Erityisopetus (ESY)

Ei mensan testi testaa häiriytymistä!

E= erityis
S= sosiaalisesti sopeutumaton
Y= yleisopetuksen mukainen opetussuunnitelma

Tarkoitettu niille lapsille ja nuorille, jotka eivät kykyne saavuttamaan kykyjensä mukaista oppimisen tasoa, koska heidän kykynsä sopeutua yhteisiin sääntöihin on jotain syystä puutteellinen. Tämä näkyy useimmiten agressiivisena ja poikkeuksellisen häiritsevänä tai itsekkäänä käyttäytymisenä suhteessa muihin luokan oppilaisiin tai koulun sääntöihin.

Arkikielellä: kiroilua, haistattelua, tavaroiden rikkomista, tehtävien laiminlyömistä ja monenlaista uhmaa, joka vaarantaa myös muiden oppilaiden työrauhan ja etenkin turvallisuuden.

Tällaisten lasten älykkyys voi olla testeissä laidasta laitaan eli hyvin älykkäästä melko vaatimattomaan. Mensan testit mittaavat ymmärtääkseni vain käsitteellistä älykyyttä. Se on kuitenkin aika kapea osa-alue ihmisten toiminnassa, sillä olemme sosiaalisia olentoja.

Sosiaalisen sopeutumattomuuden kehittymisellä on yhteys lapsen ja hänen ensisijaisen hoitajansa (usemmiten äidin) varhaiseen vuorovaikutukseen.

EVY-opetus on tarkoitettu neurologisista vammoista kärsiville oppilaille. Tähän voi tietysti liittyä myös käytöshäiriö, mutta pääsyy erityisopetukseen on aivojen poikkeavassa toiminnassa.

Sekä esy- että evy-oppilaista kasvaa kunnon tyyppejä jos heidän kasvatuksensa on johdonmukaista ja tapahtuu ammattilaisten ja huoltajien yhteistyössä.

selvitystä kirjoitti:

E= erityis
S= sosiaalisesti sopeutumaton
Y= yleisopetuksen mukainen opetussuunnitelma

Tarkoitettu niille lapsille ja nuorille, jotka eivät kykyne saavuttamaan kykyjensä mukaista oppimisen tasoa, koska heidän kykynsä sopeutua yhteisiin sääntöihin on jotain syystä puutteellinen. Tämä näkyy useimmiten agressiivisena ja poikkeuksellisen häiritsevänä tai itsekkäänä käyttäytymisenä suhteessa muihin luokan oppilaisiin tai koulun sääntöihin.

Arkikielellä: kiroilua, haistattelua, tavaroiden rikkomista, tehtävien laiminlyömistä ja monenlaista uhmaa, joka vaarantaa myös muiden oppilaiden työrauhan ja etenkin turvallisuuden.

Tällaisten lasten älykkyys voi olla testeissä laidasta laitaan eli hyvin älykkäästä melko vaatimattomaan. Mensan testit mittaavat ymmärtääkseni vain käsitteellistä älykyyttä. Se on kuitenkin aika kapea osa-alue ihmisten toiminnassa, sillä olemme sosiaalisia olentoja.

Sosiaalisen sopeutumattomuuden kehittymisellä on yhteys lapsen ja hänen ensisijaisen hoitajansa (usemmiten äidin) varhaiseen vuorovaikutukseen.

EVY-opetus on tarkoitettu neurologisista vammoista kärsiville oppilaille. Tähän voi tietysti liittyä myös käytöshäiriö, mutta pääsyy erityisopetukseen on aivojen poikkeavassa toiminnassa.

Sekä esy- että evy-oppilaista kasvaa kunnon tyyppejä jos heidän kasvatuksensa on johdonmukaista ja tapahtuu ammattilaisten ja huoltajien yhteistyössä.

Meillä on normaali lapsi sosiaalisella ja emotionaalisella tasolla, mutta ongelmat ovat itsensä ilmaisussa ja keskittymisessä. Lapsi yrittää kovasti, ei kantele (vaikka itse kuulin haukkuja). Hän on erityisopetuksessa, koska ei osaa. Hän on ainoa, joka viittaa (muut huutavat vastauksen). Hän on ainoa, joka ei tiedä vastausta.
Tuntuu pahalta nähdä lapsen oma nimi/piirros. Se on vain pieni kulma paperista. Ei itsetuntoa. Vaikea on myöskään kehua lasta, joka jankuttaa ja änkyttää. Ei se lapsi oo mikään nero. Oonko mä? Miksi mun lapsen pitäis olla mikään älykkö, jos mäkin oon pärjänny hyvin ilman kouluja. Toivoisin lapsestani esim. puuseppää tms. Toivoisin, ettei nykyajan opportunismi veisi pohjaa kisälliasenteesta. Eri asiahan on, mikä arvo akateemisella koulutuksella on tulevaisuudessa? Eikös nykyään kouluttamaton rakennusmieskin tienaa enemmän, kuin opettaja? Älykkyys ja pystyvyys elämässä on aika eri asioita.
Itse olen pitänyt lapsille aina kovan kurin ja kieliongelmistaan huolimatta adhd:tä tms. ei ole todettu.

pahalta tuntuu myös kirjoitti:

Meillä on normaali lapsi sosiaalisella ja emotionaalisella tasolla, mutta ongelmat ovat itsensä ilmaisussa ja keskittymisessä. Lapsi yrittää kovasti, ei kantele (vaikka itse kuulin haukkuja). Hän on erityisopetuksessa, koska ei osaa. Hän on ainoa, joka viittaa (muut huutavat vastauksen). Hän on ainoa, joka ei tiedä vastausta.
Tuntuu pahalta nähdä lapsen oma nimi/piirros. Se on vain pieni kulma paperista. Ei itsetuntoa. Vaikea on myöskään kehua lasta, joka jankuttaa ja änkyttää. Ei se lapsi oo mikään nero. Oonko mä? Miksi mun lapsen pitäis olla mikään älykkö, jos mäkin oon pärjänny hyvin ilman kouluja. Toivoisin lapsestani esim. puuseppää tms. Toivoisin, ettei nykyajan opportunismi veisi pohjaa kisälliasenteesta. Eri asiahan on, mikä arvo akateemisella koulutuksella on tulevaisuudessa? Eikös nykyään kouluttamaton rakennusmieskin tienaa enemmän, kuin opettaja? Älykkyys ja pystyvyys elämässä on aika eri asioita.
Itse olen pitänyt lapsille aina kovan kurin ja kieliongelmistaan huolimatta adhd:tä tms. ei ole todettu.

Minä opetan lapsia, jotka ovat samanlaisia kuin sinun lapsesi.

Itsetunto on valtavan tärkeä juttu oppimisessa. Jos kokee itsensä huonoksi ja osaamattomaksi tai koko ajan epäonnistuneeksi, niin vaikea siinä on tavoitella uuden oppimista ja luottaa siihen, että pystyy oppimaan. Eikä tämä koske vain erityisoppilaita vaan ihan meitä jokaista. En minä itsekään jaksa kauan yrittää oppia sellaista, jonka koen liian vaikeaksi. Miten lapsi sitten jaksaisi yrittää ilman hyvää ja kannustavaa ilmapiiriä?

Kaikki eivät ole "lukumiehiä", mutta pärjäävät ihan hyvin elämässään. Ainakin näin oli ennen. Tänä päivänä kaikissa ammateissa täytyy kuitenkin suorittaa jonkinlainen tutkinto ja siinä tarvitaan lukemista. Onneksi on olemassa myös monenlaisia tukipalveluita, joita ammatillisessa koulutuksessa voi saada.

Tuo kouluttamaton rakennusmies ei kyllä silti tienaa enemmän kuin opettaja. Se taitaa olla myytti. Mutta kyllä rakennusmieskin pärjää palkallaan ihan hyvin.

Voisiko muuten olla, että pitämäsi kova kuri olisi myös pienentänyt lapsesi itsetuntoa? Entä jos sinä olisit se kannustaja, joka luottaisi lapseen ja kohottaisi sillä tavalla lapsen itsetuntoa? Jäin vain miettimään.

äläjätä kirjoitti:

Ei mensan testi testaa häiriytymistä!

mutta Suomessa siis keskivertoa älykkäämmät luetaan vammaisiin?

selvitystä kirjoitti:

E= erityis
S= sosiaalisesti sopeutumaton
Y= yleisopetuksen mukainen opetussuunnitelma

Tarkoitettu niille lapsille ja nuorille, jotka eivät kykyne saavuttamaan kykyjensä mukaista oppimisen tasoa, koska heidän kykynsä sopeutua yhteisiin sääntöihin on jotain syystä puutteellinen. Tämä näkyy useimmiten agressiivisena ja poikkeuksellisen häiritsevänä tai itsekkäänä käyttäytymisenä suhteessa muihin luokan oppilaisiin tai koulun sääntöihin.

Arkikielellä: kiroilua, haistattelua, tavaroiden rikkomista, tehtävien laiminlyömistä ja monenlaista uhmaa, joka vaarantaa myös muiden oppilaiden työrauhan ja etenkin turvallisuuden.

Tällaisten lasten älykkyys voi olla testeissä laidasta laitaan eli hyvin älykkäästä melko vaatimattomaan. Mensan testit mittaavat ymmärtääkseni vain käsitteellistä älykyyttä. Se on kuitenkin aika kapea osa-alue ihmisten toiminnassa, sillä olemme sosiaalisia olentoja.

Sosiaalisen sopeutumattomuuden kehittymisellä on yhteys lapsen ja hänen ensisijaisen hoitajansa (usemmiten äidin) varhaiseen vuorovaikutukseen.

EVY-opetus on tarkoitettu neurologisista vammoista kärsiville oppilaille. Tähän voi tietysti liittyä myös käytöshäiriö, mutta pääsyy erityisopetukseen on aivojen poikkeavassa toiminnassa.

Sekä esy- että evy-oppilaista kasvaa kunnon tyyppejä jos heidän kasvatuksensa on johdonmukaista ja tapahtuu ammattilaisten ja huoltajien yhteistyössä.

sen on oltava, jos kirjoissa näin lukee. Mutta miksi lasta rangaistaan, jos äiti on "häiriintynyt"?

asiaa miettinyt kirjoitti:

sen on oltava, jos kirjoissa näin lukee. Mutta miksi lasta rangaistaan, jos äiti on "häiriintynyt"?

niin, että jos äiti ei ole kyennyt lapsen kanssa hyvään vuorovaikutussuhteeseen varhaisvuosina, niin sanot häntä häiriintyneeksi. Ja kysyt vielä miksi lasta rangaistaan.

Ei ole rangaistus päästä esy-luokalle. Monet jäävät ulkopuolelle ja heidän koulutaipaleensa on silloin vieläkin kivisempi. Esy-luokalla lapselle pystytään takaamaan paremmat mahdollisuudet koulunkäyntiin kuin tavallisella luokalla.

Jos äidin ja lapsen suhde ei toiminut alussa, niin kyllä se vaurioitti lasta. Sille vaan ei voi mitään. Eli jos äiti ei jostain syystä saanut luotua hyvää suhdetta lapseensa, niin lapsi siitä kärsii joka tapauksessa.

Ongelma lähti äidistä, mutta pitääkö lapsi jättää sen takia ilman apua? Olisiko se hyvä ratkaisu?

Parasta on se, että lapsi saa tarvitsemaansa apua, on se sitten vaikka esy-luokan muodossa.

sinua... kirjoitti:

niin, että jos äiti ei ole kyennyt lapsen kanssa hyvään vuorovaikutussuhteeseen varhaisvuosina, niin sanot häntä häiriintyneeksi. Ja kysyt vielä miksi lasta rangaistaan.

Ei ole rangaistus päästä esy-luokalle. Monet jäävät ulkopuolelle ja heidän koulutaipaleensa on silloin vieläkin kivisempi. Esy-luokalla lapselle pystytään takaamaan paremmat mahdollisuudet koulunkäyntiin kuin tavallisella luokalla.

Jos äidin ja lapsen suhde ei toiminut alussa, niin kyllä se vaurioitti lasta. Sille vaan ei voi mitään. Eli jos äiti ei jostain syystä saanut luotua hyvää suhdetta lapseensa, niin lapsi siitä kärsii joka tapauksessa.

Ongelma lähti äidistä, mutta pitääkö lapsi jättää sen takia ilman apua? Olisiko se hyvä ratkaisu?

Parasta on se, että lapsi saa tarvitsemaansa apua, on se sitten vaikka esy-luokan muodossa.

ESY-luokka nimenomaan on rangaistuslaitos. Opettaja käytti kovia otteita sekä fyysisesti että henkisesti.
Eräskin kerta yksi tekemätön tehtävä aiheutti sen, että opettaja soitti kouluun poliisit ja lapsi (~10v) tuotiin kahden poliisin voimin kotiin. Sitä ennen opettaja oli heittänyt lapsen ulos -30C asteen pakkaseen ilman ulkovaatteita.

Opettaja oli epäjohdonmukainen; mikä oli yhtenä päivänä sallittua, oli seuraavana kiellettyä.

Opettaja vaati, että jokainen tehtävä jokaisesta oppikirjasta on tehtynä. Normaaliluokilla ei ole tällaisia vaatimuksia.

En koskaan olisi suostunut siirtoon, jos olisin tiennyt kuinka siellä lapsia "opetetaan".

sinua... kirjoitti:

niin, että jos äiti ei ole kyennyt lapsen kanssa hyvään vuorovaikutussuhteeseen varhaisvuosina, niin sanot häntä häiriintyneeksi. Ja kysyt vielä miksi lasta rangaistaan.

Ei ole rangaistus päästä esy-luokalle. Monet jäävät ulkopuolelle ja heidän koulutaipaleensa on silloin vieläkin kivisempi. Esy-luokalla lapselle pystytään takaamaan paremmat mahdollisuudet koulunkäyntiin kuin tavallisella luokalla.

Jos äidin ja lapsen suhde ei toiminut alussa, niin kyllä se vaurioitti lasta. Sille vaan ei voi mitään. Eli jos äiti ei jostain syystä saanut luotua hyvää suhdetta lapseensa, niin lapsi siitä kärsii joka tapauksessa.

Ongelma lähti äidistä, mutta pitääkö lapsi jättää sen takia ilman apua? Olisiko se hyvä ratkaisu?

Parasta on se, että lapsi saa tarvitsemaansa apua, on se sitten vaikka esy-luokan muodossa.

ja esimerkiksi Helsingissä 60% opettajista on ilman pätevyyttä. Jotkut jopa ilman opettajapätevyyttä!

Mitä voi odottaa, jos lasta rangaistaan neurologisesta vammasta - ei myöskään sosiaalisista ongelmista voi lasta rangaista. Nykykäytäntö on todella leimaava.

Uuden lain mukaan ESY - EVY luokista pitää luopua ja lapset integroida tavallisiin opetusryhmiin ja tukea näitä koulunkäyntiavustajin tarpeen vaatiessa.

Kuitenkin Helsingissä on perustettu ns "nivelluokkia" ja näin kierretään lakia ja EU-direktiiviä, joka kieltää lapsia syrjivät erityisluokat.