kelvannut (eikä kelpaa vieläkään) Kalkkitabletteja täytyy antaa, jotta saisi tarvittavan määrän kalkkia edes jostain. Hapanmaito-valmisteita saisi suositusten mukaan antaa vasta 10kk iässä, mutta ajattelin antaa aiemmin, kunhan muksu täyttää 8kk.. Onko järjetön idea vai pysynkö tabletti-linjalla?
Rinnoista ei koskaan tullut maitoa niin että olisi liivinsuojuksia tarvinnut saatikka paita olisi kastunut. Ipana ei ole koskaan pulautellut. Maitoa kyllä tuli ja lapsen kuuli nielevän. 3kk neuvolassa paino ja pituus lähtivät laskuun, aloitin sen jälkeen kiinteiden maistelun ja se sujui alusta lähtien todella hyvin. 4kk iässä lapsi söi jo enemmän kuin neuvolassa "uskalsin" kertoa, myös samoihin aikoihin yöt rauhoittuivat ja yösyötöt loppuivat. Vauva lopetti rinnan syönnin alle 6kk iässä ihan omasta aloitteestaan, ei vaan enää huolinut sitä. Korviketta yritin antaa moneen otteeseen niiden 4kk aikana, mutta se ei koskaan kelvannut (eikä kelpaa vieläkään) Kalkkitabletteja täytyy antaa, jotta saisi tarvittavan määrän kalkkia edes jostain. Hapanmaito-valmisteita saisi suositusten mukaan antaa vasta 10kk iässä, mutta ajattelin antaa aiemmin, kunhan muksu täyttää 8kk.. Onko järjetön idea vai pysynkö tabletti-linjalla?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Itse esikoisen kanssa yritin pärjätä rintamaidolla ja korviketta annoin myös iltaisin. Elämä oli jatkuvaa parkumista.
Äitini kerran näki vauvan iltasella ja sanoi että poikahanon nälkäinen ja siitä aloin syöttää enemmän ja itkut loppui.
Nyt nuorimmaisen kanssa olen syöttänyt huomattavasti enemmän ja ikää 3kk eikä mitään itkuisuutta ole ollut. Meillä syödään todella reilusti mutta sitten nukutaankin hyvin..
Uskon kyllä itse että moni koliikki on todellisuudessa vatsankiertämistä tai nälkää.
Ann
vauveli huusi neljättä päivää illalla ja tappeli tissillä, niin annoin pullosta korviketta niin raukka imi pulloa kuin viimeistä päivää ja joi varmaan 80ml yhtäsoittoa. vauva kohta 2kk.
yritin muka aina imetyksen välissä kokeilla tuleeko tissistä maitoa ja tulihan sieltä, mutta sitten ajattelin että lypsän pulloon valmiiksi, niin kappas, ei tullut kuin parin puristuksen verran maitoa...
nyt olen sitten antanu rinnan lisäksi myös korviketta ja neiti on tyytyväinen. nyt on vaan vähän masuvaivoja korvikkeesta tullut, mutta se itku ei ole mitään verrattuna nälkäitkuun...
Meillähän vauva sairastui kummalliseen "koliikkiin" kuukauden vanhana. Huuto oli aivan vertahyytävää ja sitä kesti ja kesti läpi illan. Alkoi aina syötön jälkeen ja jatkui, vaikka miten imetin. Tästä siis päättelimme ensin, että kai ne vatsanväänteitä ovat.
Lopulta saimme neuvon kokeilla vastiketta ja siihen loppui se koliikki. Neuvolasta kehottivat jo siinä vaiheessa siirtymään korvikkeeseen enemmänkin, koska vauvan paino oli jo laskenut huolestuttavan alas.
Minusta korvikkeen kokeilu vastaavissa tilanteissa ei maksa mitään, eikä vielä verota rintaruokintaa mihinkään suuntaan. Itsekin osittaisimetin sen jälkeen vielä kuukausitolkulla, vaikka yötä vasten sitten korviketta annoinkin. Jälkikäteen tuntuu kauhealta, että pidimme lasta aika pitkään nälässä.
vauvan univaikeudet saattavat johtua juuri siitä, että koko ajan on vähän nälkä.
Korvikkeesta on tehty sellainen peikko.
korvike kelvannut.. Vaikka olin myös itse 100% varma, että nälkäänsä vauva huutaa. Onneksi en kuunnellut suosituksia ja yrittänyt antaa pelkkää tissimaitoa 6kk ikään, vaan ruokaa alettiin syödä jo 3kk iästä lähtien ja sitä tahtia että neuvolatätejä olisi ihmettänyt. Kamalaa näin jälkikäteen ajatella, että lapsella oli nälkä ensimmäiset 3 kuukautta!! Mutta kun kaikki vaan kehottivat imettämään, kun sieltä kerran maitoa tuli ja vaikka yritin lisämaitoa antaa niin se ei kelvannut. Ruokaa onneksi syö kuin viimeistä päivää, joten ne ongelmat ovat takanapäin.
Kiitos kaikille viestiin vastanneille ja toivon mukaan muutkin uskaa uhmata suosituksia, jos äidinvaisto niin sanoo.
Suositus on nykyään liian pitkä, koska selvästikään moni lapsi ei pärjää kunnolla 6kk ikään täysimetyksellä. Ja sitten on nämä äidit, jotka ovat "hurahtaneet" suositukseen (turhan auktoriteettiuskoisia) ja syyllistävät äitejä, jotka alkavat ruokkia vauvaansa soseilla ym. neljän kk iässä, jolloin siis osa vauvoista jo tosiaan tarvitsee lisäravintoa maidon/korvikkeiden lisäksi. Tällaista täällä Suomessa, valitettavasti.
Helppo se on muita äitejä syyllistää, kun oma vauva ei kitise nälkäänsä. Hienoa, että äitinä kuitenkin osasit laittaa lapsesi etusijalle ja teit oikean ratkaisun.