Suunnittelemme valuharkotaloa ilman styroksieristyksiä ja betonitäyttöjä. Paikallisesta sahalta olen kysynyt mahdollisuutta ostaa sahajauhoja eristeeksi seinärakenteeseen ja valun sijasta täytämme seinät sahajauholla.
Erittäin edullinen kuutiohinta. Onko mahdollisesti kukaan tehnyt "kivitaloa" näin luonnon mukaisella tavalla. Kuinka sajahauhon tiivistäminen tapahtuu, ettei jäisi ontelorakenteita seinään?
Tällä ratkaisulla saamme kivitalon näköisen mutta erittäin ekologisen talon. Yläpohjan eristeratkaisua mietimme vielä se voisi olla paikalliselta hirsiveistämöltä saatavaa lastua tai mahdollisesti jopa olkieriste voisi tulla kysymykseen.
Erittäin edullinen kuutiohinta. Onko mahdollisesti kukaan tehnyt "kivitaloa" näin luonnon mukaisella tavalla. Kuinka sajahauhon tiivistäminen tapahtuu, ettei jäisi ontelorakenteita seinään?
Tällä ratkaisulla saamme kivitalon näköisen mutta erittäin ekologisen talon. Yläpohjan eristeratkaisua mietimme vielä se voisi olla paikalliselta hirsiveistämöltä saatavaa lastua tai mahdollisesti jopa olkieriste voisi tulla kysymykseen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Valuharkon rakenteellinen kantavuus on 0 KN, eikä taida sahajauhokaan niitä parhaiten kantavia materiaaleja olla. Lisäksi jos rakenne olisi yksi valuharkko sahajauholla täytettynä, niin ekologisuus on hommasta kaukana. Lämmitysenergiaa tulee menemään moisessa P-A-L-J-O-N.
Olet sitten päättänyt viettää ihan oman aprillipäivän.
ja vielä oikein yli-insinööri. Leegoinsinöörikö?
Ulkopinta on nimittäin vihreän kasvuston peitossa jo viiden vuoden kuluttua.
Toivottavasti tuo sahanpurut valuharkon sisään oli vain puolitosissaan heitetty...
Ekologisessa rakentamisessa taitaa puu olla edelleen runkona ja eristeenä (esim. puukuitu) ekologisin vaihtoehto, myös kun ajatellaan elinkaarikustannuksia. Tiili ei siinä mielessä ole elinkaareltaan kovin ekologinen esim. verrattuna betoniin.
Talon olisi hyvä olla tiivis ja hyvin eristetty. Jos käyttää sahajauhoa eristeenä, tekisin rungon seuraavasti sisältä ulospäin, u=0,13-0,15W/m2K: valuharkkorunko (sis. valettu bet!), sahanpurueriste n.500 mm (ehdottaisin vaihtoehdoksi puukuitua ja eristepaksuus n. puolittuisi...), tuulensuojalevy puukuidusta, tuuletusrako ja julkisivuverhous. Julkisivun voi verhoilla puulla, levyllä tai rapata. Levyn päälle rappaus onnistuu mainiosti. Asiantuntijat osaavat sanoa mitkä levyt käyvät alustaksi (esim. silikaattilevyt). Aluslevyn ekologisuus kannattaa tarkistaa, koska niissä on huimia eroja. Sitten on kysymys erikseen kuinka ekologista rappaus on verrattuna esim. puuhun. Kivestä tulisi näin ollen tiivis sisäpuoli ja kantava rakenne taloon.
Olkaa itse aktiivisia. Päätöksien pohjaksi on aina hyvä olla ekologisuudesta tiedot mustaa valkoisella. Meitä tietäjiä muuten riittää :)
Ekologisin talo Suomessa olisi ehdottomasti olkitalo. Mitä pienempi U-arvo, sitä parempi lämmöneristys. Passiivitalon määritelmä on että U-kerroin on pienempi kuin 0,15. Olkipaalitalolla U-kerroin on 0,13. Tarvitsee siis tosi vähän energiaa lämmitykseen. Lisäksi se on edullinen materiaali, joka jo itsessään sitoo hiilidioksidia.
Etsikää netistä lisää tietoa.
Esim. http://www.blogilista.fi/blogi/torpanpojan-projekteja/92806
Voi varjele... toivottavasti edes rakennusvalvonta saa sinut järkiisi. Ei ekologisuus tarkoita sitä, että tehdään typeriä rakenteita. Ei ole ekologista, että talon ikä on 3 vuotta ja sitten se pitää polttaa, kun on sellaisessa kunnossa, ettei siinä voi asua. Ekologisuutta on se, että rakenne on kestävä ja vähän energiaa kuluttava. Varmaan joku Linkolalainen voi olla eri mieltä, mutta näin se vaan on. Jos passiivirakenne tai nollaenergiatalo on pystyssä vaikka 100 vuotta, niin on se nyt vaan paljon ekologisempi, kuin jostain hevosenjouhista kyhätty tekele, joka vie lämmitysenergiaa 100 kertaisesti joka vuosi.