Uusi uhri on jälleen siirtynyt tuonpuoleiseen. Veljeni kuoli yllättäen n. 12 vuotta kestäneen henkisen sadismin uhrina, jonka tarkoituksena oli saada aihe työnantajan irtisanomiselle, kun muuta asiallista syytä ei ilmeisesti löytynyt. Veljeni työttömyyttä kerkesi kestää vain noin neljä kuukautta. Kiitoksen sanaa veljeni ei saanut yli 34 vuoden työstään saman yhtiön palveluksessa. Kiitoksen sijasta lomalle lähtiessä uhkailtiin; sinulle ei ole ehkä ole työpaikkaa loman jälkeen, etsittiin vikoja oikein suurennuslasin avulla jne.
Vielä elonsa viimeisillä metreillä veljeni sanoi, miten "olisin hyväksynyt työttömyyden, mutta en sitä tapaa, jolla tehtiin".
Hävetkää suomalaiset päättäjät ja yrittäjät. Vai onko teistä kunniakasta tuhota toisen ihmisen psyyke näillä näkymättömillä keinoilla, jonka jälkeen on hyvä sanoa, miten huono ihminen hänkin oli? Suomella ei ole enää mitään moraalia, jos sitä on koskaan ollutkaan. Ylhäältä nämä keinot neuvotaan kuntien virkamiehille ja työnantajille, sen opin jouduttuani itse noin 45-vuotiaana viranomaisten tuhottavaksi kohteeksi. SUOMI VIHAA YLI 40-VUOTIAITA IHMISIÄ, JOIDEN TYÖTEHO ALENEEE JA TERVEYS HEIKKENEE TYÖN RAATAMISEN VUOKSI.
Kuka ei kuole, moni ajautuu alkoholisti, koska mieli ei kestä sitä, miten työnantajat käskevät tuhota työntekijänsä. Siinä maine menee eikä edes se kunnia kasva. Kun ihminen on sitten alkoholisoitunut, sen jälkeen häntä ei pidetä enää edes ihmisenä, joka ansaitsisi edes asuntoa tai muita normaaleja oikeuksia, joita muille kansalaisille jaetaan runsain mitoin - ainakin hyväosaisille.
Vielä elonsa viimeisillä metreillä veljeni sanoi, miten "olisin hyväksynyt työttömyyden, mutta en sitä tapaa, jolla tehtiin".
Hävetkää suomalaiset päättäjät ja yrittäjät. Vai onko teistä kunniakasta tuhota toisen ihmisen psyyke näillä näkymättömillä keinoilla, jonka jälkeen on hyvä sanoa, miten huono ihminen hänkin oli? Suomella ei ole enää mitään moraalia, jos sitä on koskaan ollutkaan. Ylhäältä nämä keinot neuvotaan kuntien virkamiehille ja työnantajille, sen opin jouduttuani itse noin 45-vuotiaana viranomaisten tuhottavaksi kohteeksi. SUOMI VIHAA YLI 40-VUOTIAITA IHMISIÄ, JOIDEN TYÖTEHO ALENEEE JA TERVEYS HEIKKENEE TYÖN RAATAMISEN VUOKSI.
Kuka ei kuole, moni ajautuu alkoholisti, koska mieli ei kestä sitä, miten työnantajat käskevät tuhota työntekijänsä. Siinä maine menee eikä edes se kunnia kasva. Kun ihminen on sitten alkoholisoitunut, sen jälkeen häntä ei pidetä enää edes ihmisenä, joka ansaitsisi edes asuntoa tai muita normaaleja oikeuksia, joita muille kansalaisille jaetaan runsain mitoin - ainakin hyväosaisille.
Vastaukset 5
Vanhimmat
moni muukin. Suomi ei ole ainoa maa, tätä samaa on yhtä lailla koko Euroopassa, kannattaa seurata uutisia ja katsella vaikka Ruotsin, Saksan, Ranskan ym. ja Amerikan tilannetta, netistä löytyy sivuja kun viitsii etsiä ja vähän kielitaitoakin kannattaisi olla.
Otan osaa suruusi. Lämpimästi.
Itse jouduin eläkeputkeen, mutta ei minulta itsetunto kadonnut. Rahaa ei tule samaan tyylin, kuin ennen. Ihminen kyllä sopeutuu ja itse aavistin tulevan tilanteen jo vuosia sitten ja osasin varautua. Tietenkin jokainen ihminen on yksilö ja sitä ei yhteiskunta/päättäjät tiedosta. Meitä käsitellään kuin massaa, jonka pitää tuottaa ja tuottaa halvemmalla ja vieläkin halvemmalla.
Joskus kyllä ihmetyttää tämä työvoimapula, mitä työtä ja missä sitä on tarjolla, ei ainakaan mun lähialueella ole mulle työtä.
Olis joo, toki jos olisisin vaikka puolalainen mies ja nuorehko, pääsisin telakalle alipalkalla tai rakennuksille pimeesti.
Miksi hiivatissa veljesi oli niin keljussa paikassa pitkään?
Hirveän yksinkertaista osoittaa esimiehelleen kalenterista viimeinen työpäivä!
Aikanaan, ensimmäisessä vakituisessa työpaikassa erehdyin vuoden jälkeen pyytämään palkankorotusta.
kuuntelin kiltisti sen lässytyksen miksi juuri nyt ei sitä voida minulle antaa.
Valmistelin seuraavan työpaikan ja vaihdoin sinne.
samoin myös jatkossa. Lisäpalkan anelu on jo niin alentavaa etten enää siihen sortunut.
Saati sitten keljuilu. Omaa avuttomuutta.
Työnantajat tarvitsevat tekijöitä!
Tällä politiikalla on työnantajia kertynyt useampia mutta aina on oppinut jotain uutta ja ainoastaan kerran olen vaihtanut rahallisesti huonompaan.
Se tapahtui työsopimukseni purkamisen jälkeen.
Hävetkää suomalaiset palkansaajat jotka annatte työnantajien hyppyyttää teitä miten haluavat!
Ps. Vielä nyt, työttömyyseläkeläisenä eräs aiemmista työnantajista viime viikolla pyysi pientä palvelua.
Toki tein sen. Oli kuitenkin miellyttävä ihminen.
53-vuotisena, lopettaessani vakituisen työn, jouduin tekemään sovinnon kuningas alkoholin kanssa.
Oli lähdössä lipsumaan mutta järki ja itsekuri voittivat.
kaikki eivät ole yhtä erinomaisia kuin sinä. Kyllä aloittaja varmaan saa lohtua tietäessään, että jotkut ovat vahvoja ja osaavat hoitaa asiansa. Voisit vähän miettiä minne kirjoitat rehvastelusi. Vaikka ossaat hoitaa asiasi tunneälyuä ei taida löytyä.
Mene itse kysymään sitä aloittajan veljeltä, äläkä häneltä kysele. Mooraan.
tosi ikävää.