Terveystarkastus ei ole koskaan helppo juttu. Käyn niin harvoin lääkärin vastaanotolla, että se aina kun käyn hieman hermostuttaa. Odottelin siis aavistuksen verran hermostuneena vuoroani ja sitten kuulin nimeäni kutsuttavan. Nousin ja kävelin kohti ovella odottavaa sairaanhoitajaa. Huolimatta normaalista sairaanhoitajan asusta, joka onnistuneesti häivyttää ylimääräisen naisellisuuden, hänessä oli jotain kovin eroottista. Astuin sisään tutkimushuoneeseen, joka näytti normaalilta keskellä huonetta olevaa tutkimuspyötää myöten. Hieman yllättäen hän pyysi minua riisuutumaan aivan alasti ja asettautumaan tutkimuspyödälle selälleen makaamaan. Riisutuessani ja laskostaessani vaateitani tuolille kuulin kuinka hän veti kumihansikkaita käteensä. Asettaudun tutkimuspöydälle, joka tuntui kylmältä ja nahkealta ihoa vasten. Kuvittelin, että niille laitettaisin paperialusta, mutta ei näköjään tällä kertaa. Tunsin kuinka hänen sormensa hipaisivat lantiota, kun hän asetti kätensä vatsalleni. Sen verran lähelle liian alas, että se tuntui kihelmöintinä vatsanpohjassa ja olo oli hieman epävarma. Yritin “rentoutua”, jotta jännitykseni ei näkyisi. Minusta tuntui, että hän hymyili itsekseen, kun hänen kätensä lepäsi vatsanpohjani päällä ja sormenpäät liikkuivat hajamielisen oloisesti ihollani.
Hetken hiljaisuuden jälkeen hän yhtäkkiä liikahti kohti pöydän päätypuolta ja sanoi “ennen kuin aloitamme, niin voisit ehkä kokeilla saatko otetta pääsi takana olevasta tangosta”. Hapuilin pääni takaa jotain ja käteni osui tankoon tai kahvaan ja tartuin siihen. “Molemmilla käsillä, kiitos” hän sanoi. Otin otteen toisellakin kädellä ja ennenkuin ehdin sanoa kissa, oli ranteeni lukittu paikoilleen. Olin vielä hämilläni tapahtumien käänteestä kun tunsin kuinka lantioni yli kiristettiin nahkavyö ja lantioni puristui pöytää vasten. Olin juuri protestoimassa kun huulilleni painautui sormi. Katsoin hänen varoittaviin silmiinsä ja kuulin hänen sanovan rauhallisella mutta päättäväisellä äänellä “Rauhoitu, ja rentoudu. On parempi, että et vahingossa liikauta itseäsi.” Tunsin sieraimissani heikon kumin tuoksun ja yhtäkkiä se tuntui eroottiselta. Sormi nousi huuliltani ja hän siirtyi hieman näkökenttäni ulkopuolelle. Makasin hiljaa paikallani ja tunnustelin olotilaani. Lantioni oli niin tiukasti pöytää vasten, että en pystynyt oikeastaan liikuttamaan sitä olenkaan. Käsissä oli hieman liikkuma varaa, mutta sitäkään ei ollut kuin muutamia senttejä. Kaiken kaikkiaan olin aika avuttomassa tilanteessa.
Kuulin kuinka hän puuhaili jotain pääni takana ja sitten hän tuli pöydän vierelle. Sairaalatakki oli saanut lähteä ja tilalla oli muotoon leikattu versio lääkäritakista. Valkoinen kyllä, mutta sitä ei oikeastaan huomannut vaan huomio kiinnittyi niihin vartalon linjoihin, jotka takki paljasti, korosti ja piilotti. Kaikkea sitä yhtäaikaa. Rintamus oli auki syvälle, mutta se peitti ja paljasti juuri sopivasti. Kun katse kiinnittyi rintojen väliin ja niihin ääriviivoihin, niin mielikuvitus jo rakensi kuvaa kaikesta piiloon jäävästä. Puolipitkät hiukset oli kiinnitetty niskan taakse ja paljastuva niskalinjakin huimasi. “Noh, eipäs katsota noin himokkaasti, se on epäkohteliasta. Mutta voisit nyt kuitenkin vetää polvet koukkuun”. Pyynnöstä nostin polvet ja vedin niitä rintaa kohti. Koska lantio oli niin tiukasti pöytää vasten niin liike oli hieman lyhyt. “Näyttää hankalalta. Jos tämä auttaisi”. Jostain ilmestyi taas nahkahihna, jonka hän veti polvitaipeiden läheltä pöydän yli ja kiristi. Olin paketissa, kirjaimellisesti, takapuoli paljaana ja hyvä jos nilkkoja pystyin hieman liikuttelemaan.
Hän astui askeleen taaksepäin ja katsoi lopputulosta. Hymyili ja nyökkäsi tyytyväisenä. Sitten hän kaivoi taskustaan kuumemittarin ja totesi “nyt mittaamme ensimmäiseksi lämpötilan”. Sen pitemmittä selittelyittä hän työnsi mittarin takapuoleeni. Jos olisin voinnut säpsähtää, niin varmasti olisin sen tehnyt. Äänähdin kuitenkin. Hän tuli seisomaan viereeni ja katsoi minua tiukasti. “Sinulla ei ole puheoikeutta nyt. Ja itse asiassa on parempi jos et pahemmin ääntelisikään. Sen varmistamiseksi laitankin tämän suuhusi.” Hän kaivoi toisesta taskustaan pallon ja puristeli sitä kädessään. Se vaikutti joltain stressipallolta tai muulta sellaiselta. Sitten hän kurotti pääni yli ja tavoitteli jotain siellä olevalta hyllyltä. Tunsin kuinka hän rintansa painaituivat kasvoilleni ja hento hajuveden tuoksu täytti sieraimeni. Hän oli ottanut kumihanskan ja katsoin kuinka pyöräytti pallon sen sisään. “Katsos näin pallo ei tule limaiseksi. No niin, suu auki”. Sitten hän tunki hanskan palloineen suuhuni. “Hmm, tuo kyllä ei pysy tuossa, joten otetaan vähän teippiä apuun”. Jostain hän kaivoi rullan ja näppärästi pyöräytti muutaman kierroksen niskani takaa ympäri. “No niin, sanopa nyt kiitos.” Yritin sanoa jotain, mutta se oli vain vaimeaa mutinaa. “Ei oikein kuulunut, mutta niihän sen pitää ollakin” hän sanoi ja hymyili.
Kuulin kuinka mittari piippasi ja hän siirtyi pöydän jalkopäähän. Nappatuaan mittarin käteensä ja tarkistettuaan lukeman hän laittoi mittarin taskuunsa. Sitten tunsin kuinka hänen kätensä alkoivat tunnustelemaan pakaroitani. Ne puristelivat niitä, liukuivat tutkivasti pitkin vakoani ja sitten ne tunkeutuivat sisääni. Ensin kevyesti ja sitten tunkeutuen syvemmälle ja syvemmälle tunnustellen sisustaani kuin putkimies. Tuntui kuin se loppuisi koskaan, mutta ennen pitkään hän oli tyytyväinen tarkastukseensa. Yritin nieleskellä suuhuni muodostuvaa kuolaa ja kärsin hiljaa mielessäni. Sitten tunsin yhtäkkiä jotain kylmää ja metallista, jota työnnettiin sisääni. Se tuntui paksummalta ja pitemmältä kuin sormet, jotka olivat omistaneet takapuoleni. Kun hän oli saannut sen sisään hän irroitti jalkani ja käski oikaisemaan ne. Tunsin kuinka veri tulvahti pistellen turtuneisiin polvitaipeisiini. Ojentelin jalkoja, mutta se loppui lyhyeen kun hän kiinnittii nilkkani pöydän kulmiin. Viereiseltä pöydältä hän nappasi käteensä jotain. Tunsin muutaman pisaran kylmää vettä putoavan iholleni, kun hän työnsi kadessään olevan jääpalan persvakooni. Se oli kylmää ja kiemurtelin epätoivoisesti ja yritin nostaa pakaroitani ylospäin paettakseni kylmiä paloja. Se loppui siihen, kun hän kiristi vapaan nahkavyön reisini yli ja liimasi pakarani vasten pöytää. Tunsin sisälläni olevan esineen paineen ja pakaroiden välissä jäätävän poltteen. En voinut enää kuvitella rentoutuvani ja ristiriitaisten tuntemusten keskellä tunsin myös kaluni jäykkyyden, mutta en osannut siitä enää huolehtia.
Aikansa katseltuaan ilmeideni vaihtelua hän tarttui tukevalla otteella pystyssä sojottavaan penikseeni. Tunsin sormien puristuken sen varressa, kuinka ne puristellen liikkuvät pitkin sitä ylös, pyörittivät sen päätä sormien välissä ja kokeilivat esinahan liikkuvuutta. Lopuksi hän mittasi sen paksuuden ja pituuden. “Ja sitten on otettava näyte” hän sanoi poimiessaan läheiltä pyödältä jonkin ohuen tikun. Pitäen toisella kädellä tiukan otteen hän painoi tikun rauhallisesti virtsareikään ja hitaasti pyörittäen painoi tikua sisään. Selkäni taipui kaarelle jännittäessäni alavartaloa ja äännellessäni suukapulan vaimentamana avuttomasti hänen käsittelyssään. Tuntui kuin näytteenotto olisi kestänyt ikuisuuden ja hetkeksi unohdin pakaroiden välissä sykkivän kylmyyden. Lopulta hän veti näytetikun ulos ja vei sen sivulla olevalle pöydälle. Makasin ristiriitaisten tunteiden kuluttamana pöydällä pakarat jännittyneinä kylmästä.
Hetken kuluttua hän palasi luokseni ja katseli tutkivasti kasvoillani vaihtelevia epätoivon tunteita. “Vielä kestää vähän. Nyt käyn läpi vartalosi ja sitten vielä katsotaan mikä on siemennesteen laatu.” Aloittaen kasvoista hän häpeämättömän huolellisesti tarkasti ja tunnusteli vartaloni jokaisen kolon, ulokkeen pinnan ja raon. Kumihanskat kulkivat pitkin vartaloani ja välillä se tuntui kiihottavalta ja välillä pelkästään nöyryttävältä. Nöyryyttävältä siinä miten hän käsitteli minua kuin esinettä, jota pyöritteli käsissään tunnustelen, koetellen ja leikkienkin. Tarkastus tuntui kestävän ikuisuuden eikä mikään paikka jäännyt käymättä läpi. Lopulta sekin tuli valmiiksi, mutta pakarani tuntuivat jäisiltä. “Ja nyt katson kun tyhjennät itsesi” hän sanoi vapauttaessan toisen käteni. “No niin, annanhan mennä, että saadaan tarkistus valmiiksi.”. Tartuin kaluuni ja vaikka tilani oli niinkin herkkä. niin tilanteesta johtuen kesti jonkin aikaa ennenkuin sain itseni laukeamaan. “No tulihan se sieltä. Aloin jo hieman huolestumaan, että pitääkö se näyte pumpata esiin sieltä”. Hän nappasi pienen erän koeputkeen ja pyyhkäisi sitten loput vatsani päältä jääkylmällä rätillä pois. Hän irroitti suukapulan, vapautti toisenkin käteni sekä avasi muutkin vyöt ja totesi, että nyt olemme valmiit ja että voin puketua. “Ah niin se takapuolessasi oleva mitta, sen voit pudottaa tuohon ämpäriiin” hän sanoi ja osoitti tutkimuspöydän vieressä olevaa ämpäriä. “Ja tällä voit pyyhkiä itseäsi” hän sanoi antaessaan pienen pyyhkeen minulle. Keräsin itseni kasaan ja nousin epävarmasti jaloilleni. Kyykin ämpärin yllä ja pungersin sisälläni olevan sauvan ulos hän katsellessa vieressä hieman huvittuneesti. Pukiessani vaatteita ylleni hän vielä sanoi, että ilmoittaa kun tulokset ovat valmiit. Saatuani vaatteet päälle hän ohjasi minut ulos ja sulki oven perässäni kävellessäni hämmentyneenä ulos tutkimushuoneesa.
Hetken hiljaisuuden jälkeen hän yhtäkkiä liikahti kohti pöydän päätypuolta ja sanoi “ennen kuin aloitamme, niin voisit ehkä kokeilla saatko otetta pääsi takana olevasta tangosta”. Hapuilin pääni takaa jotain ja käteni osui tankoon tai kahvaan ja tartuin siihen. “Molemmilla käsillä, kiitos” hän sanoi. Otin otteen toisellakin kädellä ja ennenkuin ehdin sanoa kissa, oli ranteeni lukittu paikoilleen. Olin vielä hämilläni tapahtumien käänteestä kun tunsin kuinka lantioni yli kiristettiin nahkavyö ja lantioni puristui pöytää vasten. Olin juuri protestoimassa kun huulilleni painautui sormi. Katsoin hänen varoittaviin silmiinsä ja kuulin hänen sanovan rauhallisella mutta päättäväisellä äänellä “Rauhoitu, ja rentoudu. On parempi, että et vahingossa liikauta itseäsi.” Tunsin sieraimissani heikon kumin tuoksun ja yhtäkkiä se tuntui eroottiselta. Sormi nousi huuliltani ja hän siirtyi hieman näkökenttäni ulkopuolelle. Makasin hiljaa paikallani ja tunnustelin olotilaani. Lantioni oli niin tiukasti pöytää vasten, että en pystynyt oikeastaan liikuttamaan sitä olenkaan. Käsissä oli hieman liikkuma varaa, mutta sitäkään ei ollut kuin muutamia senttejä. Kaiken kaikkiaan olin aika avuttomassa tilanteessa.
Kuulin kuinka hän puuhaili jotain pääni takana ja sitten hän tuli pöydän vierelle. Sairaalatakki oli saanut lähteä ja tilalla oli muotoon leikattu versio lääkäritakista. Valkoinen kyllä, mutta sitä ei oikeastaan huomannut vaan huomio kiinnittyi niihin vartalon linjoihin, jotka takki paljasti, korosti ja piilotti. Kaikkea sitä yhtäaikaa. Rintamus oli auki syvälle, mutta se peitti ja paljasti juuri sopivasti. Kun katse kiinnittyi rintojen väliin ja niihin ääriviivoihin, niin mielikuvitus jo rakensi kuvaa kaikesta piiloon jäävästä. Puolipitkät hiukset oli kiinnitetty niskan taakse ja paljastuva niskalinjakin huimasi. “Noh, eipäs katsota noin himokkaasti, se on epäkohteliasta. Mutta voisit nyt kuitenkin vetää polvet koukkuun”. Pyynnöstä nostin polvet ja vedin niitä rintaa kohti. Koska lantio oli niin tiukasti pöytää vasten niin liike oli hieman lyhyt. “Näyttää hankalalta. Jos tämä auttaisi”. Jostain ilmestyi taas nahkahihna, jonka hän veti polvitaipeiden läheltä pöydän yli ja kiristi. Olin paketissa, kirjaimellisesti, takapuoli paljaana ja hyvä jos nilkkoja pystyin hieman liikuttelemaan.
Hän astui askeleen taaksepäin ja katsoi lopputulosta. Hymyili ja nyökkäsi tyytyväisenä. Sitten hän kaivoi taskustaan kuumemittarin ja totesi “nyt mittaamme ensimmäiseksi lämpötilan”. Sen pitemmittä selittelyittä hän työnsi mittarin takapuoleeni. Jos olisin voinnut säpsähtää, niin varmasti olisin sen tehnyt. Äänähdin kuitenkin. Hän tuli seisomaan viereeni ja katsoi minua tiukasti. “Sinulla ei ole puheoikeutta nyt. Ja itse asiassa on parempi jos et pahemmin ääntelisikään. Sen varmistamiseksi laitankin tämän suuhusi.” Hän kaivoi toisesta taskustaan pallon ja puristeli sitä kädessään. Se vaikutti joltain stressipallolta tai muulta sellaiselta. Sitten hän kurotti pääni yli ja tavoitteli jotain siellä olevalta hyllyltä. Tunsin kuinka hän rintansa painaituivat kasvoilleni ja hento hajuveden tuoksu täytti sieraimeni. Hän oli ottanut kumihanskan ja katsoin kuinka pyöräytti pallon sen sisään. “Katsos näin pallo ei tule limaiseksi. No niin, suu auki”. Sitten hän tunki hanskan palloineen suuhuni. “Hmm, tuo kyllä ei pysy tuossa, joten otetaan vähän teippiä apuun”. Jostain hän kaivoi rullan ja näppärästi pyöräytti muutaman kierroksen niskani takaa ympäri. “No niin, sanopa nyt kiitos.” Yritin sanoa jotain, mutta se oli vain vaimeaa mutinaa. “Ei oikein kuulunut, mutta niihän sen pitää ollakin” hän sanoi ja hymyili.
Kuulin kuinka mittari piippasi ja hän siirtyi pöydän jalkopäähän. Nappatuaan mittarin käteensä ja tarkistettuaan lukeman hän laittoi mittarin taskuunsa. Sitten tunsin kuinka hänen kätensä alkoivat tunnustelemaan pakaroitani. Ne puristelivat niitä, liukuivat tutkivasti pitkin vakoani ja sitten ne tunkeutuivat sisääni. Ensin kevyesti ja sitten tunkeutuen syvemmälle ja syvemmälle tunnustellen sisustaani kuin putkimies. Tuntui kuin se loppuisi koskaan, mutta ennen pitkään hän oli tyytyväinen tarkastukseensa. Yritin nieleskellä suuhuni muodostuvaa kuolaa ja kärsin hiljaa mielessäni. Sitten tunsin yhtäkkiä jotain kylmää ja metallista, jota työnnettiin sisääni. Se tuntui paksummalta ja pitemmältä kuin sormet, jotka olivat omistaneet takapuoleni. Kun hän oli saannut sen sisään hän irroitti jalkani ja käski oikaisemaan ne. Tunsin kuinka veri tulvahti pistellen turtuneisiin polvitaipeisiini. Ojentelin jalkoja, mutta se loppui lyhyeen kun hän kiinnittii nilkkani pöydän kulmiin. Viereiseltä pöydältä hän nappasi käteensä jotain. Tunsin muutaman pisaran kylmää vettä putoavan iholleni, kun hän työnsi kadessään olevan jääpalan persvakooni. Se oli kylmää ja kiemurtelin epätoivoisesti ja yritin nostaa pakaroitani ylospäin paettakseni kylmiä paloja. Se loppui siihen, kun hän kiristi vapaan nahkavyön reisini yli ja liimasi pakarani vasten pöytää. Tunsin sisälläni olevan esineen paineen ja pakaroiden välissä jäätävän poltteen. En voinut enää kuvitella rentoutuvani ja ristiriitaisten tuntemusten keskellä tunsin myös kaluni jäykkyyden, mutta en osannut siitä enää huolehtia.
Aikansa katseltuaan ilmeideni vaihtelua hän tarttui tukevalla otteella pystyssä sojottavaan penikseeni. Tunsin sormien puristuken sen varressa, kuinka ne puristellen liikkuvät pitkin sitä ylös, pyörittivät sen päätä sormien välissä ja kokeilivat esinahan liikkuvuutta. Lopuksi hän mittasi sen paksuuden ja pituuden. “Ja sitten on otettava näyte” hän sanoi poimiessaan läheiltä pyödältä jonkin ohuen tikun. Pitäen toisella kädellä tiukan otteen hän painoi tikun rauhallisesti virtsareikään ja hitaasti pyörittäen painoi tikua sisään. Selkäni taipui kaarelle jännittäessäni alavartaloa ja äännellessäni suukapulan vaimentamana avuttomasti hänen käsittelyssään. Tuntui kuin näytteenotto olisi kestänyt ikuisuuden ja hetkeksi unohdin pakaroiden välissä sykkivän kylmyyden. Lopulta hän veti näytetikun ulos ja vei sen sivulla olevalle pöydälle. Makasin ristiriitaisten tunteiden kuluttamana pöydällä pakarat jännittyneinä kylmästä.
Hetken kuluttua hän palasi luokseni ja katseli tutkivasti kasvoillani vaihtelevia epätoivon tunteita. “Vielä kestää vähän. Nyt käyn läpi vartalosi ja sitten vielä katsotaan mikä on siemennesteen laatu.” Aloittaen kasvoista hän häpeämättömän huolellisesti tarkasti ja tunnusteli vartaloni jokaisen kolon, ulokkeen pinnan ja raon. Kumihanskat kulkivat pitkin vartaloani ja välillä se tuntui kiihottavalta ja välillä pelkästään nöyryttävältä. Nöyryyttävältä siinä miten hän käsitteli minua kuin esinettä, jota pyöritteli käsissään tunnustelen, koetellen ja leikkienkin. Tarkastus tuntui kestävän ikuisuuden eikä mikään paikka jäännyt käymättä läpi. Lopulta sekin tuli valmiiksi, mutta pakarani tuntuivat jäisiltä. “Ja nyt katson kun tyhjennät itsesi” hän sanoi vapauttaessan toisen käteni. “No niin, annanhan mennä, että saadaan tarkistus valmiiksi.”. Tartuin kaluuni ja vaikka tilani oli niinkin herkkä. niin tilanteesta johtuen kesti jonkin aikaa ennenkuin sain itseni laukeamaan. “No tulihan se sieltä. Aloin jo hieman huolestumaan, että pitääkö se näyte pumpata esiin sieltä”. Hän nappasi pienen erän koeputkeen ja pyyhkäisi sitten loput vatsani päältä jääkylmällä rätillä pois. Hän irroitti suukapulan, vapautti toisenkin käteni sekä avasi muutkin vyöt ja totesi, että nyt olemme valmiit ja että voin puketua. “Ah niin se takapuolessasi oleva mitta, sen voit pudottaa tuohon ämpäriiin” hän sanoi ja osoitti tutkimuspöydän vieressä olevaa ämpäriä. “Ja tällä voit pyyhkiä itseäsi” hän sanoi antaessaan pienen pyyhkeen minulle. Keräsin itseni kasaan ja nousin epävarmasti jaloilleni. Kyykin ämpärin yllä ja pungersin sisälläni olevan sauvan ulos hän katsellessa vieressä hieman huvittuneesti. Pukiessani vaatteita ylleni hän vielä sanoi, että ilmoittaa kun tulokset ovat valmiit. Saatuani vaatteet päälle hän ohjasi minut ulos ja sulki oven perässäni kävellessäni hämmentyneenä ulos tutkimushuoneesa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
ÄLÄ IKINÄ KIRJOITA ENÄÄ TUOLLAISTA ROSKAA!!! TÄYTTÄ PASKAA KOKO JUTTU!
Älä huuda! Ja yritäppä itse kirjoittaa, kun kerran on "varaa" arvostella ilman rakentavaa kommentointia...