Huolenaiheeni koskevat 17-vuotiasta poikaani, jonka olen huomannut olevan kovin yksinäinen. Hän on harrastanut paljon kaikkea ja ei ole ehtinyt olla kenenkään kanssa vapaa-ajalla. Lukiossa hänelle kävi huono tuuri ja ei ole ainakaan vielä saanut yhtään kaveria. Kesätöihin ei päässyt. Odotan kauhulla kesää mitä tapahtuu ja mitä hän tekee... Varmaan hän lukee, on koneella ja katselee elokuvia, mutta olisi niin hyvä, että saisi edes jotain sosiaalista toimintaa. En ole vielä puhunut hänelle suoraan asiasta, mutta mitä kannattaisi hänelle ehdottaa? Olisiko jotain, että ottaisi yhteyttä muutaman vuoden takaisiin kavereihin ja vähän huonomminkin tuntemiin kavereihin. Itse uskoisin, että jos pääsisi edes johonkin vanhaan porukkaan mukaan, niin se kaveripiiri kasvaisi. Neuvoja? Olen TODELLA huolissani. Tietenkin ihanne, että pelaisi kesällä tennista jne joidenkin kamujen kanssa.
Poikani syrjäytynyt. Neuvoja?
Huolissaan oleva äiti
1953
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mulla 17 v poika, joka eskarista 8 lk asti kulki samassa poika porukassa ... Opettajat olivat 7 lk keväällä huolissaan pojan koulusta jne. Itse en ollut huolissani,jonka myös opettajalle ilmoitin, koska tunsin poikani ja luotin että poika vielä innostuu opiskelemaan... poika oli vilkas mutta kunnollinen / murrosikä vaivasi. Tulevana kesänä meille syntyi vauva/iltatähti, josta poikani oli enemmän kuin ylpeä, esitteli kaikille kavereilleen .. syksyllä poika rupesi opiskelemaan ja lopetti kaupungilla pyörimisen/ entisten kavereitten kanssa pyörimisen. Kun kysyin syytä, poika sanoi että olen varmaan äitinä tyytyväisempi kun hän ei pyöri sellaisten kavereiden seurassa jota kiinnostaa tupakanpoltto jms. juteltiin asiasta. en ole sen jälkeen häntä entisten kavereiden seuraan ulos passittanut. Kavereita hänellä on, ulkona hän käy tosi harvoin, uusien kavereiden, jotka tunnen entiseltään rauhallisemmiksi / kunnollisemmiksi ... ja on hän yhteydessä entisiinkin kavereihin, netin kautta, poika nimittäin kertoilee silloin tällöin jotain esim. mitä kellekkin tapahtui esim. koulussa. Poikani lähti ihan eri kouluun / opiskeluun kuin kukaan entisistä kavereista ... hänellä oli omat toiveet/ haaveet omasta tulevaisuudesta johon myös pääsi. Nuorilla tulee oma hiljentymisen aika, uskoisin, silloin he miettivät omia suuntiaan elämässä ... kyllä ne kaverit tod. näk. pysyy jollain asteella heillä yhteydenotoissa, nykyisin netin välityksellä. Ehkä sinunkaan lapsesi ei ole kiinnostunut ryyppäilystä ja tupakanpoltosta kuten minun poikieni kohdalla oli. Isompi poikani oli myös kotona tossa iässä ja olin huolissani, mutta kun hän täytti 18 ja muutti kotonta pois, hän on ihan normaali nuori mies ( nykyään 20 v.)joka liikkuu omien entisten kavereiden seurassa festareilla... tällä hetkellä ainoastaan yritän varoitella ja muistutella, miten ei kaveria saa jättää mihinkään oman onnen nojaan tai yksin menemään ja että pitää silloin tällöin ilmoitella kun on toiseen kaupunkiin lähössä että vähän tiedän missä päin mies liikkuu, jos ei yhteyttä saakkaan ... sitä kun lukee uutisia kadonneista, sitä toivoo ettei omalle miehenalulle satu mitään. Kaikkea hyvää, juttele poikasi kanssa .. puhevälit on tositärkeät.